Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Velkaantumistilasto kuvaa yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja yhdistetty tulonjaon kokonaistilaston tietoihin. Verottaja saa tiedot luotoista ja koroista lainatyypeittäin rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien vuosi-ilmoituksilta. Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, jonka kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Rekisteriyhdistelyt tehdään henkilötunnuksen avulla. Velkaantumistilasto ilmestyy ainoastaan verkkojulkaisuna. Tilastojulkaisussa kuvataan asuntokuntien ja henkilöiden velkaantumista sukupuolen, iän, perhetyypin ja eri aluetasojen mukaan.

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Asuntokunta

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Vuoden 1980 väestölaskennassa myös näistä henkilöistä muodostettiin asuntokuntia. Asuntokuntakäsite otettiin käyttöön vuoden 1980 väestölaskennassa. Sitä aikaisemmissa laskennoissa käytettiin ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.

Asuntovelka

Asuntovelkaa on velka, joka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen.

Bruttotulot

Kotitalouden bruttotulot saadaan, kun talouden tuotannontekijätuloihin (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloihin) lisätään kotitalouden saamat tulonsiirrot, mutta ei vähennetä maksettuja tulonsiirtoja (mm. veroja ja sosiaaliturvamaksuja).

Ensiasunnon velka

Ensiasunnon velkaa on 1.1.1993 tai sen jälkeen otettua velkaa, jolla verovelvollinen on hankkinut vähintään puolet vakituisen asuntona käyttämästään asunnosta, eikä hän aiemmin ole omistanut vähintään puolta vakituisena asuntona käyttämästään asunnosta. Ensiasunnon velka sisältyy asuntovelkojen kokonaismäärään.

Käytettävissä olevat rahatulot

Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo. Käytettävissä olevien rahatulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti: + palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (ilman asuntotuloa) -------------------------------------------- = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot (ilman asuntotuloa) -------------------------------------------- = bruttorahatulot – maksetut tulonsiirrot -------------------------------------------- = käytettävissä olevat rahatulot Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo. Tulonjaon kokonaisaineistossa käytettävissä olevien rahatulojen käsite sisältää myyyntivoitot (veronalaiset luovutusvoitot-tappiot). Tulonjakotilaston otosaineistossa pääasiallinen tulokäsite on kansainvälisten suositusten mukainen kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot, jolloin myöskään myyntivoitot ja niistä maksetut verot eivät kuulu tulokäsitteen piiriin. Tämä vastaa EU:n tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) tulokäsitettä.

Muut velat

Muita velkoja ovat esim. lainat vapaa-ajanasunnon tai auton hankintaan sekä muut kulutusluotot. Velkaantumistilaston tiedot on poimittu rahoituslaitosten verottajalle antamista vuosi-ilmoitustiedoista. Aineistoon sisältyivät vuoteen 2011 saakka kulutus- ja muut velat, mikäli ne ovat luotto- ja rahoituslaitosten myöntämiä lainoja tai muiden yleisimpien luotonantajien myöntäminä vähintään 1700 euron lainoja. Vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei tarvitse antaa kuluttajansuojalain 7 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista. Kuluttajansuojalain määritelmän mukaan jatkuvalla luotolla tarkoitetaan kaikkia niitä luottoja, jotka aiemmin kuuluivat tililuoton määritelmän piiriin. Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi yleis- ja erityisluottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä.

Opintovelka

Opintovelalla tarkoitetaan valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaamaa opintovelkaa.

Tulokymmenykset

Tulokymmenyksissä perusjoukon havainnot järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtäsuureen osaan. Tulonjakotilastossa tulokymmenykset muodostetaan kotitalouden tai asuntokunnan kulutusyksikköä kohti lasketuista tuloista siten, että jokaiseen kymmenykseen tulee sama määrä henkilöitä. Kotitalouden tai asuntokunnan tulot jaetaan ensin kulutusyksiköillä, jolloin saadaan ns. ekvivalentit tulot. Jokaiselle kotitalouden tai asuntokunnan jäsenelle tulee sama ekvivalentti tulo. Henkilöt järjestetään tämän jälkeen tulojensa mukaiseen järjestykseen ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa tulokymmenyksessä on siten 10 prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen tulokymmenykseen kuuluu pienituloisin kymmenesosa ja viimeiseen suurituloisin kymmenesosa.

Tulolähteeseen kohdistuva velka

Tulolähteeseen kohdistuvia velkoja ovat maa- ja metsätalouteen sekä elinkeinotoimintaan kohdistuvat velat.

Tulonhankkimisvelka

Tulonhankkimisvelkaa on velka, joka kohdistuu veronalaisen tulon hankintaan. Tulo voi olla juoksevaa tuloa, kuten vuokra-, korko- tai osinkotuloa. Tulo voi perustua myös arvonousuun, esim. jos verovelvollinen hankkii sijoitusmielessä liikekiinteistön tai sijoitustontin.

Velat

Velat kuvaavat asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden velkamäärää vuoden lopussa (31.12.) Mukana ovat luotto- ja rahoituslaitoksilta, huoltokonttoreilta sekä muilta yleisimmiltä luotonantajilta saadut lainat ja luotot. Velkoihin luetaan asuntolainat ja valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaamat opintolainat. Velkoihin luetaan lisäksi luotto- ja rahoituslaitoksilta saadut lainat ja muilta luotonantajilta kuin luotto- ja rahoituslaitoksilta saadut vähintään 1 700 euron suuruiset lainat, joiden käyttötarkoitus on muu kuin edellä mainittu asuntolaina tai opintolaina. Velat on ryhmitelty velan käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: 1. asuntovelat 2. opintovelat 3. tulonhankkimisvelat 4. tulolähteeseen kohdistuvat velat 5. muut velat

Velkaantumisaste

Asuntokunnan velkaantumisaste on velkojen osuus käytettävissä olevista rahatuloista vuodessa prosentteina. Velkaantumisaste = (asuntokuntien velat yhteensä/asuntokuntien tulot yhteensä)*100

Viitehenkilö

Tulonjaon kokonaisaineistossa viitehenkilöksi valitaan talouden jäsen, jonka bruttotulot ovat suurimmat. Tulot on määritetty rekisteritietojen avulla.

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Laadunvarmistus (SIMS 11.1)

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)