Kolme vuotta sitten näytti siltä, että EU-jäsenyyden tuoma ruuan hintaetu oltiin menettämässä. Ruuan reaali­hinta, hinnat puhdistettuna yleisellä hinta­kehityksellä, oli palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.

Parhaimmillaan EU:n tuoma hintaetu oli 14 prosenttia vuonna 2000. Nyt kesä­kuussa ruoka on reaalisesti seitsemän prosenttia halvempaa kuin vuonna 1994. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Ruuan reaalihinnan kehitys* Suomessa 1994–2016 kesäkuu, 1994=100

*Ruuan hinta suhteessa kuluttaja­hintojen yleiseen kehitykseen. Lähde: Tilasto­keskus, kuluttajahinta­indeksi.

Vuosina 2010–13 ruuan hintaa nostivat arvonlisä­veron sekä makeis- ja virvoitus­juoma­verojen korotukset sekä palkkojen nousu.

Erityisen paljon viimeisen kolmen vuoden aikana ovat halventuneet maito-, vilja- ja liha­tuotteet. Tuottaja­hinnat ovat laskeneet yli­tarjonnan takia. Elintarvike­vienti Venäjälle on tyrehtynyt, ja tämä on lisännyt tarjontaa ja laskenut maa­talouden tuottaja­hintoja.

Kuvio 2. Elintarvike­ryhmien nimellinen hintojen muutos vuodesta 2013 kesäkuuhun 2016, prosenttia

Lähde: Tilastokeskus, kuluttaja­hinta­indeksi.

Venäjän asettamat ruuan tuonti­kiellot ovat auttaneet suomalaisia kuluttajia. Maito- ja liha­tuotteiden ylitarjonta on alentanut kuluttaja­hintoja.

Kalan hinta on noussut huomattavasti viimeisen vuoden aikana lohen hinnan nousun myötä. Tämä johtuu Chilen kalan­tuotannon vaikeuksista ja tarjonnan vähentymisestä. Lohifileen vähittäis­myynti­hinta on noussut viimeisen vuoden aikana 40 prosenttia.

Positiivista tässä on se, että kotimaisen kirjo­lohen ja luonnon­kalan hinta­kilpailu­kyky on parantunut. Koti­maisen tuoreen kalan hinta on laskenut viimeisen vuoden aikana kuusi prosenttia.

Ravinnon halpenemisen takana on tuottaja­hintojen laskun lisäksi teollisuuden ja kaupan kiristynyt hinta­kilpailu.

Vaikka ruuan hinta on Suomessa laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana, hintataso on koko 2010-luvulla noussut kuitenkin EU:n keski­arvoa nopeammin. Ruotsissa ja Saksassa ruoka on kuitenkin tänä aikana kallistunut enemmän kuin meillä. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Ruuan hinnan reaali­­kehitys vuosista 2010 sekä 2013 kesäkuuhun 2016, prosenttia

Lähde: Eurostat, Food and Total HICP 2015=100.

Kolmen viimeisen vuoden aikana (2013=100) on ruuan hinta­kehitys vanhoista EU-maista ollut Suomessa kuluttajalle edullisinta Iso-Britannian jälkeen. Meillä ruuan hinta on laskenut lähes viisi prosenttia, kun Ruotsissa ja Saksassa ruuan hinta on noussut yhden prosentin.

Suomi on silti edelleen yksi Euroopan kalleimmista ruoka­maista. Jos haluamme päästä vanhojen EU-maiden tasolle ruuan hinnassa, pitää ruuan arvon­lisä­vero puolittaa EU-maiden keski­tasolle ja jatkaa hinta­kilpailua. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Ruuan hintataso (EU28=100) eräissä EU-maissa sekä teoreettinen laskelma hinta­tasosta, jos kaikilla olisi ravinnossa 7 prosentin arvon­lisä­vero

Lähde: Tilastokeskus, Euroopan komissio ja kirjoittajan omia laskelmia

Meillä ruoka oli vuonna 2015 neljänneksi kalleinta EU maista, kun vertailussa on nuo yhdeksän Suomen kannalta saman palkka­tason maata. Jos kaikissa noissa maissa olisi ruualla seitsemän prosentin arvon­lisä­vero, Suomi olisikin vasta seitsemänneksi kallein maa. Vain Saksa ja Alanko­maat olisivat meitä halvempia.