Onko kysely lakisääteinen ja pakollinen? Kenellä on tiedonantovelvollisuus?

Yrityksillä on velvollisuus antaa tietoa tilastolaissa erikseen määritellyissä asioissa. Luotettavan kokonaiskuvan saamiseksi kaikkien yritysten tiedot ovat tärkeitä. Tiedonantovelvollisuus kyselyyn ja kyselyn lakisääteisyys käyvät ilmi saatekirjeestä. Vapautusta tiedonantovelvollisuuteen on haettava kirjallisesti. Hakemus on osoitettava Tilastokeskuksen kirjaamoon.

Miksi laki velvoittaa vastaamaan?

Tilastolaissa määritellyn tiedonantovelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa luotettavan tilastotiedon saanti.

Tilastolain tarkoituksena on luoda edellytykset tehokkaalle ja yhtenäiselle tilastotoimelle, joka ottaa huomioon niin kansalliset kuin kansainväliset tietotarpeet. EU:n tilastosäädöksien mukaan Tilastokeskus on velvollinen tuottamaan tilastotietoja Suomesta yhteiskunnallista päätöksentekoa ja suunnittelua varten sekä kansainväliseen tilastoyhteistyöhön liittyvien velvoitteiden toteuttamiseksi.

Kerättävät tiedot ovat luottamuksellisia. Voitteko taata tietojen salassa pysymisen?

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Kerättyjä tietoja käytetään tilastojen tuottamiseen. Julkaistavissa tilastoissa yksittäisen tiedonantajan tiedot eivät ole tunnistettavissa. Yksittäisen tiedonantajan tietoja ei luovuteta muille viranomaisille, mutta aineistoja voidaan käyttää tutkimustyössä. Tällöinkin aineistot on muokattu siten, että yksittäinen tiedonantaja ei ole tunnistettavissa.

Mitä vastaaja saa palautteena? Mitä suoraa hyötyä minulle on osallistumisesta ja tilastoista?

Tiedonantovelvolliset vastaajat saavat palautetietoa kerätyistä tilastotiedoista. Palautetietona on esimerkiksi vertailutietoa oman yrityksen tuloksista suhteessa muihin toimialan tai alueen yrityksiin. Tilastokeskus tarjoaa palautetietoa verkossa vastanneille yrityksille. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat myös tiedonantajien omia tietotarpeita. Mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tarkasti annetut tiedot ovat siis kaikkien etu.

Millaista tietoa kysytään?

Kysyttävät tiedot ovat tilastojen laatimisen kannalta välttämättömiä tietoja, joita ei ole saatavissa valmiina hallinnollisista rekistereistä tai muista lähteistä.

Mitä teette kerättävällä tiedolla? Mihin vastauksia käytetään?

Kerättävät tiedot muodostavat tilastotuotannon perusaineiston. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat päätöksentekoa, luovat edellytyksiä tutkimukselle sekä auttavat muodostamaan luotettavan kuvan yhteiskunnasta. Yhdellä tiedonkeruulla voidaan tuottaa tietoa useaan eri tilastoon.

Missä tulokset julkaistaan?

Tiedonkeruun tuloksiin pääsee tutustumaan suoraan kunkin yksittäisen tiedonkeruun sivulta. Tilastot julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla Tilastotieto-osiossa.  Lisäksi Tilastokeskus tarjoaa räätälöityjä selvityksiä, tilastoaineistoja ja tutkimuspalveluja, joista lisätietoja löytyy verkkopalvelun Tuotteet ja palvelut -osiosta.

Toimitan muille viranomaisille vastaavia tietoja. Miksi ette voi käyttää niitä?

Tilastojen laadinnassa käytetään aina ensi sijassa hyväksi jo muussa yhteydessä kerättyjä tietoja. Suoralla tiedonkeruulla kerätään tilastojen laatimisen kannalta ainoastaan sellaiset välttämättömät tiedot, joita ei ole muuta kautta saatavissa. Jos olette varma, että toimitatte muille viranomaiselle aivan vastaavia tietoja vastaavalla aikataululla, niin toivomme, että ottaisitte yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin.

Miksi olemme mukana monessa tutkimuksessa?

Tutkimuksessa mukana olevat kohderyhmät määräytyvät tutkimuksen tavoitteiden pohjalta. Esimerkiksi toimialojensa isoimmat yritykset ovat usein mukana monessa tutkimuksessa, jotta toimialoittainen kattavuus on riittävä. Samoin kunnat ja oppilaitokset ovat mukana monissa erilaisissa tutkimuksissa.

Mitä, jos minulla ei ole aikaa vastata?

Kyselytutkimuksissa vastaaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jolloin tarvittaessa kyselylomaketta voi täydentää ennen tietojen lopullista lähettämistä. Vastaamiseen kuluvaa aikaa voi lyhentää tutustumalla huolellisesti lähetettyyn ohjeistukseen. Tiedonkeruun aikataulu löytyy tiedonkeruun omilta sivuilta.

Voimmeko saada lisäaikaa, koska tiedonantaja on lomalla tai muuten estynyt vastaamaan?

Kannattaa ottaa yhteyttä Tilastokeskukseen ja neuvotella tapauskohtaisesti, onko lisäaikaa mahdollista saada.

Miten löydän lisätietoa tekemistänne kyselyistä ja haastatteluista?

