Kolme vuotta sitten näytti siltä, että EU-jäsenyyden tuoma ruuan hintaetu oltiin menettämässä. Ruuan reaalihinta, hinnat puhdistettuna yleisellä hintakehityksellä, oli palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.
Parhaimmillaan EU:n tuoma hintaetu oli 14 prosenttia vuonna 2000. Nyt kesäkuussa ruoka on reaalisesti seitsemän prosenttia halvempaa kuin vuonna 1994. (Kuvio 1)
*Ruuan hinta suhteessa kuluttajahintojen yleiseen kehitykseen. Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi.
Vuosina 2010–13 ruuan hintaa nostivat arvonlisäveron sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korotukset sekä palkkojen nousu.
Erityisen paljon viimeisen kolmen vuoden aikana ovat halventuneet maito-, vilja- ja lihatuotteet. Tuottajahinnat ovat laskeneet ylitarjonnan takia. Elintarvikevienti Venäjälle on tyrehtynyt, ja tämä on lisännyt tarjontaa ja laskenut maatalouden tuottajahintoja.
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi.
Venäjän asettamat ruuan tuontikiellot ovat auttaneet suomalaisia kuluttajia. Maito- ja lihatuotteiden ylitarjonta on alentanut kuluttajahintoja.
Kalan hinta on noussut huomattavasti viimeisen vuoden aikana lohen hinnan nousun myötä. Tämä johtuu Chilen kalantuotannon vaikeuksista ja tarjonnan vähentymisestä. Lohifileen vähittäismyyntihinta on noussut viimeisen vuoden aikana 40 prosenttia.
Positiivista tässä on se, että kotimaisen kirjolohen ja luonnonkalan hintakilpailukyky on parantunut. Kotimaisen tuoreen kalan hinta on laskenut viimeisen vuoden aikana kuusi prosenttia.
Ravinnon halpenemisen takana on tuottajahintojen laskun lisäksi teollisuuden ja kaupan kiristynyt hintakilpailu.
Vaikka ruuan hinta on Suomessa laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana, hintataso on koko 2010-luvulla noussut kuitenkin EU:n keskiarvoa nopeammin. Ruotsissa ja Saksassa ruoka on kuitenkin tänä aikana kallistunut enemmän kuin meillä. (Taulukko 1)
Lähde: Eurostat, Food and Total HICP 2015=100.
Kolmen viimeisen vuoden aikana (2013=100) on ruuan hintakehitys vanhoista EU-maista ollut Suomessa kuluttajalle edullisinta Iso-Britannian jälkeen. Meillä ruuan hinta on laskenut lähes viisi prosenttia, kun Ruotsissa ja Saksassa ruuan hinta on noussut yhden prosentin.
Suomi on silti edelleen yksi Euroopan kalleimmista ruokamaista. Jos haluamme päästä vanhojen EU-maiden tasolle ruuan hinnassa, pitää ruuan arvonlisävero puolittaa EU-maiden keskitasolle ja jatkaa hintakilpailua. (Taulukko 2)
Lähde: Tilastokeskus, Euroopan komissio ja kirjoittajan omia laskelmia
Meillä ruoka oli vuonna 2015 neljänneksi kalleinta EU maista, kun vertailussa on nuo yhdeksän Suomen kannalta saman palkkatason maata. Jos kaikissa noissa maissa olisi ruualla seitsemän prosentin arvonlisävero, Suomi olisikin vasta seitsemänneksi kallein maa. Vain Saksa ja Alankomaat olisivat meitä halvempia.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
