Suomen virallinen tilasto (SVT) on kokoelma yhteiskuntaa kuvaavia tilastoja. Kokoelmaan kuuluu noin 250 tilastoa, joita tuottaa kaikkiaan 12 organisaatiota. Viralliset tilastot kuvaavat yhteiskuntaa eri näkökulmista ja tarjoavat laadukasta ja luotettavaa tietoa päätöksenteon ja lainvalmistelun tueksi sekä yhteiskunnan kehityksen seurantaan.

Virallisten tilastojen tekijät ovat sitoutuneet tuottamaan tilastot yhdessä sovituin laatukriteerein, jotka perustuvat Euroopan tilastojen käytännesääntöihin. Tilastojen laadun takeena toimivat yhteiset tavat julkaista tilastot avoimesti ennakkoon ilmoitettuna ajankohtana puolueettomasti ja objektiivisesti.

Tämä julkaisuohje ohjaa ja yhtenäistää Suomen virallisten tilastojen julkaisemista. Julkaisuohjetta voidaan soveltaa myös muihin tilastoihin ja tilastojulkaisuihin. Ohjeistus on laadittu Suomen virallisten tilastojen (SVT) tuottajien yhteistyönä, ja Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta on sen hyväksynyt kokouksessaan 13.2.2023.

Luvussa 1 käsitellään julkaisutoimintaa ohjaavaa kansainvälistä ja kansallista lainsäädäntöä, ohjeita ja hyviä käytäntöjä. Luvussa 2 kuvataan SVT-sarjojen merkitystä ja sisältöä. Luvuissa 3–6 on tilastojen ja aineistojen julkistamiseen liittyviä ohjeita. Tarkentavia ohjeita annetaan liitteissä.

1.1 Tilastojulkaisemisen perusperiaatteet

Keskeiset julkaisutoimintaa koskevat kansainväliset ohjeet perustuvat YK:n tilastotoimen perusperiaatteisiinSiirryt toiseen palveluun. ja Euroopan tilastojen käytännesääntöihin (Code of Practice, CoP). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuita sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua. Käytännesäännöt ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisten tilastojen periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Käytännesäännöt ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Tilastoviranomaiset ja muut viranomaiset, jotka laativat Euroopan tilastojärjestelmän mukaisia tilastoja (ESS-tilastoja), noudattavat Euroopan tilastojen käytännesääntöjä ja niitä täydentävää laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework of the European Statistical System, ESS-QAF)Siirryt toiseen palveluun..

Euroopan tilastojen käytännesäännöt sisältävät seuraavat julkaisemista koskevat periaatteet:

• Periaate 6: Puolueettomuus ja objektiivisuus
  Tilastoviranomaiset kehittävät, tuottavat ja jakelevat Euroopan tilastoja tieteellistä riippumattomuutta noudattaen objektiivisella, ammattimaisella ja avoimella tavalla, jossa kaikkia käyttäjiä kohdellaan tasavertaisina.
• Periaate 13: Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
  Euroopan tilastot julkaistaan oikea-aikaisesti ja täsmällisesti.
• Periaate 15: Saatavuus ja selkeys
  Euroopan tilastot esitetään selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa, julkaistaan sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja ne sekä niitä tukeva metatieto ja ohjeet ovat tasapuolisesti saatavilla.

Periaatteiden mukaan tilastotiedot on julkaistava samanaikaisesti kaikille käyttäjille. Julkistamispäivät ja -ajat ilmoitetaan etukäteen julkistamiskalenterissa. Tilastoon liittyvät metatiedot, laaturaportit ja ohjeet ovat saatavilla tilaston kotisivulta tilaston tuottajan verkkopalvelussa.

1.2 Lainsäädäntöä

Käytännesääntöjen lisäksi julkaisutoimintaa koskevia velvoitteita on myös EU:n muissa säädöksissä ja kansallisessa lainsäädännössä. Keskeiset vaatimukset sisältyvät saavutettavuusdirektiiviin (EU 2016/2102) ja avoimen datan direktiiviin (EU 2019/1024). Kansallisesti saavutettavuusdirektiivi on toimeenpantu lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Laki edellyttää, että viranomaisten tuottamat verkkopalvelut ovat saavutettavia.

