Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote oli vuonna 2019 edelleen huippuvuotta 2008 alemmalla tasolla. Eurostatin alueellisen vertailun perusteella nähdään, että Suomen bkt henkeä kohden on finanssikriisin jälkeen kasvanut kovin hitaasti verrattuna muihin EU-maihin.
Bruttokansantuote henkeä kohden antaa vertailupohjan muihin maihin, vaikka siinä on myös puutteensa taloudellisen hyvinvoinnin kuvaajana. Esimerkiksi velkaantuneisuusasteen muutokset eivät näy pelkkää bruttokansantuotetta seuraamalla, mutta pyrin tässä tekstissä täydentämään talouden kokonaiskuvaa myös muilla tilinpidon tunnusluvuilla.
Bruttokansantuote voidaan laskea kolmesta suunnasta: kysyntäerien, arvonlisäyksen, tai tulojen kautta. Kysyntäerien kautta bruttokansantuote lasketaan kokonaiskysynnän (kulutus, vienti, investoinnit ja varastot) ja tuonnin erotuksena.
Kysyntäerien kautta nähdään, että suurimman kysyntäerän eli yksityisen kulutuksen volyymi on kasvanut 2010-luvulla 12 prosenttia eli keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa (Taulukko 1). 2010-luvulla bruttokansantuote kasvoi samaan tahtiin, keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa.
| 2015 | 2016 | 2017* | 2018* | 2019* | |
|---|---|---|---|---|---|
| Yksityiset kulutusmenot | 105 | 107,5 | 108,6 | 110,4 | 111,5 |
| Investoinnit | 97,5 | 106 | 110,2 | 114,4 | 113,5 |
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus
Yksityisen kulutuksen kasvu 2010-luvulla on perustunut palkansaajakorvausten kasvuun, maksettujen eläkkeiden kokonaistason jyrkkään nousuun ja kotitalouksien velkaantumiseen.
Käypähintaiset palkat ovat vuonna 2019 nousseet 18 miljardia euroa vuoden 2010 tasosta, 24 prosenttia. Kotitalouksille maksetut eläkkeet ovat puolestaan nousseet 10 miljardia euroa, 51 prosenttia. Eläkkeiden voimakasta kasvua selittää sekä eläkeläisten määrän kasvu että keskimääräisen maksettavan eläkkeen kasvu.
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut vuoden 2008 107 prosentista 129 prosenttiin vuonna 2019. Ruotsissa velkaantuminen on suurempaa, mutta säästämisastekin on Suomea korkeampi.
Myös investoinnit, erityisesti rakennusinvestoinnit ja kone ja laiteinvestoinnit, ovat kasvaneet muun talouden tahtiin.
Nettovienti eli viennin ja tuonnin erotus on heikentynyt tuonnin kasvettua vientiä nopeammin. Kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen mukainen vienti pitää sisällään omistajuuteen perustuvan tavaroiden ja palveluiden kokonaisviennin.
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus
Vuonna 2008 tavaroiden ja palveluiden nettovienti, vienti miinus tuonti, oli 8 miljardia ylijäämäinen. 2010-luvulla nettovienti oli tasapainossa. Samalla viennin rakenne on muuttunut: palveluviennin osuus kokonaisviennistä on kasvanut yli kolmannekseen.
Kun tarkastellaan bruttokansantuotetta toimialoittain arvonlisäyksen kautta laskettuna nähdään, että teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on pienentynyt ja palveluiden osuus on kasvanut (Taulukko 2). Palveluiden osuus on kasvanut myös teollisuuden toimialojen sisällä.
| 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016* | 2017* | 2018* | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 26, 27 Sähkö- ja elektro- niikka teollisuus |
11 219 | 7 882 | 8 245 | 6 798 | 4 189 | 5 167 | 5 510 | 5 263 | 5 637 | 5 907 | 4 722 |
| G-T Palvelut (45-98) | 114 601 | 109 573 | 110 897 | 114 042 | 114 686 | 113 126 | 112 756 | 112 991 | 114 956 | 117 821 | 120 766 |
| J Informaatio ja viestintä (58-63) | 7 966 | 7 899 | 8 259 | 8 768 | 9 307 | 9 604 | 9 994 | 10 319 | 10 615 | 11 039 | 11 421 |
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus
Suomen osalta teollisuuden laskua jyrkensi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutos, joka ajoittui osittain finanssikriisin jälkeiseen aikaan. Vastaavaa negatiivista shokkia ei tapahtunut muissa maissa. Tämä selittää myös Suomen nettoviennin romahdusta.
Palveluiden osuus on kasvanut myös muissa maissa. Ruotsissa palveluiden kasvu on ollut taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan selvityksen ”Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus – Suomi kansainvälisessä vertailussa” mukaan selvästi Suomea nopeampaa.
Ruotsin talouskasvun nopeuteen on vaikuttanut myös väkiluvun kasvu. Ruotsin väkiluku on kasvanut miljoonalla kymmenessä vuodessa. Henkeä kohti lasketulla bkt:lla mitaten Ruotsin talouskasvu on ollut maltillisempaa kuin mitä bkt:n volyymin kasvukäyrä osoittaa
Kansantalouden tilinpidon lukujen perusteella viime vuosien hidas kasvu juontuu nettoviennin vaikeuksista ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kulta-aikojen päättymisestä. Kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kasvun veturina oli vienti, 2010-luvulla kasvua on ylläpitänyt kotimarkkinakysyntä. Yksityistä kulutusta ovat tukeneet maksettujen eläkkeiden kasvu ja alhainen korkotaso.
Tapio Kuusisto työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Euroopan toimialaluokitus NACE on julkistettu. Edessä on kuitenkin vielä pitkä tie ennen kuin se on käytössä kaikissa tilastoissa. Toimialaluokitus on kehikko talouden rakenteiden ja kehityksen ymmärtämiseen.
Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.
Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
