SISU-malli on staattinen mikrosimulointimalli. Staattisessa mallissa ei huomioida lakireformien johdosta mahdollisesti aiheutuvia käyttäytymisvaikutuksia (esimerkiksi työn tarjonta) eikä pitkän aikavälin dynamiikkaa. Staattinen simulointimalli sopii siten eri politiikkavaihtoehtojen välittömien vaikutusten arviointiin.

Mallilla voidaan tehdä sekä aineistosimulointia että esimerkkilaskentaa. Esimerkkilaskelmilla voidaan tehdä simulointia tietyntyyppisille, käyttäjän itse generoimille henkilöille tai kotitalouksille laskemalla näille veroja, etuuksia ja käytettävissä olevia tuloja. Esimerkkilaskelmilla voidaan helposti ja nopeasti kuvata tulonsiirto- ja verotusjärjestelmän toimintaa, esimerkiksi simuloimalla henkilön nettotuloja tietyn lakimuutoksen jälkeen.

Esimerkkilaskelmien tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää koskemaan laajempaa väestön osaa tai koko väestöä. Tähän tarkoitukseen käytetään aineistosimulointia, jossa laskenta tehdään koko väestöä edustavalla henkilötason aineistolla. Sen avulla voidaan laskea verotus- ja tulonsiirtojärjestelmään tehtävien lakimuutosten tai toimenpiteiden vaikutuksia tulonjakoon sekä eri väestöryhmien taloudelliseen asemaan ja koko julkiseen talouteen.

13 osamallia

SISU-malli koostuu 13 osamallista, joista jokainen mallintaa jotain tulonsiirtojärjestelmän osaa. Osamallien lisäksi SISU-malliin on saatavilla välillisen verotuksen, osinkoverotuksen ja työnantajamaksujen erillismoduulit. SISU-mallissa otetaan huomioon seuraavat lainsäädäntökokonaisuudet (suluissa lainsäädäntövuodet, joilta lainsäädäntöä on mallinnettu):

• Tuloverotus (1980/1990–)
• Luonnollisten henkilöiden kiinteistöverotus (2008–)
• Sairausvakuutuksen päivärahat ja vanhempainpäiväraha (1982–)
• Työttömyysturva (1985–)
• Kansaneläkkeet ja niihin liittyvät etuudet (1957/1991–)
• Lasten kotihoidon tuki (1985–)
• Lapsilisät, äitiysavustus ja elatustuet (1948–)
• Kunnalliset päivähoitomaksut (1997–)
• Opintotuki, opintotuen asumislisä ja opintoraha (1992–)
• Yleinen asumistuki (1990–)
• Eläkkeensaajien asumistuki (1990–)
• Toimeentulotuki (1989–)
• Kiinteistöverotus (2009–)

Pohja-aineistot

Aineistosimuloinnissa voidaan käyttää joko pienempään otospohjaan perustuvaa tulonjaon palveluaineistoa (n. 27 000 henkilön otos) tai laajaa, väestöä paremmin edustavaa rekisteripohjaista aineistoa (n. 800 000 henkilön otos).

Mikrosimuloinnissa käytettävät pohja-aineistot voidaan ajantasaistaa perusvuodesta myös tuleville vuosille. Aineiston ajantasaistamisella tarkoitetaan aineiston perusvuoden tietojen saattamista toteumien ja ennusteiden perusteella jonkin tulevan vuoden tasolle. Tämä on joissain tapauksissa välttämätöntä, koska lainsäädäntötyötä tehdään usein vähintään kaksi vuotta alkuperäisen pohja-aineiston perusvuotta edellä.