Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Tilastokeskus laatii perusasteen jälkeisestä tutkintotavoitteisesta koulutuksesta tilastoa, josta saadaan kokonaiskuva tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnoista. Lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus ovat tilastossa mukana yhtenäisin käsittein ja luokituksin. Tilastossa on tietoja mm. opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden iästä, liikkuvuudesta, kansalaisuudesta ja äidinkielestä. Tilasto perustuu henkilöittäiseen aineistoon, johon on mahdollista liittää muuta henkilöpohjaista tietoa. Tilastolain mukaisesti tilaston perustana olevat henkilötiedot ovat salaisia. Niistä tehdyt tilastot ovat pääsääntöisesti julkisia. Tilasto tehdään vuosittain.

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Aikuisten perusopetus

Perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen tähtäävä koulutus, joka on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ylittäneille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää. Huomautus: Aikuisten perusopetuksessa oppivelvollisuusiän ylittäneillä henkilöillä on mahdollisuus myös täydentää perusopetuksen tutkintoa tai korottaa perusopetuksen oppiaineiden arvosanoja.

Alempi korkeakoulututkinto

Alin yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto.

Ammatillinen koulutus

Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista. Huomautus: Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.

Ammatillinen perustutkinto

Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella

Ammatillinen tutkinto

Ammatillisen osaamisen kohottamiseen ja ylläpitämiseen sekä ammattitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto. Huomautus: Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

Ammattikorkeakoulutus

Ammattikorkeakoulussa annettava korkeakoulutus Huomautus: Koulutuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.

Ammattikorkeakoulututkinto

Alin ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto.

Ammattitutkinto

Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammatillista perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.

Esiopetus

Yleissivistävä koulutus, johon osallistutaan pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna ja jonka tavoitteena on edistää lapsen oppimisedellytyksiä. Huomautus: Esiopetusta voidaan antaa päiväkodissa tai peruskoulussa.

Jatkotutkinto

Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto Huomautus: Jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoja.

Korkea-asteen koulutus

Toisen asteen koulutuksen jälkeen korkeakoulussa annettava tai opistoissa annettu koulutus Huomautus: Korkea-asteen koulutukseen luetaan alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste.

Korkeakoulututkinto

Toisen asteen tutkinnon jälkeen ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettava tutkinto.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista. Huomautus: Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella. Huomautus: Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista. Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella. Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta). Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti: Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen. Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle). Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Lisensiaatin tutkinto

Yliopistossa suoritettava alempi jatkotutkinto Huomautus: Lisensiaatin tutkinto on jatkokoulutuksen välitutkintona toiseksi ylin korkeakoulututkinto. Poikkeuksia ovat lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alat, joilla lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.

Lisäopetus

Lukuvuoden kestävä vapaaehtoinen, yleissivistävä koulutus, joka on tarkoitettu perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saaneille. Huomautus: Lisäopetuksessa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Lukiokoulutus

Lukiokoulutustilastossa lukiokoulutuksella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta, jonka tavoitteena on lukion koko oppimäärän (ylioppilastutkinnon) tai vastaavan (IB-tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon, EB-tutkinnon tai Gymnasieexamen-tutkinnon) suorittaminen. Lukiokoulutusta antavissa oppilaitoksissa on myös mahdollista opiskella aineopiskelijana yksittäisiä lukion oppiaineita. Lukiokoulutusta annetaan seuraavien oppilaitostyyppien oppilaitoksissa: 15 Lukiot 19 Perus- ja lukioasteen koulut 63 Kansanopistot.

Lääkärien erikoistumiskoulutuksen tutkinto

Erikoiseläinlääkärin tutkinto sekä ennen 1.2.2015 suoritettu erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinto.

Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus

Ammatillisen koulutuksen tilastossa opetussuunnitelmaperusteisella ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jolle on määritelty opetussuunnitelma (tavoitteet, opintokokonaisuus ja sen laajuus, keskeiset sisällöt, arviointi). Koulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, joiden pohjakoulutuksena on peruskoulun oppimäärä.

Opiskelija

Tilastoissa Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Opintojen kulku, Opiskelijoiden työssäkäynti ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. ja vuodesta 2004 alkaen näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen osalta 1.1.-31.12. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijoita. "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" -tilastossa opiskelijoissa ovat mukana myös peruskoulun oppilaat 20.9. tilanteesta. Tiedot yliopistokoulutuksen opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Opiskelija

Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä. Huomautus: Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt. Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi. Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin. Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.