Tilastokeskuksen tiedonkeruut on koottu tälle sivustolle. Tiedonkeruista kerrotaan sivustolla yleisesti, ja lisäksi jokaisella tiedonkeruulla on omat sivunsa, joista löytyy tiedonkeruun kuvaus, tarkemmat ohjeet vastaamiseen, yhteystiedot sekä tarvittavaa muuta lisämateriaalia. Tiedonkeruita voi valita aakkosellisen listan lisäksi vastaajan, aihealueen ja ajankohdan mukaan. Lisätietoja saa myös saatekirjeessä ja tiedonkeruun sivuilla mainituilta yhteyshenkilöiltä.

Kuinka mukana olevat yritykset valitaan? Voitteko kysyä joltain toiselta yritykseltä?

Useimmissa menetelmissä tiedonantajan vaihtaminen kesken tutkimuksen ei käytännössä ole mahdollista.

Tilastotutkimuksen tavoitteet määräävät, mistä kohderyhmästä ollaan kiinnostuneita. Yleensä käytetään otantaa kokonaistutkimuksen asemasta kustannusten säästämiseksi ja vastausrasitteen vähentämiseksi. Otantatutkimuksissa vastaajat poimitaan useimmiten satunnaisesti, mutta poimintatodennäköisyys voi vaihdella. Yritystilastoissa isoimpien yritysten todennäköisyys päätyä vastaajaksi on yleensä suurempi kuin pienten yritysten. Käytettävän otantamenetelmän valintaan vaikuttavat mm. tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa ja kustannukset.

Kuinka voin varmistua, että tietojen kerääjänä on nimenomaan Tilastokeskus eikä esimerkiksi jokin kaupallinen yritys?

Tilastokeskuksen tekemissä tiedonkeruissa kuhunkin vastaajaan otetaan aina yhteyttä kirjallisesti tutkimuksen ohjeistamiseksi. Vastaajille selostetaan mm. kerättävien tietojen käyttötarkoitus, käytettävät menettelytavat, tiedonantovelvollisuus perusteluineen sekä muut tarpeelliset tietojen antamiseen vaikuttavat seikat.

Haluaisin vastata kyselyihinne internetissä, onko tämä mahdollista?

Suureen osaan tiedonkeruista on mahdollista vastata internetissä. Vastausmahdollisuuksista kerrotaan tiedonkeruun kotisivulla.

Yritykseni pitäisi vastata kyselyynne, mutta olen hukannut vastauslomakkeen. Kuinka löydän lomakkeet ja ohjeet?

Kunkin tiedonkeruun kotisivulle on koottu ohjeet vastaamiseen sekä mahdollista muuta tukiaineistoa. Tarvittaessa keruun yhteyshenkilöt auttavat ongelmissa.

Mistä saan tietää, missä tiedonkeruissa yritykseni on mukana?

Tilastokeskus tarjoaa yrityksille palvelua, josta voi tarkistaa, missä Tilastokeskuksen tiedonkeruissa yritys on mukana.

Palvelussa kerrotaan muun muassa tulevista tiedonkeruista ja niiden ajankohdista. Tiedottamalla yrityksille mahdollisimman nopeasti etukäteen tiedonkeruista ja niissä tapahtuvista muutoksista pyritään helpottamaan tiedonkeruisiin valmistautumista ja vastaamista. Lisätietoa:Tiedonkeruupalvelu yrityksille.

Voitteko poistaa yritykseni tutkimuksesta?

Tiedonantovelvollisuudesta vapauttamisesta on säädetty tilastolain 8. pykälässä (Finlex). Vapautusta tiedonantovelvollisuudesta tulee hakea kirjallisesti.

Tiedonantovelvollinen voidaan vapauttaa tiedonantovelvollisuudestaan joko kokonaan tai osittain. Vapauttamista harkittaessa on otettava huomioon sekä tiedonantajan mahdollisuudet antaa kyseiset tiedot että tietojen merkitys tilastojen laadinnassa ja hyödyntämisessä. Tiedonantajalle aiheutuva kohtuuton haitta tarkoittaa tiedonantajan poikkeavaa asemaa suhteessa muihin tiedonantajiin. Vapauttamisen perusteena voi esimerkiksi olla konkurssi, kirjanpitoaineiston tuhoutuminen tai se, että yrittäjä on juuri aloittanut toimintansa.

Saamme teiltä aika ajoin postia henkilölle, joka ei ole enää organisaatiomme palveluksessa. Kuinka voimme ilmoittaa muuttuneet tiedot?

Tutkimusten ja kyselyiden osalta helpoiten muuttuneiden tietojen ilmoittaminen onnistuu ottamalla yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin, joiden tiedot löytyvät saatekirjeestä ja tiedonkeruun omilta sivuilta. Mikäli muuttuneet tiedot koskevat Tilastokeskuksen julkaisuja tai muita tuotteita, onnistuu osoite- ja muiden asiakastietojen muuttaminen myös verkossa olevalla lomakkeella.

Tilikauteni päättyy vasta tietojen toimittamisen eräpäivän jälkeen. Kuinka tämä vaikuttaa?

Tiedonkeruun ohjeissa on kerrottu, miten tulisi toimia tilikauden päättyessä tietojen toimittamisen eräpäivän jälkeen. Useissa kyselyissä tietoja kysytään siltä tilikaudelta, joka päättyy lomakkeella mainitun tilastovuoden aikana. Toisinaan tiedot kerätään kalenterivuodelta eikä tilikaudelta. Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä kyseisen tiedonkeruun yhteyshenkilöön.