Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka tuottaa alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja tilastollisiin aineistoihin. Työssäkäyntitilaston yksikkökohtaiset tiedot ovat tilastolain mukaan salassa pidettäviä. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain.

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Alueella asuva työllinen työvoima

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön.

Alueella työssäkäyvät

Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle.

Ammatissa toimivuus

Tieto ammatissa toimivuudesta kertoo, onko henkilö kuluneen vuoden aikana pääasiassa kuulunut taloudellisesti aktiiviin väestöön. Tällöin on ammatissa toimivaan väestöön luettu kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden aikana olivat yhteensä vähintään kuusi kuukautta työssä ja/tai työttömänä. Määritettäessä henkilön pääasiallista toimintaa on vuoden 1985 väestölaskennasta lähtien käytetty työvoimakäsitettä, jossa viiteajanjaksona on vuoden sijaan sen viimeinen viikko. Ammatissa toimivuus -käsitteellä voidaan kuitenkin tuottaa rinnakkaisia tietoja henkilön työssäkäynnistä. Ammatissa toimivuus -käsitteen avulla väestö jaetaan seuraaviin ryhmiin: Ammatissa toimivat - työlliset - työttömät Ammatissa toimimattomat - 0-14 -vuotiaat - opiskelijat - eläkeläiset - varusmiehet, siviilipalvelusmiehet - muut ammatissa toimimattomat Ammatissa toimivuus rekisteripohjaisissa tilastoissa on ratkaistu eri rekistereistä saatujen työssäolo- ja työttömyyskuukausitietojen perusteella. Osan väestöstä on katsottu kuuluvan ammatissa toimivaan väestöön pelkästään ansiotulojen perusteella.

Ammatti

Samankaltaista työtä tekevien henkilöiden rooli, joka perustuu tulonhankintatarkoituksessa tehdyn työn sisältöön ja joissain tapauksissa henkilön suorittamaan koulutukseen. Työssäkäyntitilastossa ammattien luokittelu perustuu eri rekistereistä saatuihin työnantajan työtekijälle antamiin ammattinimikkeisiin, jotka luokitellaan eri ammattikoodeiksi pääasiassa toimialan, koulutuksen, ammattiaseman ja sektorin perusteella. Ammattinimikettä kutsutaan joskus myös työ-, tehtävä- tai virkanimikkeeksi. Osa työssäkäyntitilaston ammattikoodeista (vrt. toimialakohtaiset ammattikoodistot ilman ammattinimikkeitä) saadaan valmiiksi luokiteltuina palkkatilastosta. Ammatin kuvaamisessa käytetään kulloinkin voimassa olevaa Tilastokeskuksen kansallista ammattiluokitusta. Yksi ammattiluokka voi sisältää useita eri ammattinimikkeitä. Toisaalta sama ammattinimike voidaan luokitella useaan eri ammattiryhmään. Työllisille ammatit tuotetaan ensisijaisesti henkilön vuoden viimeisen viikon päätyösuhteen mukaan. Tiedot kerätään useista eri lähteistä: mm. valtion ja kuntien työsuhderekistereistä, palkkatilastosta sekä yritystiedonkeruilla.

Ammattiasema

Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Käytetty luokitus on seuraava: - palkansaajat - yrittäjät Tieto ammattiasemasta perustuu henkilön eläkevakuutustietoihin sekä palkka- ja yrittäjätulon määrään.

Eläkeläinen

Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella.

Muut työvoiman ulkopuolella olevat

Pääasiallisen toiminnan luokka, joka sisältää henkilöt, joiden toiminnasta ei ole saatu tietoa lähdeaineistoista, tai jotka eivät täytä kriteerejä muiden pääasiallisen toiminnan luokkien osalta.

Oikeudellinen muoto

Oikeudellisella muodolla yksilöidään juridisen henkilön oikeudellinen asema. Oikeudellisen muodon luokitus perustuu kaupparekisterin yhtiömuotoihin ja verolainsäädännön vaatimuksiin. Yritysten ja yhteisöjen oikeudellinen muoto on tallennettu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ). Tilastokeskuksen oikeudellisen muodon luokituksen perustana on YTJ ja verohallinnon käyttämä oikeudellisen muodon koodisto. Tilastokeskuksen luokituksessa osa verohallinnon luokista on yhdistetty.

