Pääkaupunkiseudulla rakennetaan kerrostaloja niin vilkkaasti, että resursseista alkaa olla jo pulaa. Syrjempänä ja pientalorakentamisessa on hiljaista.
Myönnettyjen rakennuslupien perusteella vuoden 2015 viimeinen neljännes jo antoi viitteitä uudisrakentamisen piristymisestä, ja alkuvuoden näkymät ovat hyvin valoisia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloitettiin luvanvaraisia rakennushankkeita tilavuudella mitattuna reilut 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (kuvio 1).
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Uudisrakentamisen kokonaistuotanto supistui vuonna 2015 jo neljättä vuotta peräkkäin. Vuodesta 2011 on tultu alas rajusti. Kokonaistuotanto on laskenut neljänneksen neljässä vuodessa.
Viime vuonna käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi jäi enää kolme prosenttia alhaisemmalle tasolle kuin edellisvuonna. Loppuvuotta kohden tuotannon supistuminen hidastui, ja nyt rakennusala näyttää olevan yksi harvoista talouskasvun vetureista Suomessa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rakennustuotannon volyymin kasvu kiihtyi 11 prosentin vuosikasvuun.
Ennusteetkin ovat valoisia. Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan rakentaminen kasvaa kuluvan vuoden aikana 2,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön suhdanneryhmän ennuste povaa koko maan tasolle 3 – 4 prosentin kasvuvauhtia ja pääkaupunkiseudulle vieläkin voimakkaampaa kasvua.
Erityisen vilkasta näyttää olevan asuntorakentamisessa, joka keskittyy kasvukeskusten kerrostalorakentamiseen. Vuonna 2015 asuntotuotanto kääntyi kasvuun, ja tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana aloitettiin noin 7 000 asunnon rakentaminen, mikä on yli kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin.
Hypoteekkiyhdistyksen tuoreimmassa katsauksessa arvioidaan, että Suomen kasvukeskuksissa eletään historiallista rakennusbuumia. Nyt rakennetaan asuntoja enemmän, pienempiä ja paremmille sijainneille kuin vuosikymmeniin.
Kerrostalorakentaminen on lähtenyt elpymään nopeammin kuin muu rakentaminen. Kerrostalotuotannon kiinteähintainen volyymi kääntyi plussalle jo vuoden 2015 aikana, ja sama trendi jatkuu edelleen vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. Viime vuonna asuntoaloitusten kuutioista jo 65 prosenttia oli kerrostalorakentamista, kun vielä vuoden alussa kerrostaloasuntojen aloitusten osuus oli alle puolet.
Asuntokuntien keskikoon pienenemisen seurauksena kerrostalotuotanto painottuu pienten kerrostaloasuntojen rakentamiseen, minkä seurauksena kappalemääräiset tuotantomäärät kasvavat suhteessa enemmän kuin rakennetut kerrosneliöt.
Alkuvuonna kaikkien aloitettujen asuntojen keskikoko oli enää 60 neliötä. Vielä kymmenen vuotta sitten rakennettiin keskimäärin yli 100-neliöisiä asuntoja. Suuntaus pieniin asuntoihin johtaa suurempaan määrään väliseiniä, mikä vilkastuttaa elementtien kysyntää ja vaikuttaa positiivisesti myös teollisuuden investointeihin.
Pientalojen rakentaminen puolestaan on painunut erittäin alhaiselle tasolle. Pientalotuotannon volyymi on enää noin puolet siitä, mitä se oli vuonna 2010. Alkuvuonna 2016 pientalorakentamisessakin näkyy hieman kasvua vuodentakaiseen, mutta siihen ei paljon vaadita, kun takana on erittäin heikko vertailuvuosi. (Kuvio 2)
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Erityisesti Helsingissä kaupunkisuunnittelu on kääntynyt tiiviisiin kerrostalokoteihin. Isot omakotitalot eivät enää houkuttele ikääntyvää väestöä samassa määrin kuin aiempina vuosina.
Muuttoliikkeen aiheuttaman kaupungistumisen myötä asuntorakentaminen keskittyy koko ajan enemmän suurimpiin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin.
Aiempiin vuosiin verrattuna vuosi 2015 oli alueellisesti hyvin erilainen: pääkaupunkiseudulle keskittyminen näkyy kaikissa uudisrakentamisen mittareissa. Vuoden 2015 kiinteähintaisesta kokonaistuotannosta neljännes syntyi pääkaupunkiseudulla, jonka osuus asuntoaloituksista kasvoi koko viime vuoden ajan. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudulla aloitettiin jo 44 prosenttia kaikista rakennettavista asunnoista.
Alaa edustavan RAKLIn tuoreen tiedotteen mukaan rakentamisen volyymi on pääkaupunkiseudulla nyt niin korkealla, että työvoimasta ja resursseista alkaa jo olla pulaa.
