Suomen talouden tilasta keskustellaan kiivaasti. Päättäjien murheen­kryyninä on hidas toipuminen finanssi­kriisiä seuranneesta talous­shokista. Taloutemme on jähmettynyt kriisiä edeltävälle tasolle, eikä suhdanne­muutosta ole näköpiirissä. Kasvun resepti on hukassa.

Suomen toipuminen on ollut selvästi Euroopan Unionia hitaampaa. Toisaalta ennen vuosien 2008–09 kriisiä Suomi kasvoi 1990-luvun laman jälkeen selvästi nopeammin kuin EU-maat keskimäärin.

Finanssikriisistä palautuminen on ollut erilaista Suomen suuralueilla. Niistä pienin, Ahvenanmaa, ennakoi finanssi­kriisiä, siellä poikkeuksellisesti bkt laski jo vuonna 2008. Muilla suuralueilla romahdus tapahtui vuonna 2009.

Kun tarkastellaan kehitystä vuodesta 2007, niin Ahvenanmaa on ainoa alue, joka on toipunut Euroopan Unionia ripeämmin.  Suomen talouden kannalta harmillisesti Ahvenanmaa on vain niin pieni suuralue, ettei siitä ole koko maan talous­veturiksi.

Ahvenanmaan viime vuosien talous­kasvulle ei löydy yhtä selkeää selittäjää, vaikka usein keskusteluun nousee meri­liikenteen rooli maakunnan taloudelle. Meri­liikenne lasketaan aluetilin­pidossa osaksi kuljetus ja varastointi -toimialaa, jonka osuus alueen taloudesta on ollut neljänneksen luokkaa.

Kuviossa 1 kuljetus ja varastointi -toimialan vaikutus puhdistetaan ja tarkastellaan alueen arvon­lisäyksen kehitystä kiintein hinnoin. Näin päädytään samanlaiseen kokonais­kasvuun, mutta kasvun dynamiikka on erilainen eikä aivan niin kontra­syklinen kuin jos kuljetus ja varastointi -toimiala olisi mukana. Vuoden 2008 notkahdusta eikä viime vuosien 2011–13 kasvua näy puhdistetuissa luvuissa.

Kuvio1: Ahvenanmaan arvonlisäyksen kehitys kiintein hinnoin

Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito.

Ahvenanmaan lisäksi vain Helsinki-Uusimaa on pysytellyt EU:n talous­kehityksen vauhdissa. Perinteisesti Helsinki-Uusimaata on pidetty Suomen talous­kasvun veturina. Arvio on yhä perusteltu, koska Helsinki-Uusimaan talous on kehittynyt selvästi koko maata suotuisammin.

Talousveturi ei kuitenkaan ole vielä 2013 lukujen osalta palautunut finanssi­kriisiä edeltävälle vuoden 2007 tasolle (kuvio 2). Myös vuoden 2014 arvio (shift and share -menetelmällä, josta enemmän alla) jää kriisiä edeltävästä tasosta. Tällä hetkellä Helsinki-Uusimaan tuotanto on noin puolitoista prosentti­yksikköä alemmalla tasolla kuin vuonna 2007.

Kuvio 2: Suomen suuralueiden BKT-kehitys kiintein hinnoin

Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito ja Eurostat

Lähimpänä koko maan kehitystä, joka oli vuonna 2013 jäänyt 5 prosenttia vuoden 2007 tasosta, on Pohjois- ja Itä-Suomen suuralue. Etelä- ja Länsi-Suomessa vaikeudet näyttävät suurimmilta.

Shift and share -menetelmä tuottaa kaikille suuralueille vuodelle 2014 estimaatit, jotka ovat kovin lähellä vuoden 2013 tasoa. Tämä johtunee koko maan nolla­kasvusta, joka periytyy menetelmässä suuralueille.

Tätä kirjoitettaessa neljännesvuosi­tilinpidon pohjalta vuoden 2015 kehitys Suomessa näyttää vaimealta. Talouskasvu oli 0,1 prosenttia plussalla kolmen ensimmäisen vuosi­neljänneksen aikana.

Aluetilinpidon aikataulun nopeuttamisen ansiosta tiedämme jo ensi joulukuussa, miten talous kehittyi myös eri alueilla vuoden 2015 osalta. Julkistus tulee pitämään sisällään entistä ajan­tasaisempaa taloustietoa alueiden kehityksestä tuotoksen, arvonlisäyksen ja työllisyyden osalta. Toivoa sopii, että kasvun resepti on tuohon mennessä löytynyt muuallakin kuin Ahvenanmaalla.

Shift and Share -menetelmässä vuoden 2013 alueittaisia tietoja viedään eteenpäin hyödyntäen koko maan toimi­aloittaisia muutos­tietoja. Menetelmässä oletetaan, että koko maan keski­määräinen kehitys vallitsee kaikilla alueilla huomioiden toimi­aloittaiset rakenne-erot. Siksi on perusteltua olettaa, että shift and share -menetelmä aliarvioi alueiden välisiä eroja kasvu­luvuissa. Tämä näkyy myös blogi­kirjoitusta varten tehdyissä laskelmissa. Lisäksi huomion­arvoista on, että vuoden 2014 kasvu­estimaatit on laskettu perus­hintaisen arvon­lisäyksen pohjalta, koska markkina­hintaisesta arvon­lisäyksestä eli bkt:stä ei ole toimi­aloittaisia tietoja saatavilla. EU:n vuosi­muutos pohjautuu kaikille vuosille bkt:n muutokseen.