Palveluiden ja tuontitavaroiden reaalihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkökulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa.
Palveluiden ja tuontitavaroiden reaalihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkökulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa*.
Tuontitavaroiden osuus kuluttajahintaindeksin painosta on noin 18 prosenttia. Vaatteet, jalkineet, kodinkoneet, kännykät ja viihde-elektroniikka tuodaan pääosin Kiinasta tai muualta Aasiasta.
Muita kilpailtuja tuontitavaroita ovat henkilöautot varaosineen, silmälasit sekä lääkkeet.
Tuontitavaroiden reaalihinnat ovat laskeneet EU-jäsenyyden aikana keskimäärin 30 prosenttia (Kuvio 1). ”Kiina-ilmiö” on jatkunut pitkään ja jatkuu edelleen.
Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksit 1994-2017 sekä ansiotasoindeksi 1964=100
Eniten ovat laskeneet kännyköiden hinnat. Pudotusta on vaikea pukea prosenttiasuun. Jos kännykän reaalihinta oli 100 euroa vuonna 1994, on hinta tänään 1,2 euroa. Viihde-elektroniikan vastaava luku on 15.
Henkilöautojen ja muiden kulkuneuvojen reaalihinnat ovat puolittuneet. Tänä päivänä uuden auton hinta on euromääräisenäkin alempi kuin vuonna 1994. Käytettyjen autojen nimellishinnat ovat laskeneet jopa 30 prosenttia.
Globaali kilpailu on johtanut siihen, ettei kulutustavaroita juurikaan Suomessa enää valmisteta, vain pienessä määrin kokoonpanoa.
Palveluiden osuus kuluttajahintaindeksin painosta on 42 prosenttia.
Palvelujen hintakehitys on paljolti sidottu kotimaiseen palkkakehitykseen. Palvelujen ongelmana on ollut kilpailun puute ja huono tuottavuuskehitys. Globaalin hintakilpailun alaisten palveluiden hinnat ovat laskeneet tavaroiden tapaan (Kuvio 2).
Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksit 1994-2017
Kilpailtujen palveluiden paino-osuus koko indeksistä on noin seitsemän prosenttia. Näitä ovat ulkomaan lennot, telepalvelut, valmismatkat sekä kotimaiset matkapalvelut, joiden hintakilpailua on vapautettu ja markkinoille on tullut ulkomaisia toimijoita. Tästä ovat esimerkkinä bussi- ja junalippujen hintojen lasku viime vuosina.
Nähtäväksi jää, tuoko uusi, ensi kesänä voimaan tuleva taksilaki kuluttajaa hyödyttävää hintakilpailua myös taksimatkoihin.
Tekniikan kehitys ja kilpailu ovat laskeneet kännykkäpuheluiden ja nettiyhteyksien hintoja, kun taas yksityisten kuluttajien postipalvelujen reaalihinnat ovat nousseet.
Kotimaisen palkkakehitykseen sidottuja tyypillisiä kotimarkkinapalveluita ovat olleet kuluttaja-, virkistys-, koulutus- ja ravintolapalvelut. Näiden hintakehitys on seurannut reaalipalkkojen kehitystä. Tuottavuuskehitys on ollut huono, eikä hintakilpailua ole.
Terveydenhoidossa tapahtui vuonna 2006 muutos. Tavaroiden hinnat lähtivät laskuun rinnakkaislääkkeiden markkinoille tulon ansiosta ja silmälasien koventuneen hintakilpailun vuoksi. (Kuvio 3)
Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksit 1994-2017
Terveydenhoidon palveluiden hinnat sen sijaan kääntyivät nousuun SOTEa ja valinnanvapautta odoteltaessa. Kun palvelumaksuja nostetaan, yhteiskunnan tukitarve vähenee.
Autoilun reaalihinta on kokonaisuudessaan noussut, mutta hyvin eri tavoin. Henkilöautojen hankintahinnat ovat laskeneet, polttoaineiden ja ylläpidon hinnat taas nousseet. (Kuvio 4)
Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksit 1994-2017
Uusien autojen hankintaverosta on siirrytty vähitellen vuotuiseen ajoneuvoveroon. Autoilun palveluista vain katsastus on saatu kilpailun piiriin, ja hinnat ovat laskeneet.
Yksityisten kuluttajien postipalvelut ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka monopoliasemassa oleva yritys yrittää paikata volyymin romahduksen hintojen nostolla (Kuvio 5). Pidemmällä tähtäimellä tämä ei onnistu, lainsäädäntöä on muutettava ja kilpailua avattava myös tavallisille kuluttajien postipalveluille.
Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksit 1994-2017
Alueellinen eriarvoisuus pitää ratkaista muulla tavalla kuin yleisellä hintojen nostolla. Kuluttajan kirje- ja korttipalvelujen ostot ovat toki vähentyneet radikaalisesti. Nettikauppa on toisaalta räjäyttänyt pakettipostin käyttöä. Sillä alueella kilpailu pelaa, ainakin osittain.
Suomessa matkapuhelinpalvelujen hinnat ovat kansainvälisestikin edulliset. Operaattoreita on hintakilpailun kannalta ihanteellinen määrä. Kolme melko tasavahvaa toimijaa pitää markkinat hereillä ja kuluttaja hyötyy.
Globalisaatiosta tuodaan usein esiin suomalaisten työpaikkojen pako halvemman työvoiman maihin. Samalla kysytään, miten tavallinen ihminen on hyötynyt globalisaatiosta.
Tavaroiden ja palvelujen vapaa kauppa ja avoin kilpailu ovat olleet avain halvempiin kuluttajahintoihin.
Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija.
Laajemmat taulukot eri hyödykkeiden hintakehityksestä täällä.
*Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käsitellään kuluttajahintaindeksin pääryhmien hintakehitystä, toisessa osassa ns. lautasmallin eri ruokien reaalihintojen kehitystä ja niiden vaikutuksia kulutuksen määriin. Kaikissa artikkeleissa tarkastellaan EU-jäsenyyden, kotimaisen verotuksen sekä kotimaisen ja globaalin kilpailun vaikutuksia hintakehitykseen. Artikkelit ovat itsenäisiä, punainen lanka on hintasuhteen muutokset ja niiden vaikutukset kulutukseen.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