Omistajatyyppi

Yritys- ja toimipaikkarekisterin yritykset ja yhteisöt jaetaan omistajuuden perusteella seuraaviin luokkiin: Yksityinen kotimainen Valtio Kunta Ahvenanmaan maakunta Ulkomaalaisomisteinen Muu omistajatyyppi

Opiskelija

Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Kun väestö luokitellaan sosioekonomisen aseman mukaan, opiskelijoiden alaikäraja on 16 vuotta. Tieto opiskelusta on saatu mm. Tilastokeskuksen opiskelijarekisteristä. Vuoden viimeisellä viikolla työvoimakoulutuksessa olevat lasketaan myös opiskelijoiksi. 15-vuotiaat on päätelty koululaisiksi. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat pääasiallisen toiminnan luokkaan "0-14 -vuotiaat". Opiskelijana voidaan tietyissä tarkasteluissa pitää kaikkia perusasteen jälkeisissä oppilaitoksissa opiskelevia. Tieto opiskelusta on kerätty syyskuun tilanteen mukaisena. Vuoden viimeisellä viikolla he voivat pääasialliselta toiminnaltaan kuitenkin olla myös työllisiä, työttömiä tai varusmiehiä.

Osa-alue (kunnan)

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa. Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.

Palkansaaja

Palkansaajiksi määritellään 18–74-vuotiaat henkilöt, joilla on työssäkäyntitilaston rekisteritietojen mukaan vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva työsuhde tai työeläkevakuutus. Palkansaajiksi määritellään myös vuoden viimeisellä viikolla työllistävässä toimenpiteessä (muu kuin starttiraha) olevat henkilöt. Edellytyksenä on, että palkansaajaksi määriteltävä henkilö on vuoden aikana saanut palkkatuloa, ja että henkilö ei ole suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelusta tai ole vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työnhakijana työnhakijarekisterissä. Mikäli henkilöllä on työsuhteen kanssa samanaikaisesti voimassa yrittäjäeläkevakuutus, henkilö määritellään palkansaajaksi, jos hänen vuoden aikana kertyneet palkkatulonsa ovat yrittäjätuloja suuremmat ja hän ei edellisenä vuonna ole ollut yrittäjänä tilastossa. Mikäli henkilö ei ole yrittäjä, työtön, opiskelija, eläkeläinen, siviilipalvelusmies tai varusmies ja hänen palkkatulonsa ylittävät määritellyn tulorajan, määritellään hänet palkansaajaksi, vaikka hänellä ei työsuhdeaineistojen mukaan olisikaan voimassa olevaa työsuhdetta.

Pendelöinti

Pendelöinnillä (sukkuloinnilla) tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Nettopendelöinnillä tarkoitetaan alueen ulkopuolella työssäkäyvien ja alueelle muualta töihin tulevien henkilöiden välistä erotusta. Positiivinen nettopendelöintiluku tarkoittaa, että alueelle tulevien työllisten määrä on suurempi kuin alueelta sen ulkopuolella työssäkäyvien määrä. Nettopendelöinti voidaan myös ilmoittaa esim. kahden yksittäisen alueen välisenä lukuna.

Pääasiallinen toiminta

Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava: Työvoima - työlliset - työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat - 0-14-vuotiaat - opiskelijat, koululaiset - eläkeläiset - varusmiehet, siviilipalvelusmiehet - muut työvoiman ulkopuolella olevat Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä. Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.

Siviilipalvelusmies

Siviilipalvelusmiehiksi määritellään henkilöt, jotka ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön mukaan siviilipalveluksessa tutkimusviikolla. Siviilipalvelus perustuu perustuslaissa säädettyyn maanpuolustusvelvollisuuteen ja toisaalta uskonnon- ja omantunnonvapauteen. Asevelvollinen voi uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvista vakavista omantunnonsyistä hakeutua siviilipalvelukseen, jonka suorittaminen korvaa asevelvollisuuslain (1950/452) mukaisen palveluksen rauhan aikana.

Sosioekonominen asema

Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnassa. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Luokittelussa käytetään Tilastokeskuksen kulloinkin voimassa olevaa sosioekonomisen aseman luokitusta. Työssäkäyntitilastossa henkilöt luokitellaan oman toimintansa perusteella lukuun ottamatta 0-15 -vuotiaita ja ryhmää "muut työvoimaan kuulumattomat" (lähinnä omaa kotitaloutta hoitavat), jotka saavat asuntokunnan viitehenkilön sosioekonomisen aseman. Opiskelijoiden sosioekonominen asema määräytyy vuoden lopun toiminnan perusteella. Yli 18-vuotiaat opiskelijat, joilla on vuoden lopussa voimassa oleva työsuhde, katsotaan kuuluvan työlliseen työvoimaan ja sitä kautta heidät määritellään ammattinsa perusteella sosioekonomiseen aseman eri luokkiin. Alle 18-vuotiaat työssä käyvät opiskelijat luokitellaan sitä vastoin opiskelijoiksi (lukuun ottamatta alle 16-vuotiaita, jotka luokitellaan aina asuntokunnan viitehenkilön mukaan).

