Arkikielessä inflaatiolla tarkoitetaan kuluttajahintojen kahdentoista kuukauden prosenttimuutosta. Kuluttajahintaindeksi mittaa tavaroiden ja palvelujen hintakehitystä kotitalouksien kannalta. Sen ulkopuolelle jäävät yritysten tuottamien hyödykkeiden, tuonti- ja vientihintojen- sekä omistusasuntojen hintakehitys.
Myös liike-elämän käyttämien palveluiden hintakehitys jää inflaation ulkopuolelle. Laajasti ottaen inflaatiokäsitteeseen pitäisi ottaa mukaan kaikkien hintojen kehitys, myös asunnot ja tuottajahinnat.
Mitä kuluttajahintaindeksi sitten mittaa? Se mittaa keskimääräisen kotitalouden kohtaamaa hintakehitystä.
Keskimääräinen kotitalous asuu yhtä aikaa vuokra-asunnossa ja omistusasunnossa, juo alkoholia ja polttaa tupakkaa. Kotitalous ajaa omalla autolla ja on samaan aikaan joukkoliikenteen käyttäjä. Tämänkaltaista keskimääräistä kotitaloutta tuskin löytyy.
Inflaatiomittarin pitää olla kuitenkin mahdollisimman yksinkertainen. Tasaisen inflaation aikana ei ole kovin suurta merkitystä kotitalouden kulutusrakenteella. Koska hintakehitys on tasaista, ei kulutuksen painojen erolla ole merkitystä.
Viimeisen parin vuoden aikana hintakehitys on ollut niin erilaista eri hyödykkeiden osalta, että nyt eroja kotitalouksien inflaatioiden välillä löytyy.
Otetaan esimerkiksi kaksi kotitaloutta. Ensimmäinen, maaseututalous asuu vanhassa sähkö- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa pienellä paikkakunnalla. Autolla ajetaan paljon ja alkoholiin ja tupakkaan menee rahaa keskimääräisen kotitalouden verran. Ruokaan menee keskimääräistä enemmän rahaa. Kulttuuripalvelujen käyttö on pientä ja ravintoloissa käydään harvemmin.
Toinen, kaupunkilaistalous asuu vuokralla, ei omista autoa vaan käyttää julkisia liikennepalveluja sekä polkupyörää. Tupakka ei kuulu ostoskoriin. Talous on kulttuuri-, ravintola- ja viestintäpalvelujen suurkuluttaja. Ruokakaupassa käydään harvakseen. Tämän talouden menoihin energian hintojen tai rakennuskustannusten nousulla ole ollut juuri merkitystä.
Keskimääräinen kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli 3,5 prosenttia joulukuussa 2021. Esimerkkimme maaseututalouden inflaatio oli 4,8 prosenttia, kaupunkitalouden 1,5 prosenttia. (Kuvio 1)
Suuri ero selittyy pääosin neljällä tekijällä: energian, rakentamisen, vuokrien ja tupakan hintakehityksellä. Maaseutukotitalous käyttää paljon rahaa bensaan, polttoöljyyn ja sähköön. Omakotitaloon tehdään lisäksi jatkuvasti korjauksia. Tässä taloudessa poltetaan myös tupakkaa.
Kaupunkilaistalous asuu vuokralla ja käyttää muitakin tavaroita ja palveluja, joiden hinnat eivät ole juuri nousseet vuoden aikana. Ratkaisevaa on ollut vuokrien olematon vuosimuutos joulukuussa 2021. Pitää kuitenkin muistaa, että vuoden kuluttua näiden kotitalouksien inflaatio voi olla aivan eri näköinen.
Ihmisten mielikuvaan inflaatiosta vaikuttaa se, kuinka usein tavaroita ja palveluja ostetaan. Päivittäin ostettavat hyödykkeet muistetaan hyvin, ja inflaatiomielikuva syntyy niistä. Harvoin ostettavien hyödykkeiden hintakehitys on vaikeampi hahmottaa.
Lisäksi laskevien hintojen mielikuva on hatara. Yleinen käsitys on, että mitkään hinnat eivät voi ” laskea”.
Vuodesta 2020 vuoteen 2021 viidesosa kulutuskorin hyödykkeiden hinnoista laski, saman verran nousivat yli kolme prosenttia ja loppujen 60 prosentin osalta hintojen nousu oli 0-3 prosentin välillä.
Toisaalta, jos talouskohtainen inflaatiovertailu tehtäisiin teoreettisesti oikein, pitäisi kullakin kotitaloustyypillä olla oma hyödykekori (Taulukko 1) ja hinnat pitäisi kerätä talouden todella käyttämistä liikkeistä.
TAULUKKO 1. KULUTTAJAHINTAINDEKSIN KULUTUSRAKENNE YHTEENSÄ SEKÄ KUVITTEELLISEN MAASEUTU- JA KAUPUNKILAISTALOUDEN KULUTUSKORIT
| Virallinen | Maaseututalous | Kaupunkitalous | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Painopromillea | |||||
| 1 | Ravinto | 137 | 143 | 94 | |
| 2 | Alkoholi ja tupakka | 53 | 53 | 35 | |
| 2.1 | Alkoholijuomat | 35 | 35 | 35 | |
| 2.2 | Tupakkatuotteet | 18 | 18 | 0 | |
| 3 | Vaatetus | 35 | 32 | 43 | |
| 4 | Asuminen | 269 | 285 | 285 | |
| 4.1 | Vuokrat | 79 | 0 | 270 | |
| 4.3 | Huolto | 9 | 9 | 4 | |
| 4.4 | Vesi yms./hoitovastike | 30 | 18 | 5 | |
| 4.5 | Sähkö ja lämmitysöljy | 47 | 87 | 6 | |
| 4.6 | Omistusasuminen | 105 | 170 | 0 | |
| 5 | Kotitaloustavarat ja -palvelut |
56 | 50 | 61 | |
| 6 | Terveys | 53 | 50 | 47 | |
| 7 | Liikenne | 128 | 156 | 65 | |
| 7.1 | Hankinta | 33 | 56 | 8 | |
| 7.21 | Varaosat | 9 | 14 | 3 | |
| 7.22 | Polttoaineet | 30 | 42 | 0 | |
| 7.23 | Korjaus | 22 | 18 | 3 | |
| 7.24 | Muut palvelut | 18 | 12 | 0 | |
| 7.3 | Matkat | 16 | 14 | 51 | |
| 8 | Viestintä | 27 | 20 | 44 | |
| 9 | Kulttuuri ja vapaa-aika | 102 | 83 | 142 | |
| 10 | Koulutus | 5 | 5 | 5 | |
| 11 | Ravintolat ja hotellit | 60 | 48 | 100 | |
| 12 | Muut tavarat ja palvelut |
75 | 75 | 79 | |
| YHTEENSÄ | 1 000 | 1 000 | 1 000 | ||
Lähde: Tilastokeskus & Ilkka Lehtinen. Kuluttajahintaindeksin kulutusrakenne 2021 ja kirjoittajan esimerkkikotitalouksien kulutusrakenne.
Jokaiselle kotitaloustyypille on mahdotonta laskea omaa virallista inflaatiota. Niinpä kuluttajahintaindeksissä on yksi yhteinen hyödykekori (yo. taulukon vasemmanpuolinen sarake), ja hinnat kerätään samoista liikkeistä tai hinta-aineistosta.
Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Sähkön hinta ja siihen liittyvät korotukset ovat olleet mediassa paljon esillä viime kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa sähkön hintaa mitataan maatalouden, yritystoiminnan ja kuluttajan näkökulmista.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?
