Tilastokeskus julkistaa kuukausittain inflaatioluvun, joka mittaa kuluttajahintojen muutosta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Luku kuvaa yleistä hintatason muutosta, ei yksittäisten tuotteiden tai palveluiden hinnoissa tapahtuvaa muutosta. Se ei myöskään kuvasta yksittäisten kuluttajien kohtaamia hinnanmuutoksia, vaan kertoo ”keskimääräisen” tai tyypillisen kuluttajan tilanteesta.
Inflaatiolukua hyödynnetään laajasti. Mutta tiesitkö mihin kaikkeen sitä käytetään ja miten se vaikuttaa kaikkien kansalaisten elämään?
Tässä kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä:
Työeläke tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintaindeksin painoarvo on 80 prosenttia ja ansiotasoindeksin 20 prosenttia. Työeläkkeiden indeksitarkistuksen tavoitteena on turvata pitkäaikaisesti maksettavien sosiaalietuuksien ostovoima.
Kansaneläke tarkistetaan Kansaneläkelaitoksen toimesta vuosittain puhtaalla elinkustannusindeksin vuosimuutoksella.
Suuri osa kelan maksamista etuuksista tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti. Tarkistus koskee
Kela vahvistaa kansaneläkeindeksin pisteluvun vuosittain elinkustannusindeksin kolmannen vuosineljänneksen (heinä-, elo- ja syyskuu) keskimääräisen hintatason perusteella.
Palkkaneuvotteluissa huomioidaan inflaatioaste ja hintojen kehittyminen.
Verotaulukoiden indeksitarkistuksissa: Esimerkiksi vuoden 2019 hallitusohjelmassa on periaate, jonka mukaan ”ansiotuloverotukseen tehdään vuosittain indeksitarkistus.” Tavoitteena on, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena.
Opintotuki sidottiin indeksiin 1.8.2014. Ajatuksena oli, että näin hillitään tuen reaaliarvon vähenemistä vuosittain. Tarkistus tehtiin vielä vuonna 2015, jonka jälkeen vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus poisti tuen indeksitarkistuksen. Tämän myötä opintotuen ostovoima heikkeni. Vuonna 2018 indeksitarkistus palautettiin opintotuen vuositulorajojen kahden vuoden välein tapahtuvaksi tarkistukseksi ja 1.8.2020 indeksikorotus palautettiin jälleen opintorahan tarkistukseen.
Asuntojen-, tonttien- ja maanvuokrasopimusten tarkistus tehdään indeksikorotuksena, jos sopimusehdoissa on näin sovittu. Vuokrankorotus tehdään laskemalla inflaatiokehitys perusajankohdasta nykyhetkeen ja kertomalla muodostetulla kertoimella perusajankohdan vuokra. Apuna inflaatiokehityksen arvioinnissa käytetään elinkustannusindeksin sarjaa, joka sisältää tarvittavat pisteluvut jopa vuodesta 1914 lähtien.
Kansainvälinen hintavertailu kerää jatkuvasti hintatietoja eri tuoteryhmistä kolmen vuoden syklillä. Hintakeruiden välivuosina tuoteryhmien hintatasoindeksejä korjataan eteenpäin kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Hintavertailun tuloksista lasketaan ostovoimapariteetit, joita käyttämällä saadaan reaaliset bkt-luvut. Niitä käytetään muun muassa EU:n rakennerahastojen jaossa.
Euroopan Keskuspankki, EKP, käyttää kuluttajahintojen muutosta ohjauskoron määrittelyyn. EKP:n ja Euroopan unionin yhteisenä tavoitteena on euroalueen hallittu hintavakaus. ”Hintavakaus määritellään euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuksi, ja siihen pyritään keskipitkällä aikavälillä.”
Deflatoinnissa hinta- tai kustannusindeksin avulla muunnetaan esimerkiksi tuotteen tai palvelun arvon muutos kiinteähintaiseksi, jolloin saadaan selville todellinen määrän muutos.
Rahan arvon muutoksen laskennassa vanhat rahalliset arvot muunnetaan tämän päivän rahaksi tai päinvastoin käyttämällä hyväksi kuluttajahintojen muutosta.
Toimitussopimusten ja -vakuutusmaksujen indeksitarkistuksessa.
Kuten listasta näemme, käyttötarkoitukset ovat moninaiset. Voikin todeta, että kyseessä on keskeinen taloudellinen tunnusluku. Ja siksi meidän jokaisen kannattaa seurata sen kehitystä.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Sähkön hinta ja siihen liittyvät korotukset ovat olleet mediassa paljon esillä viime kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa sähkön hintaa mitataan maatalouden, yritystoiminnan ja kuluttajan näkökulmista.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?
