Kielisuhdeluokituksen avulla määritellään kunnan asukkaiden kielellinen jakauma. Sitä käytetään mm. Tilastokeskuksen Suomen tilastollisessa vuosikirjassa.

Kielisuhde jakaa kunnat yksikielisiin suomen- tai ruotsinkielisiin kuntiin sekä kaksikielisiin kuntiin, joissa enemmistön kieli voi olla joko suomi tai ruotsi. Näin luokkia on yhteensä neljä. Valtioneuvosto määrää kuntien suomen-, ruotsin- tai kaksikielisyydestä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Viimeisin päätös koskee vuosia 2023–2032 . Valtioneuvosto voi kuitenkin muuttaa kesken kymmenvuotiskauden yksikielisen kunnan kaksikieliseksi kunnanvaltuuston esityksestä. Muutos tuli mahdolliseksi 15.12.2014 kielilain muutoksen myötä.

Ei muutoksia 1.1.2025 Ei muutoksia 1.1.2024 Ei muutoksia 1.1.2023 Ei muutoksia 1.1.2022 Ei muutoksia 1.1.2021 Ei muutoksia 1.1.2020 Ei muutoksia 1.1.2019 Muutokset 1.1.2016: Närpiö (545) muuttui yksikielisestä ruotsinkielisestä kunnasta (2) kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kieli on ruotsi (3). Muutokset 1.1.2015: Korsnäs (280) ja Luoto (440) muuttuivat yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista (2) kaksikielisiksi niin, että asukkaiden enemmistön kieli on ruotsi (3). Muutokset 1.1.2003: Houtskari (101) ja Maksamaa (479) muuttuivat yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että asukkaiden enemmistön kieli on ruotsi. Sipoon (753) kaksikielisen kunnan kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi. Lohja (444) jää seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi. (Valtioneuvoston erillispäätös 3.12.2002)

Kielisuhdeluokitus on kansallisiin tarpeisiin laadittu luokitus.