Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi mittaa kuukausittain kotitalouksien käyttämien tuotteiden ja palveluiden hintakehitystä. Myös taksimatkat kuuluvat mitattaviin palveluihin. Tuoreimmat, tammikuun tiedot julkaistiin 20.2. tilaston kotisivulla.
Traficom seuraa taksiliikenteen hintoja. Virasto tuottaa taksimatkojen hintaindeksin ja toteutuneiden hintojen hajontatarkastelun sekä mittaa erityisryhmien lisäpalveluiden hintakehitystä. Helmikuun puolivälissä Traficom julkaisi mittaustensa tuoreimmat tulokset verkkosivuillaan.
Tilastotiedon käyttäjälle on siis tarjolla kaksi hieman erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kumpi on parempi, vai ovatko molemmat yhtä hyviä, kun halutaan tarkastella taksilain uudistuksen (2018/06) vaikutusta taksimatkojen kuluttajahintoihin?
Tilastokeskuksen hintaindeksin mukaan taksimatkojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 28 prosenttia vuoden 2018 kesäkuusta, jolloin uudistettu taksilaki astui voimaan. Kuviosta 1 nähdään, että taksimatkoissa hintakehitys on ollut keskimääräistä nopeampaa.
Traficomin hintaindeksi antaa hieman toisenlaisen kuvan muutoksesta. Hintaindeksin mukaan taksimatkojen nimellishinnat ovat nousseet Manner-Suomessa vuoden 2018 kesäkuuhun verrattuna vain 14,9 prosenttia. Muutos on siis alle puolet Tilastokeskuksen laskemasta muutoksesta. Traficomin julkaisutekstin mukaan taksimatkojen reaalinen hintataso on säilynyt lähes ennallaan verrattuna taksiuudistusta edeltävään aikaan.
Traficom esittää taksimatkojen hintakehityksen nimellismuutoksen ja reaalimuutoksen kautta. Reaalisessa muutoksessa taksimatkan hinnasta poistetaan perusajankohdan ja kunkin laskenta-ajankohdan välinen inflaatiomuutos. Nimellismuutos kuvastaa kunkin ajankohdan mukaista hintaa verrattuna perusajankohdan hintaan.
Miksi Tilastokeskuksen julkaisemat luvut eroavat niin paljon Traficomin julkaisemista luvuista?
Syyt tilastojen välisiin eroihin löytyvät tavoitellusta käyttötarkoituksesta, kerätystä hinta-aineistosta ja indeksin koostamistavasta.
Kuluttajahintaindeksillä mitataan koko Suomen keskimääräistä hintakehitystä eli inflaatiota kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Traficomin hintaindeksi tuotetaan liikenne- ja viestintäministeriötä varten, ja sen tavoitteena on seurata markkinaehtoisen taksiliikenteen toteutuneiden hintojen kehitystä.
Hinta-aineistot eroavat keruutavoiltaan ja sisällöltään. Kuluttajahintaindeksissä hintakeruu tehdään haastattelijakeruuna eri puolilla Suomea otokseen valituista yrityksistä. Kuluttajahinta kerätään tarkkaan määritellyille tyyppimatkoille. Kerättyjä hintahavaintoja verrataan edellisen kuukauden vastaavaan vertailukelpoiseen hintahavaintoon, jolloin saadaan laskettua puhdas hintaindeksi.
Traficomin käyttämä aineisto perustuu välityskeskusten ilmoittamiin toteutuneisiin hintoihin, joista muodostetaan keskihinta, jota verrataan perusajankohdan keskihintaan. Menetelmästä johtuen eri kuukausien välillä tapahtuvia rakennemuutoksia (esim. vaihtelua ajosuoritteiden ajankohdissa, ajosuoritteita tarjonneissa yrityksissä/yrittäjissä) ei saada puhdistettua hinnanmuutoksesta pois.
Tilastojen muodostussäännöt poikkeavat myös hieman toisistaan. Kuluttajahintaindeksissä painorakenteet päivitetään vuosittain. Traficom käyttää painotuksessa maakuntien väkilukua, kun taas kuluttajahintaindeksissä käytetään maakunta- ja kuntatason aluepainoja, jotka muodostetaan tilinpäätöstilastosta saatavien taksiyritysten liikevaihtolukujen perusteella.
Molemmat hintaindeksit ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot. Hintaindeksin lisäksi Traficom tarjoaa taksimatkoista muutakin käyttökelpoista tietoa, esimerkiksi erityispalvelujen käytöstä, matkan tilaustavasta (esim. välityskeskus, sovellus, tolppa), liikevaihdon muutoksista ja eripituisten matkojen keskihintojen jakaumista.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluissa.
Lisätietoja Traficomin taksiliikenteen hintaindeksistä: tilastot(a)traficom.fi
Lisätietoja Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin taksiliikenteen hintaindeksistä: kristiina.nieminen@stat.fi
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Sähkön hinta ja siihen liittyvät korotukset ovat olleet mediassa paljon esillä viime kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa sähkön hintaa mitataan maatalouden, yritystoiminnan ja kuluttajan näkökulmista.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
