Ensimmäisenä Suomea koskevana virallisena tilastona pidetään vuoden 1749 väestö­tilastoa. Mutta silloin Suomi oli vain Ruotsin maakunta. Venäjän vallan ajalla Suomi sai valtiollisen, uskonnollisen ja kielellisen erityis­aseman, mikä korosti juuri Suomea kuvaavan tilaston merkitystä.

Tilastokoulussa juuri julkistettu Suomen tilastojen historia kertoo, että tilastot loivat kuvaa Suomesta niin maan rajojen ulko- kuin sisä­puolellakin. Siitä kertovat alkupään otsikot:

Suomi kansakuntana hahmottuu

Tilastoviraston synnyn juuret kansallisuus­aatteessa

Vain tilastossa oleva kansa on olemassa – Suomi maailmankartalle

Autonomian ajalla Suomen tilastollisen kuvauksen kehittäminen oli olennainen osa suomalaisuus­liikkeen tavoitteita. Vastaavasti liikkeen toiminta näkyi vahvasti 150 vuotta sitten perustetun Tilastollisen toimiston työssä.

Tilastoviraston alkukauden neljästä johtajasta kolme oli aktiivisia suomalaisuus­miehiä. Politiikkaan ja kansallisuus­aatteen edistämiseen osallistui myös muita toimiston henkilö­kuntaan kuuluvia.

”Tilastot toivat Suomen maailman­kartalle jo ennen suuria juoksijoitamme”, historia kertoo. Heti Suomen tilastollisen toimiston ensimmäisen johtajan Gabriel Reinin 1800-luvun puolivälissä valmistuneet tilasto­kuvaukset julkaistiin suomen-, ruotsin-, venäjän- ja saksan­kielisinä.

Erityisen tärkeäksi nousi Kansain­välisen tilasto­kongressin Haagin kokous 1869, jossa Reinin seuraajaksi 1870 noussut K. E. F. Ignatius esitteli Suomen tilasto­järjestelmää. Sinne valmistettu esite Suomen väestöstä toi ulkomailta runsaasti tietokyselyjä tilastolliseen toimistoon.

Erilaisiin kalentereihin kerättiin tilastotietoa eri maista ja Suomi pääsi niihin mukaan – kansaksi kansakuntien joukkoon. Tämä tosin herätti närää Venäjän valtaa­pitävissä, ja tilasto­virastossa jouduttiin seuraavina vuosina noudattamaan suurta varovaisuutta esiinnyttäessä kansain­välisillä foorumeilla.

Vielä suurempi merkitys tilastoilla oli suomalaisille itselleen. ”Kansakunnan tilan tuntemus koettiin heikoksi, ja oman tilasto­viraston saaminen Suomeen oli yksi suomalaisuus­aatteen edistäjien tärkeistä tavoitteista.”

Tilastolaitoksen kansallis­mielistä leimaa korostaa se, että suomalaisuus­mies ja sittemmin Päivä­lehden perustajiin kuulunut Paavo Tikkanen kehitti suomen kieleen omaleimaisen sanan ”tilasto”.

Useimmissa muissa kielissä käytössä oli vahvemmin valtioon viittaavia termejä, kuten ”statistik” ja ”statistics”. Suomessa valtio edusti Venäjän keisaria, johon kansallis­mieliset eivät halunneet samaistua.

Kansakunnan tilasta on tänäkin päivänä kysymys. Tiloja on monia; niiden kokonaisuus, tilasto, on apuna vastausten etsimisessä.