Elintarvikkeiden hintojen muutos pysyi monta vuotta kahden prosentin tuntumassa tai jopa sen alle. Hinnat lähtivät varsinaiseen nousukiitoon Venäjän hyökkäyksen myötä keväällä. Kuukausittaiset vuosimuutokset maaliskuusta elokuulle ovat karua luettavaa: 4,1 % – 5,1 % – 8,4 % – 10,4 % – 12 % – 12,2 %.
Elintarvikkeiden hintojen nousun vaikutus elokuun 7,6 prosentin kokonaisinflaatioon oli 1,5 prosenttiyksikköä. Siis melkoisen paljon.
Elintarvikkeiden hintoja ovat nostaneet saatavuusongelmat ja tuottajahintojen nousu. Saatavuusongelmat liittyvät Ukrainan ja Venäjän viljasadon tuomiseen markkinoille, kun taas tuottajahintoja nosti vuoden alkupuoliskolla erityisesti tuotannossa käytetyn energian, lannoitteiden ja eläinten rehujen hintojen kallistuminen.
Sähköenergian hinnat ja niiden kohoaminen on toinen merkittävä erä, joka vaikutti elokuun kokonaisinflaation muodostumiseen, vuosivaikutus oli 1,2 prosenttiyksikköä.
Sähköenergian hintaa on nostanut kysynnän kasvu Venäjän katkaistua kaasun toimituksen lähes kokonaan Euroopan maihin. Maakaasun kulutusta korvataan nyt sähköenergialla ja muilla vaihtoehtoisilla energiamuodoilla. Kuvion 1 aikasarjasta nähdään, että sähkön hinta lähti nousuun jo vuoden 2022 alussa. Pörssisähkön hintapiikki joulukuussa vauhditti sopimus- ja toimitusvelvollisuushintojen nousua.
Kolmas elokuun kokonaisinflaation muodostumiseen merkittävämmin vaikuttava hyödyke on bensiini, jonka vuosivaikutus oli 0,4 prosenttiyksikköä. Maailmanmarkkinahinnat tunnetusti heiluttavat polttonesteiden hintoja, kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Bensiinin osalta tämänhetkinen hintahuippu saavutettiin jo kesäkuun alussa. Sen jälkeen bensiinin maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet kuukaudessa noin 6,6 prosenttia ja tätä kirjoittaessa lasku näyttää yhä jatkuvan. Kuvio 2 havainnollistaa hyvin, miten bensiinin vuosimuutos heiluu muita vertailussa olevia hyödykkeitä enemmän.
Yhdessä bensiinin, sähkön ja elintarvikkeiden hintakehitys vaikutti kokonaisinflaation muodostumiseen 3,1 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos minkään muun tuotteen hinnat eivät olisi muuttuneet olisi kokonaisinflaatio ollut 3,1 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi sisältää kuitenkin lähes 480 tuotteen ja palvelun hintakehityssarjat, joten toki moni muukin hyödyke vaikutti kokonaisinflaation muodostumiseen elokuussa.
Elintarvikkeiden tukkuhintojen kallistuminen näkyy ravintolaruuan hintakehityksessä, ja tämän huomaa kukin kuluttaja ainakin lounasruokaa ostaessaan. Hinnat ovat kallistuneet tasaisesti kuukaudesta toiseen vuonna 2022. Elokuussa ravintolaruoka oli 5,9 prosenttia kalliimpaa kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Energian hinnannousu näkyy myös henkilökuljetuksien hinnoissa kuten taksimatkoissa, lentoliikenteessä ja linja-autoliikenteessä. Maaliikenteen kuluttajahinnat ovat nyt jo yli 10 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten, ulkomaan lentoliikenteessä yli 8 prosenttia sekä kotimaan lentoliikenteessä jo yli 20 prosenttia viime vuoteen nähden.
Toki emme yksin kamppaile hintojen kanssa, Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli elokuussa 9,1 prosenttia, kun taas Suomen vastaava yhdenmukaistettu inflaatioprosentti oli 7,9 ja esimerkiksi Saksassa 8,8 prosenttia.
Tulevien kuukausien energian hintojen kehitys vaikuttaa suuresti inflaation kehittymiseen, mutta miten paljon – se jää nähtäväksi.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Sähkön hinta ja siihen liittyvät korotukset ovat olleet mediassa paljon esillä viime kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa sähkön hintaa mitataan maatalouden, yritystoiminnan ja kuluttajan näkökulmista.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Lokakuussa lähes kaikki Kansalaispulssi-kyselyn vastaajat olivat vähintään jonkin verran huolissaan sodan vaikutuksista Suomen talouteen. Ukrainan kriisi huolettaa yleisesti ottaen enemmän naisia kuin miehiä.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