Suomalaistaustainen

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi. Ks. syntyperä-muuttujan määrittelystä tarkemmin: *<*a href="http://tilastokeskus.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html"*>* syntyperä ja taustamaa.*<*/a*>*

Syntyperä ja taustamaa

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta adoptiovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Taloudellinen huoltosuhde

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien yhteenlaskettua määrää suhteessa työllisten määrään. Työssäkäyntitilastossa lasketaan, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on sataa työllistä kohden.

Taustamaa

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Digi- ja väestötietoviraston Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Työikäinen väestö

Työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt.

Työllinen

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työ-ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterissä tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.

Työllinen työvoima

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot on kokonaistilasto, jossa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaistietoihin. Kulttuurialan työlliseen työvoimaan on kulttuuritilastoissa sisällytetty seuraavilla Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2002:n (TOL2002) toimialoilla työskentelevät: - taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta, - kirjastot, arkistot ja museot yms., - taide- ja antiikkiliikkeet, - kirjojen kustantaminen ja kauppa, - sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu, - muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta, - radio- ja televisiotoiminta, - elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu, - äänitteet, - soitinten ja musiikkitarvikkeiden valmistus ja kauppa, - mainonta, - arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu, - valokuvaus, - viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa (lukuun ottamatta kodinkoneiden ns. "valkoista linjaa" (jääkaapit, pesukoneet yms.), - huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys.

Työllisyysaste

Työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Työssäkäyntitilastossa työllisyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta väestöstä.

Työnantajasektori

Työnantajasektoriluokitus (juridinen muoto) kuvaa työpaikan omistajuutta ja yritysmuotoa. Sen avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Käytetty luokitus on seuraava: - Julkinen sektori (valtio, kunta) - Valtioenemmistöiset oy:t - Yksityinen sektori - Muu tai tuntematon Tieto työnantajasektorista perustuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin yritysten omistajatyypistä ja oikeudellisesta muodosta. Näihin liittyvät luokitukset on esitetty julkaisussa "Sektoriluokitus".

Työpaikka

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Rekisteripohjaisissa väestölaskennoissa ja työssäkäyntitilastossa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Tarkemman työpaikan sijaintitiedon puuttuessa on henkilöt kiinnitetty asuinkuntaansa. Valtaosalla yrittäjistä työpaikan sijaintikunta on henkilön asuinkunta. Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työpaikkamääriä. Esimerkiksi monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan tai henkilöt ovat voineet kasaantua yrityksen päätoimipaikkoihin.

Työpaikkaomavaraisuus

Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen.

Työssäkäyntialue

Työssäkäyntialue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 %:n osuudella pendelöivistä kunnista. Keskuskunta muodostuu, jos siihen pendelöi vähintään yksi kunta, eikä keskuskunnasta pendelöi yli 25 prosenttia sen koko työllisestä työvoimasta mihinkään muuhun kuntaan. Kunta kuuluu keskuskunnan työssäkäyntialueeseen jos sen työllisestä työvoimasta vähintään 10 prosenttia työllisestä työvoimasta pendelöi keskuskuntaan. Kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen työssäkäyntialueeseen. Jos siitä pendelöi kahteen kuntaan vähintään 10 prosenttia, se kuuluu silloin siihen työssäkäyntialueeseen, johon siitä pendelöidään enemmän. Kunta voi myös kuulua työssäkäyntialueeseen jonkin toisen kunnan kautta, jos siitä pendelöidään tuohon kuntaan vähintään 10 prosenttia, mutta tuo kunta ei muodosta omaa työssäkäyntialuettaan vaan kuuluu jonkin toisen kunnan työssäkäyntialueeseen. Työssäkäyntialue nimetään keskuskunnan mukaan ja sille annetaan kaksinumeroinen koodi. Työssäkäyntialueeseen kuulumaton kunta merkitään koodilla 00.

Työssäolokuukaudet

Työssäolokuukausilla tarkoitetaan henkilön yhteenlaskettua työkuukausien määrää vuoden aikana. Tiedot työssäolokuukausista perustuvat eri rekistereihin. Vuodesta 2005 lähtien työssäolokuukaudet on laskettu työpäivien lukumäärästä. Yksi työssäolokuukausi ei välttämättä vastaa täyden kuukauden työssäoloa, vaan esimerkiksi 15-44 työpäivän kertymä vuoden ajalta vastaa yhtä työssäolokuukautta ja 45-74 työpäivän kertymä vastaa kahta työssäolokuukautta. Työssäolopäivien kertymiskuukaudella ole merkitystä työssäolokuukausien määrään.