Kansainvälisessä WCAG-ohjeistuksessa (Web Content Accessibility Guidelines) määritellään tarkemmin yksityiskohtaiset vaatimukset verkkojulkaisemisen saavutettavuudelle. Tämän ohjeen julkaisuaikaan laki vaati noudattamaan WCAG 2.1 -kriteeristönSiirryt toiseen palveluun. A- ja AA-tason kriteerejä. Jos kriteeristöstä julkaistaan uusi versio ja se tulee lain mukaan noudatettavaksi, on tilastojulkaisemisessa huomioitava uuden kriteeristön vaatimukset.

Avoimen datan direktiiviin sisältyy tarkempi Euroopan komission täytäntöönpanoasetus arvokkaista tietoaineistoista (EU 2023/138). Asetus määrittää arvokkaisiin tietoaineistoihin kuuluvat tilastoaineistot. Muille tilastoaineistoille vaatimukset ovat lähinnä suosituksia.

Komission täytäntöönpanoasetuksen mukaan arvokkaat tietoaineistot on tarjottava käytettäviksi seuraavasti:

1. Tietoaineistojen on oltava saatavilla
   • liitteessä mainituin aikavälein (esimerkiksi kuukausittain, neljännesvuosittain, vuosittain),
   • Creative Commons BY 4.0 lisenssin tai vastaavan tai vähemmän rajoittavan avoimen lisenssin ehtojen mukaisesti,
   • CSV-, XML-, SDMX-, JSON-muodossa tai muussa julkisesti dokumentoidussa, unionin tai kansainvälisesti tunnustetussa avoimessa, koneellisesti luettavassa muodossa,
   • ohjelmointirajapinnan (API, Application Programming Interface) kautta tai useampana kerralla ladattavana tiedostona.
2. Tietoaineistoja kuvaavan metatiedon pitää olla rakenteisessa muodossa ja sisältää vähintään kuvaus tilastotiedoista, tilastollisista käsitteistä, menetelmistä sekä tiedon laadusta.
3. Tietoaineistot on kuvattava kattavalla ja julkisesti saatavilla olevalla verkkodokumentaatiolla, jossa kuvataan ainakin tietorakenne ja semantiikka.
4. Tietoaineistoissa on käytettävä unionin tunnustamia tai kansainvälisesti tunnustettuja ja julkisesti dokumentoituja kontrolloituja sanastoja ja taksonomioita, jos sellaisia on saatavilla.

Asetuksessa (3 artikla) määritetään, että arvokkaiden tietoaineistojen tulee olla saatavilla koneellisesti luettavassa muodossa ohjelmointirajapintojen (API) kautta. APIn käyttöehdot ja sen suorituskykyyn, kapasiteettiin ja saatavuuteen liittyvät palvelunlaatukriteerit on kuvattava ja julkaistava APIn yhteydessä.

Käyttöehtojen pitää olla saatavilla ihmisen luettavassa ja koneluettavassa muodossa. Tietoaineistojen metatiedoissa on mainittava, että kyse on arvokkaista tietoaineistoista.

Muita julkaisutoiminnan kannalta relevantteja säädöksiä ovat kielilaki (423/2003), arkistolaki (831/1994) ja tiedonhallintalaki (906/2019). Kielilaki koskee suomen ja ruotsin kieltä. Lain tavoitteena on, että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia asioidessaan valtion viranomaisen kanssa. Viranomaisten on otettava huomioon kielilaki myös tilastojen julkaisemisessa (katso luku 6.1).

Arkistolain mukaan arkistonmuodostajan on määrättävä tehtävien hoidon tuloksena kertyvien asiakirjojen säilytysajat ja -tavat sekä ylläpidettävä arkistonmuodostussuunnitelmaa (8 §). Tilastojen painojulkaisut on arkistoitava. Velvoitetta verkkojulkaisujen arkistointiin ei ole, mutta aineiston pitkäaikaissäilytyksellä varmistetaan verkkoaineiston käytettävyys riittävän pitkäksi ajaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys eduskunnalle arkistolain ja Kansallisarkistosta annetun lain muuttamisesta.

Tiedonhallintalaki (21 §) edellyttää tietoaineistojen säilytystarpeen määrittämistä. Jos tietoaineistojen tai asiakirjojen säilytysaikaa ei ole laissa määritetty, on tiedonhallintayksikön säilytysaikaa määritettäessä otettava huomioon muun muassa tietoaineiston alkuperäisen käyttötarkoituksen mukainen tarpeellisuus viranomaisen toiminnassa. Säilytysajan päättymisen jälkeen tietoaineistot on arkistoitava tai tuhottava.