Kuluttajien luottamusindikaattori on historiallisissa pohjalukemissa. Suomen talouden lisäksi pelätään kolhuja omalle taloudelle. Aiemmin kuluttajien luottamus on ennakoinut yleistä talouskehitystä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan romahdutti kuluttajien luottamuksen Suomessa kuten muuallakin Euroopassa. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku laski meillä heti maaliskuussa kerralla enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kesäkuusta lähtien luottamus on ollut historiallisen matalalla tasolla, alempana kuin finanssikriisin vuosina 2008–2009 ja alempana jopa kuin koronapandemian alkuvaiheen pohjanoteerauksessa huhtikuussa 2020. (Kuvio 1)
Talousluottamuksen moniin aiempiin notkahduksiin verrattuna tällä kertaa ei ole ollut kyse heikommista odotuksista vain yleisen eli Suomen talouden suhteen. Nyt kuluttajan omankin talouden arvioidaan kokeneen pahoja kolhuja ja odotetaan jatkossa kehittyvän vieläkin huonompaan suuntaan.
Historiallisesti kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki osatekijät, myös omaa taloutta koskevat, ovat viime kuukausina painaneet indikaattoria alaspäin. Tähän on suuresti syynä – jo ennen Venäjän hyökkäystä – inflaation kiihtyminen, etupäässä sähkön, polttonesteiden ja ruoan hinnan voimakas nousu. Euron arvo on myös laskenut selvästi. Kuluttajien ostovoima on näin merkittävästi heikentynyt. Lisäksi lainakorkojen kohoaminen vuosia vallinneista miinusmerkkisistä lukemista 1–2 prosentin tasolle on tietenkin huomattu kuluttajien keskuudessa. (Kuvio 2)
Kautta koko EU:n ja euroalueen on viime kuukausina synkistelty talouden suhteen Venäjän hyökkäyksen ja sen seurannaisvaikutusten takia. Kuluttajien luottamusindikaattorin poikkeama kunkin maan pitkän ajan keskiarvosta oli elokuussa 2022 kaikkien EU-maiden kohdalla negatiivinen. (Kuvio 3). Toisin sanoen ajankohdan suhteellinen suhdannekuva on tänä vuonna ollut kuluttajien arvioimana kaikkialla vaihtelevan ankea EU-maasta riippuen.
Taustalla vaikuttaa tietysti erilaisia maakohtaisia tekijöitä, mutta voidaan olettaa, että yksi olennaisimpia maita järjestykseen asettavia asioita on suoraan kuluttajien omaan talouteen vaikuttavan inflaation voimakkuus kussakin EU-maassa.
Mittausvälineen valinnalla, sen koostumuksella, on suurta merkitystä havaintoihin, joita kuluttajien luottamuksen kehityksestä voidaan tehdä.
Nykyisin käytössä olevan uuden luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: odotukset omasta ja Suomen taloudesta, arvio oman talouden nykytilasta ja oma kestokulutusaikomus seuraavan vuoden aikana. Kestokulutukseen kuuluvat muun muassa huonekalujen, kodintekniikan ja kulkuvälineiden ostot.
Vanhassa indikaattorissa kahden viimeisen osatekijän paikalla olivat: odotukset yleisestä työttömyydestä ja omista säästämismahdollisuuksista.
Toistaiseksi työttömyys, työllisyys ja kuluttajien säästökyky ovat edelleen kehittyneet melko suotuisasti, kun taas inflaation ja korkojen nousu on rapauttanut kuluttajien ostovoimaa ja kestokulutusalttiutta. Näin ollen vanha indikaattori antaa talouden nykyvaiheesta kuluttajien silmin uutta indikaattoria olennaisesti vahvemman kuvan, etenkin suhteessa talouskehityksen aiempiin synkkiin vaiheisiin kuten finanssi- ja koronakriisit. (Kuvio 4)
Luottamusindikaattorien osatekijät:
- Nykyinen: odotus omasta ja Suomen taloudesta 12 kk, oman talouden nykytila, kestokulutus 12 kk.
