EU:n tilastoviraston Eurostatin koordinoima hintavertailu julkaistiin tänään, 21. kesäkuuta. Vertailun mukaan ruuan ja alkoholittomien juomien kuluttajahinnat olivat Suomessa viime vuonna 13 prosenttia Euroopan unionin keskiarvon yläpuolella. Vertailussa käytettiin vuoden 2021 keskihintoja, ja Tilastokeskus kokosi Suomea koskevan hinta-aineiston.
Tänä vuonna inflaatio Euroopassa on ollut ennätyksellistä (taulukko). Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan euroalueen inflaatio oli vuoden takaiseen verrattuna toukokuussa 8,1 prosenttia. Suomen vastaava luku oli 7,1 prosenttia.
| Maa | % |
|---|---|
| Turkki | 91,6 |
| Liettua | 24,3 |
| Bulgaria | 22,1 |
| Unkari | 19,4 |
| Latvia | 18,1 |
| Viro | 16,9 |
| Pohjois-Makedonia | 16,3 |
| Serbia | 16,2 |
| Slovakia | 16,0 |
| Tsekki | 15,4 |
| Romania | 15,1 |
| Kroatia | 14,9 |
| Portugali | 12,3 |
| Puola | 12,3 |
| Kreikka | 12,3 |
| Espanja | 11,0 |
| Slovenia | 10,7 |
| Kypros | 10,6 |
| Malta | 10,4 |
| Saksa | 10,4 |
| Tanska | 10,1 |
| Alankomaat | 9,2 |
| Ruotsi | 9,2 |
| Suomi | 9,1 |
| Itävalta | 9,0 |
| Italia | 7,6 |
| Belgia | 7,0 |
| Islanti | 6,5 |
| Luxemburg | 5,6 |
| Ranska | 4,6 |
| Irlanti | 4,4 |
| Norja | 2,5 |
| Sveitsi | 1,1 |
Lähde: Eurostat
Maiden viimeaikaisilla inflaatioeroilla on luonnollisesti vaikutuksensa maiden välisiin suhteellisiin hintatasoihin. Tänään julkaistuihin hintatasoindekseihin vuodelta 2021 on tullut varmasti muutoksia tänä keväänä. Eurostat ei kuitenkaan ole – kuten ei Tilastokeskuskaan – päivittänyt hintatasoindeksejä tämän kevään hinnanmuutosten jälkeiseen tilanteeseen.
Lähes neljänkymmenen maan vertailussa tarvitaan valtava määrä kerättyä tietoa eri hyödykeryhmien hinnanmuutoksista ja painotiedoista sekä valuuttakurssimuutoksista. Vuoden 2021 hintatasoindeksien päivitys vuodelle 2022 tehdäänkin vasta loppuvuonna. Voi kuitenkin olettaa, että korkean inflaation maissa suhteellinen hintataso on noussut muihin maihin nähden.
Syitä ruoan kallistumiselle löytyy monia. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen asetetut talouspakotteet ovat nostaneet ruoan hintaa merkittävästi niin globaalilla tasolla kuin meillä Suomessa. Monien tuotantopanosten kuten energian hinnat ovat nousseet ja eritoten lannoitteiden hinnat maataloudessa. Itse asiassa edellä mainittujen hinnat lähtivät nousuun jo syksyllä 2021.
Suomessa ruuantuotannon arvosta karkeasti arvioiden reilut kolmasosa on tuontiperäistä ja vajaat kaksi kolmasosaa kotimaista. Omavaraisuusasteemme on onneksi korkea maatalouden perustuotteissa, kuten viljassa, maidossa ja lihassa. Riippuvuus ulkomaista on kuitenkin suurta energiassa, lannoiteraaka-aineissa, rehuissa ja kylvösiemenissä.
Omavaraisuus selittänee osaltaan, miksi Suomessa ruoka on tähän mennessä kallistunut vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Nousupaine kuluttajahinnoissa nähtävästi jatkuu edelleen, koska tuottajahintojenkin nousu on ollut nopeaa. Huolet ruoan kallistumisesta ovat globaaleja. Kuumat kesät koettelevat nykyään viljasatoja. Jos vielä Ukrainankin tilanne pitkittyy, maan viljasadon, eritoten vehnän ja maissin, arvioidaan pienenevän vähintään kolmanneksella.
Euroopassa ruoka kallistui keväällä eri tahtiin. Ennusteisiin nojaten ruoan kallistumisen voi olettaa jatkuvan niin, että lopulta eri maiden hinnannousut ovat samaa luokkaa. Siitä syystä maiden välisiin suhteellisiin hintatasoindekseihin tuskin on odotettavissa merkittäviä eroja. Kalliit maat pysyvät kalliina ja huokeammat maat suhteellisesti huokeampina.
Hintatasoindeksejä tarkasteltaessa on muistettava, että indeksit eivät kerro maan kansalaisten ostovoimaa. Ostovoimavertailuun tarvitaan hintojen lisäksi tietoja palkoista, verotuksesta, sosiaaliturvasta ja julkisen alan verovaroin tuottamista palveluista. Jos Suomi hintatasovertailussa sijoittuukin kalleimpien joukkoon, putoaa sijoitus, kun tarkastelun kohteeksi otetaan kansalaisten ostovoima.
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut -palvelualueella.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