Opiskeluoikeus

Oikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen tai opetukseen

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppilas

Esi- tai perusopetuksessa opiskeleva oppija. Huomautus: Oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1.-9. oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat). Oppilaita ovat myös päiväkodissa esiopetusta saavat henkilöt.

Oppimäärä

Koulutukseen tai opetukseen kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö. Huomautus: Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä.

Peruskoulu

Oppilaitos, jossa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle.

Peruskoulu

Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta. Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset: 11 Peruskoulut 12 Peruskouluasteen erityiskoulut 19 Perus- ja lukioasteen koulut. Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.

Peruskoulun päättänyt

Oppivelvollisuusikäinen oppilas, joka on hyväksytysti suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän ja saanut perusopetuksen päättötodistuksen.

Perusopetus

Kaikille tarkoitettu yleissivistävä koulutus, jonka lakisääteinen oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta. Huomautus: Perusopetusta annetaan peruskouluissa. Sen lisäksi sitä voidaan antaa myös kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa. Perusopetukseen osallistumalla tai hankkimalla muulla tavoin vastaavat tiedot suoritetaan perusopetuslakiin 628/1998 perustuva oppimäärä.

Päättötodistus

Todistus tietyn koulutuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Huomautus: Päättötodistuksia ovat esimerkiksi peruskoulun tai lukion päättötodistus.

Syntyperä ja taustamaa

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta adoptiovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Tohtorin tutkinto

Yliopistossa suoritettava ylin jatkotutkinto.

Toisen asteen koulutus

Perusopetuksen jälkeen annettava ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus

Toisen asteen tutkinto

Toisen asteen koulutuksessa suoritettava tutkinto. Huomautus: Toisen asteen tutkintoja ovat esimerkiksi lukiokoulutuksen tutkinnot, ylioppilastutkinto, EB-tutkinto (European Baccalaureate), IB-tutkinto (International Baccalaureate), DIA-tutkinto (Deutsche Internationale Abitur, ent. Reifeprüfung) ja ammatillinen tutkinto.

Tutkinto

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastossa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB- tai Reifebrufung- tutkinnon), Gymnasieexamen-tutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Peruskoulukoulutuksessa tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan peruskoulun päättötodistuksen saaneita. Tutkintoihin ei lasketa sotilasalan tutkintoja eikä ulkomailla suoritettuja tutkintoja.

Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus

Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto. Huomautus: Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Ulkomaalainen opiskelija

"Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" , "Ammattikorkeakoulutus" ja "Yliopistokoulutus" -tilastoissa ulkomaalaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen. Ulkomaalaisiksi on laskettu lisäksi kaikki ne opiskelijat, joilla ei ole kansalaisuustietoa. Tiedot yliopistokoulutuksen ulkomaalaisista opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Uusi opiskelija

Tilastossa "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet tilastovuonna kirjoille tietyn oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen. Peruskoulun perusopetuksessa uusiksi opiskelijoiksi lasketaan kaikki 1. luokan oppilaat. Aikuisten perusopetuksen uusista opiskelijoista ei kerätä tilastotietoa. Tieto uusista opiskelijoista tarkentui vuonna 2012 yliopistokoulutuksen osalta: ennen vuotta 2012 yliopisto-opiskelijoista saatiin vain tieto kirjoille tulosta tiettyyn yliopistoon, vuodesta 2012 alkaen saadaan tieto yliopiston tietyssä koulutuksessa aloittamisesta. Vuoteen 2001 asti uusiin ammattikorkeakouluopiskelijoihin laskettiin vain läsnäolleiksi ilmoittautuneet.

Vuosiluokka

Samassa koulunkäynnin vaiheessa olevat oppilaat. Huomautus: Peruskoulu jaetaan vuosiluokkiin 1-9. Peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös lisäopetus eli 10. luokka.

Väestö

Maassa asuva väestö ajankohdalta 31.12. saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Vuoden 1993 aineistosta lähtien Tilastokeskuksella on ollut Väestörekisterikeskuksen kanssa sama "tilastohetki", vuodenvaihde keskiyöllä, minkä seurauksena väkiluku on ollut sama käsitteestä riippumatta.

Yleissivistävä koulutus

Koulutus, jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa. Huomautus: Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon pohjalta ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto.

Yliopistokoulutus

Yliopistossa annettava korkeakoulutus. Huomautus: Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Laadunvarmistus (SIMS 11.1)

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)