- Vanha: odotus omasta ja Suomen taloudesta sekä työttömyydestä 12 kk, säästämismahdollisuudet 12 kk
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus.
Kuluttajilla on edelleen melko hyvä ja luottavainen kuva omasta rahatilanteestaan. Tätä määrittää se, jääkö kuukausittain rahaa säästöön, syövätkö menot kaikki tulot vai joutuuko päivittäiseen elämiseen käyttämään säästöjään tai jopa turvautumaan velanottoon.
Monille on parin vuoden ”koronapysähtyneisyyden” aikana kertynyt mukavasti säästöjä, kun rahaa ei ole päässyt entiseen tapaan kuluttamaan.
Toisaalta työlliset kuluttajat eli palkansaajat ja yrittäjät eivät toistaiseksi juurikaan koe työttömäksi jäämisen tai lomautuksen osuvan lähikuukausina omalle kohdalle. Tältä pohjalta eivät edes isoimmat hankinnat, kuten asunnon ostaminen tai kodin peruskorjaukset, suuremmin pelota – eikä lainan ottaminen näitä varten.
Toki ymmärrettävästi kyseisetkin aikeet ovat viime aikoina selvästi vähenemään päin talouden epävarmuuden ja uhkakuvien lisääntyessä ja lainakorkojen noustessa. Lisäksi kovimmat asunto- ja mökkipaineet taisivat purkautua jo korona-aikana etätyön äkkiä yleistyessä. (Kuvio 5)
Kuluttajien luottamus -tilastossa ja sen mittareissa kuten kuluttajien luottamusindikaattorissa kulutuksen käsite kattaa lähinnä vain kestotavarakulutuksen. Päivittäistavaroihin, vaatteisiin tai erilaisiin palveluihin kohdistuvaa kulutusta ei juuri selvitetä.
Tästä syystä ei ole kovin yllättävää, että nimenomaan tällä hetkellä, jolloin ihmiset kestotavaroiden hankinnan sijasta käyttävät ”koronatauon” jälkeen taas innokkaasti rahaa ravintola-, matkailu- ym. palveluihin, kuluttajien luottamus ei näyttäisi korreloivan tai ennakoivan bruttokansantuotteen kehitystä lainkaan niin osuvasti, kuin se yleensä on aina aiemmin tehnyt. (Kuvio 6)
Tilanne oli aiemmissa talouden kriisivaiheissa hyvin toisenlainen kuin nyt. Toisaalta reaalitalouden yllä leijuu nytkin uhkaavia pilviä ja kuluttajien luottamuksen tarkoitus on tarjota ennakkokuvaa talouskehityksestä noin vuosi eteenpäin. Niinpä on aiheellista hieman odotella ja katsoa, mitä tapahtuu.
Pertti Kangassalo on yliaktuaari Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut -palvelualueen Yhteiskuntatilastot-osastossa ja vastaa kuluttajien luottamus -tilastosta.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Energiahyödyntäminen syrjäytti viime vuosikymmenellä jätteiden kaatopaikkasijoittamisen. Materiaalina hyödyntäminen on Suomessa liian vähäistä. Lisäksi olemme eniten luonnonvaroja käyttävien maiden kärkeä, vietämme laskennallista ylikulutuspäivää jo maaliskuun lopussa.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Lokakuussa lähes kaikki Kansalaispulssi-kyselyn vastaajat olivat vähintään jonkin verran huolissaan sodan vaikutuksista Suomen talouteen. Ukrainan kriisi huolettaa yleisesti ottaen enemmän naisia kuin miehiä.
Jos haluamme saavuttaa luonnonvarojen kulutuksessa ekologisesti kestävän tason, edellytyksenä on talouskasvun ja materiaalien kulutuksen irtikytkentä. Millaiset tekijät vaikuttavat luonnonvarojen kulutukseen?
