Taajama ei ole riippuvainen hallinnollisista aluejaoista, joten taajama voi ulottua useamman kuin yhden kunnan alueelle.
Tilastollinen kuntaryhmitys perustuu 24.10.2011 lähtien kerran vuodessa tehtävään taajamarajaukseen ja siitä saatuun tietoon taajamaväestöstä.
Tätä vanhempi tilastollinen kuntaryhmitys perustuu väestölaskentojen yhteydessä kerran viidessä vuodessa tehtävään taajamarajaukseen ja siitä saatuun tietoon taajamaväestöstä.
Luokitus kuvaa kuntia kaupunkimaisuuden ja maaseutumaisuuden mukaan paremmin kuin hallinnollinen jako kaupunkeihin ja muihin kuntiin (kuntamuotoluokitus). Vuodesta 1995 lähtien kunta on voinut itse päättää kaupungiksi ryhtymisestään ja sen voimaantulon ajankohdasta. Tilastollinen kuntaryhmitys korvaa tilastoissa jaon kaupunkeihin ja muihin kuntiin.
Taajamakäsite
Väestölaskennoissa käytettävän taajaman määritelmän on hyväksynyt Pohjoismaiden väestö- ja työvoimatilastovaliokunta. Määritelmän mukaan taajamina pidetään kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.
Vuonna 1990 taajamat rajattiin ensimmäisen kerran automaattisesti väestön keskusrekisterissä olevien rakennusten ja niissä asuvien henkilöiden koordinaattitietojen perusteella. Taajamat rajataan kerran viidessä vuodessa lakisääteisten väestölaskentojen yhteydessä. Taajamien rajaus perustuu 31.12.1995 tilanteen mukaisiin väkiluku- ja rakennuskantatietoihin.
TILASTOJULKAISUT:
Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot. Tilastokeskus, Käsikirjoja 28.