Työttömyysaste

Työttömien osuus saman ikäisestä työvoimasta, eli työllisistä ja työttömistä. Työssäkäyntitilastossa työttömyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta työvoimasta.

Työttömyyskuukaudet

Työttömyyskuukausilla tarkoitetaan henkilön työttömyyskuukausien yhteismäärää vuoden aikana. Tiedot työttömyydestä on saatu työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Vuodesta 2005 lähtien työttömyyskuukaudet on laskettu työttömyyspäivien lukumäärästä. Yksi työttömyyskuukausi ei välttämättä vastaa täyden kuukauden työttömyyttä, vaan esimerkiksi 15–44 työttömyyspäivän kertymä vuoden ajalta vastaa yhtä työttömyyskuukautta ja 45–74 työttömyyspäivän kertymä vastaa kahta työssäolokuukautta. Työttömyyspäivien kertymiskuukaudella ole merkitystä työttömyyskuukausien määrään.

Työtön

Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä arkipäivänä työttömänä olleet 16-64-vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.

Työvoima

Työvoimaan luetaan kaikki henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella.

Työvoiman ulkopuolella olevat

Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät vuoden lopussa olleet työllisiä tai työttömiä.

Ulkomaalaistaustainen

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Valtionveronalaiset tulot

Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Keskituloilla tarkoitetaan tuloja laskettuna tulonsaajaa kohti. Mediaanitulot antavat yleensä paremman kuvan tietyn ryhmän tulotasosta. Mediaanitulot ilmoittavat sen tulomäärän, joka jakaa tulonsaajat kahteen yhtä suureen joukkoon. Puolella tulonsaajista on mediaanituloja pienemmät ja puolella vastaavasti suuremmat tulot. Nettotuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka saadaan vähentämällä valtionveronalaisista tuloista verot (tulovero, varallisuusvero, veronkorotus, kunnallisvero, kirkollisvero, kansaneläkevakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu ja metsänhoitomaksut). Valtionveronalaiset tulot jaetaan tulolähteen mukaan seuraaviin ryhmiin: 1) palkkatulot: ennakonkannonalaiset palkkatulot, merityötulo, työnantajan maksamat kustannusten korvaukset, rakennusalan lomapalkka, reserviläispalkka, Suomessa verotettu ulkomaan tulo, hankintatyön arvo metsätaloudessa, hankintatyön arvo yhtymästä sekä lunastukset, palvelurahat yms. ennakonkannon alaiset tulot 2) yrittäjätulot: maatilatalouden ansio- ja pääomatulot, elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatulot sekä tulot yhtymästä 3) muut valtionveronalaiset tulot: muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet. Henkilön ansiotulot muodostuvat yrittäjä- ja palkkatuloista. Valtionveronalaisia tuloja eivät ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat, ulkomailta saadut palkkatulot, jos työskentely ulkomailla on kestänyt vähintään puoli vuotta, osa julkiselta sektorilta saaduista sosiaaliturvaetuuksista sekä verovapaat korkotulot. Selvitys eri tulotyypeistä sisältyy Tilastokeskuksen vuosittain ilmestyvään julkaisuun Tulo- ja varallisuustilasto.

Varusmies

Varusmiehiksi määritellään henkilöt, jotka ovat pääesikunnan mukaan olleet varusmiespalveluksessa vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä.

Viitehenkilö

Asuntokunnille ja perheille on määritelty viitehenkilö. Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Tulotietoina on käytetty tilastointivuoden valtionveronalaisia tuloja. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva, häntä ei määritellä asuntokunnan viitehenkilöksi. Tällöin viitehenkilön määrittelyssä käytetään tulotietojen lisäksi ikätietoja. Mikäli asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilö määritellään ikätietojen perusteella. Viitehenkilön tietoja käytetään esim. silloin, kun halutaan määritellä koko väestölle sosioekonominen asema tai toimiala.

Yrittäjä

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Yrittäjiksi määritellään lisäksi henkilöt, joilla yrittäjätulot ylittävät määritellyn tulorajan, edellyttäen, että he eivät ole eläkkeellä tutkimusviikolla. Tuloraja määritellään vuosittain päättelyiden yhteydessä käyttäen hyväksi työvoimatutkimuksen yrittäjiä koskevia tietoja.

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Laadunvarmistus (SIMS 11.1)

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)