Asuntorakentaminen painottuu tällä hetkellä Uudenmaan lisäksi muutamaan suurimpaan kasvukeskukseen. Viime vuonna kolmannes kaikista rakennushankkeista aloitettiin Uudellamaalla. Asuntojen aloituksista jopa puolet kohdistui Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle, missä asuntorakentaminen on tällä hetkellä vilkkainta. Vielä kaksi vuotta sitten pääkaupunkiseudulla aloitettiin noin neljännes koko maan asunnoista.
Pääkaupunkiseudun lisäksi myös muissa kasvukeskuksissa asuntorakentaminen on vauhdissa. Uudenmaan jälkeen vilkkainta asuntorakentaminen on ollut alkuvuonna Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. (Kuvio 3)
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Pirkanmaalle kohdistuvan muuttoliikkeen ansiosta asuntoaloituksetkin ovat olleet kasvussa. Alkuvuonna Pirkanmaalla aloitetuista asuntokohteista noin 68 prosenttia oli kerrostalohankkeita, jotka pääasiallisesti sijoittuvat Tampereen seudulle.
Varsinais-Suomessa aloitettiin viime vuoden aikana 680 000 kuutiometriä erilaisia asuinrakennuksia, mikä on noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Asuntoaloitukset ovat keskittyneet Turun seudulle, missä aloitettiin tammi-maaliskuussa noin viisinkertainen määrä asuntoja edellisvuoteen verrattuna. Kappalemääräisiä aloituksia nosti tuotannon siirtyminen aiempaa pienempiin kerrostaloasuntoihin.
----------------------------------------------------------------------------
Helsingissä liikkuessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota valtaviin rakennushankkeisiin, joita on käynnissä ympäri kaupunkia.
Pasilassa joutuu väkisinkin ohittamaan valtavan hiekkakuopan, johon mainosten mukaan on syntymässä metropolimainen keskusta-Tripla, Keski-Pasilan uusi kaupunginosa.
Tilastokeskuksen naapurissa Kalasatamassa on puolestaan jo pitkään kuunneltu räjäytystöiden ääniä, kun peruskallio väistyy tulevan kauppakeskuksen ja asuintornien tieltä.
Nämä ovat esimerkkejä hybridihankkeista, joissa samaan kokonaisuuteen kasvukeskusten liikenteellisiin solmukohtiin rakennetaan useaa käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia, joissa on esimerkiksi kaupan palveluita ja asuntoja samassa kokonaisuudessa. Nyt aloitettujen valtavien hybridihankkeiden rakentaminen tulee vaikuttamaan vahvasti myös vuoden 2016 uudisrakentamisen tasoon.
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
Samaan aikaan kun suuret hybridihankkeet mylläävät katukuvaa, peruskorjausikään tulossa olevan asuntokannan määrä kasvaa edelleen ja korjaamista riittää.
Korjausrakentamista ei ainakaan vähennä käynnissä oleva talouden rakennemuutos, jonka seurauksena olemassa olevia tiloja korjataan ja muutetaan vastaamaan paremmin muuttuneeseen tilantarpeeseen.
Koko rakentamisen toimiala on kaiken tämän seurauksena suuren rakennemuutoksen kourissa, jossa suhdannekuvan muodostamiseen ei enää riitä pelkkä uudisrakentamisen määrä vaan siihen vaikuttaa oleellisesti myös korjausrakentamisen määrä. Tässä reaalimaailman muutoksessa eivät tilastot ole pysyneet mukana, ja korjausrakentamisesta on saatavilla tilastotietoa vain vuositasolla.
----------------------------------------------------------------------
Kirjoittaja työskentelee tietopalvelupäällikkönä Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Asuntojen ja rakennusten kunto heikkenee ajan kuluessa. Suomalaiset omistusasujat asuvat kuitenkin useimmiten hyväkuntoisissa rakennuksissa. Rakennuskantaan osuvat suuret remontit näkyvät sekä asuntojen että rakennusten kunnossa.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Entistä nopeampia Nowcasting-ennustemalleja on kokeiltu nyt puoli vuotta. Niillä saadaan reippaasti aiempaa nopeammin tietoa teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksestä.
Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.
Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.
Puurakentamisen kasvu ja muut muutostrendit näkyvät ensi vuoden alussa käyttöön tulevassa uudistuneessa indeksissä.
Suomen kalleimmat postinumeroalueet sijaitsevat Helsingissä – missäs muuallakaan kuin kantakaupungin alueella. Suomen halvimpiin vuokraneliöihin nähden Helsingin kalleimmat vuokraneliöt ovat jopa yli kolminkertaiset. Kaupungin sisällä neliövuokriin vaikuttavat erityisesti asuinalueen ikä, etäisyys keskustasta ja asutuksen määrä.
