Tilastojen revisiot nousevat puheen­aiheeksi erityisesti silloin, kun talouden kuva muuttaa suuntaansa tai kun talous­lukujen pohjalta on tarkoitus tehdä vaikeita päätöksiä.

Tilastojen avulla ennustetaan tulevaa, ja lukujen muuttuessa myös nämä ennusteet lähes poikkeuksetta muuttuvat.

Revisiot johtuvat pääosin tietojen kerääntymisestä pikkuhiljaa. Tällöin talouskuva muuttuu vaiheittain aina tarkempaan suuntaan, ja kyse ei ole lukujen korjaamisesta, vaan yksin­kertaisesti niiden tarkentumisesta. Etenkin talouden käännös­kohdissa revisiot voivat olla poikkeuksellisen suuria.

Tilastonlaatija kamppailee kahden tavoitteen – tarkkuuden ja nopeuden – välissä. Toisaalta tilaston tulisi olla äärimmäisen tarkka, ja toisaalta tilaston käyttäjät haluavat sen käsiinsä mahdollisimman reaali­aikaisesti.

Revisiot kuuluvat useimpiin tilastoihin. Entä mitä sitten tulisi ajatella, jos tarkentumiset näyttävät tapahtuvan systemaattisesti samaan suuntaan?

Tuotannon suhdannekuvaaja on yksi Suomen suhdanne­kehityksen suunnasta viestivä tilasto. Sen tarkoitus on kuukausittain ennakoida, tosin 45 päivän viipeellä, talouden arvon­lisäyksen kehitystä.

Kun arvonlisäys­luvun jälkeen huomioidaan vielä tuote­verot ja -tuki­­palkkiot, saadaan brutto­kansantuote. Nämä tiedot tulevat kuitenkin vain neljännes­vuosittain, joten suhdanne­kuvaajassa em. erien suhde pidetään vakiona.

Suhdannekuvaajan revisiot johtuvat jo aikaisemmin mainitun lähde­aineistojen vaiheittaisen kerääntymisen ja tarkentumisen ohella myös vuosi- ja neljännes­vuosi­tilin­pitojen tarkentumisesta, koska suhdanne­kuvaaja täsmäytetään neljännes­vuosi­tilin­pitoon, joka taas täsmäytetään vuosi­tilinpitoon. Myös kausi­tasoitus muuttaa edellisten kuukausien tietoja hieman. Nämä tarkentumiset muuttavat tilastoa normaali­tilanteessa suurin piirtein yhtä usein positiiviseen kuin negatiiviseenkin suuntaan.

Viime aikoina suhdanne­kuvaajan revisiot ovat herättäneet enemmän keskustelua kuin yleensä, sillä uusinta julkaistavaa kuukautta edeltävän kuukauden työpäivä­korjatut muutokset vuoden­takaisesta (kuvio 1) ja kausi­tasoitetut muutokset edellisestä kuukaudesta (kuvio 2) ovat revisoituneet nyt yhdeksän peräkkäisen kuukauden ajan ylöspäin.

Jos tarkentuminen olisi menetelmällistä, menetelmässä olisi selkeästi täsmentämisen varaa. Nyt pääosa tarkentumisesta juontaa juurensa kuitenkin Suomen kansan­talouden tämän­hetkisistä ominais­piirteistä ja sitä kautta eri lähde­aineistoista ja niiden ajoittumisesta.

Kuvio 1: Työpäiväkorjatun volyymin tarkentuminen huhti-kesäkuun laskenta­kierroksilla

Lähde: Tilastokeskus, Tuotannon kuukausikuvaaja.

Kuvio 2: Kausitasoitetun volyymin tarkentuminen huhti-kesäkuun laskenta­kierroksilla

Lähde: Tilastokeskus, Tuotannon kuukausikuvaaja. Kuvioihin on valittu huhti-kesäkuun laskenta­kierrokset, koska heinä­kuussa tapahtunut vuosi­tilinpidon ennakko­tietojen tarkentuminen aiheutti muutoksia myös suhdanne­kuvaajan menneisyyteen. Tämä ei kuitenkaan ole kuukausittain toistuva revisio.

Suhdannekuvaajassa uusimman julkaistavan kuukauden luvut yksityisen sektorin osalta perustuvat suurelta osin suuryritys­tiedustelun avulla saataviin liikevaihto­tietoihin. Tiedot kattavat 70 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten liike­vaihdoista, yli 50 prosenttia tehdyistä investoinneista ja reilut 40 prosenttia henkilöstöstä.

Vaikka kattavuus on laaja, pienimmät yritykset jäävät tiedustelun ulko­puolelle, kuten sen nimestäkin saattaa päätellä. Tiedot pienempien yritysten osalta saapuvat ennen suhdanne­kuvaajan seuraavaa julkaisua, jolloin varsinkin edellisen kuun tiedot saattavat tarkentua, jos suurten ja pienten yritysten kehityksessä on eroa. Tällä hetkellä näin siis on, ja pienemmillä yrityksillä pyyhkii paremmin kuin isoilla.

Suhdannekuvaaja onkin viime aikoina antanut uuden kuukauden tietojen julkaisun yhteydessä negatiivisemman kuvan talous­kehityksestä, kuin mihin kasvu­luku on loppujen lopuksi asettunut. Ilmiön ajallisesta kestosta on vaikea antaa arviota, joten ainakaan tällä hetkellä suhdanne­kuvaajassa ei pyritä korjaamaan tätä epäsuhtaa.

Eri tutkimus­laitokset kuitenkin varmasti tekevät suhdanne­kehityksestä omia valistuneita arvauksiaan Tilasto­keskuksen ja muiden tahojen julkaisemien talous­lukujen pohjalta.

Lisätietoja suhdanne­kuvaajan revisioista saa tilasto­julkistuksen yhteydessä julkaistavasta revisiotaulukosta.