Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia.
Kertoa unohtui myös se, että Venäjän asettamien tuontirajoitusten myötä vilja-, liha- ja maitotuotteiden ylitarjontatilanne laski tuottajahintoja koko Euroopassa.
Hintojen laskun taustalla oli valtaosaltaan maailmanmarkkinahintojen lasku ja vain osaksi kotimainen kilpailu. Vuosina 2014–17 elintarvikkeiden hinnat laskivat vuositasolla 1–2 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin ne edellisvuosina olivat nousseet. (Taulukko 1)
Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi 2011–18
Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos lähti nousuun tammikuussa 2018 ja nousu jatkui myös helmikuussa. Palkankorotusten ja maailmanmarkkinahintojen nousun takia hintojen nousu tulee jatkumaan pitkään ja halpuutukselle voidaan sanoa hyvästit.
Halpuutuksen takana olivat vilja-, liha-, maito- ja rasvatuotteiden hinnat. Niiden vuosimuutos lähti laskuun keväällä 2014.
Liha- ja maitotuotteissa hintojen vuotuinen lasku oli parhaimmillaan viisi prosenttia. Viljatuotteissa päästiin enimmillään kolmen prosentin laskuun. Vuoden 2018 alussa vilja- ja lihatuotteiden hinnat ovat olleet hieman alle prosentin nousussa.
Maitotaloustuotteiden hintojen vuosinousu on ollut parin prosentin luokkaa eli selvästi yli yleisen inflaation.
Rasvatuotteiden hinnat ovat olleet nousussa jo toukokuusta 2017 lähtien. Syynä on ollut voin maailmanmarkkinahinnan voimakas nousu. Voin hinnan vuosinousu oli helmikuussa 22 prosenttia.
Palkankorotukset eivät ole voineet vielä vaikuttaa hintoihin täysmääräisesti tai sitten palkkojen nousu on otettu huomioon hinnoissa jo ennakkoon.
Vilja-, liha-, maito- ja rasvatuotteiden painoarvo on koko ravintoryhmästä 54,3 prosenttia.
Muissa pääryhmissä halpuutusta on vaikea todentaa. Kalatuotteissa on viime vuosina ollut suuria hintojen nousuja johtuen kansainvälisen tarjonnan ongelmista. Kalatuotteet ovat ainoa ryhmä, jossa hintojen vuosimuutos on ollut tämän vuoden alussa laskusuunnassa.
Hedelmien ja vihannesten tukkuhinnat voivat muuttua parikin kertaa viikossa. Kukaan ei pystyy erottelemaan hinnoista halpuutuksen ja sesonkihintojen muutoksia ilman katteiden avointa paljastamista.
Sokeri- ja muiden ravintotuotteiden hintojen laskun takana oli vuonna 2017 makeisveron poistaminen, jonka seurauksena makeisten ja jäätelön hinnat laskivat selvästi alkuvuonna 2017. Näidenkin tuotteiden hinnat ovat kääntyneet nousuun tämän vuoden alussa.
Alkoholittomien juomien hinnat ovat olleet nousussa jo vuoden 2016 marraskuusta. Tämän ryhmän kuluttajahintoihin vaikuttaa suuresti kahvin, teen, kaakaon ja tuoremenujen maailmanmarkkinahinnan heilahtelut.
Ruuan reaalihinta – hintojen muutos suhteessa koko kuluttajahintaindeksin muutokseen – on kääntynyt tämän vuoden alusta nousuun. Kallistumisen myötä ruoka siirtyy inflaation jarrumiehestä inflaation veturiksi.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
