Siirry sisältöön
Haku

Äidit tilastoissa (Katriina testaa)

Äitienpäivää vietetään Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina, joka vuonna 2025 on 11. toukokuuta. Äitienpäivä sai Suomessa virallisen aseman vuoden 1927 jälkeen, ja liputuspäivä siitä tehtiin vuonna 1947.

Lähes 1,6 miljoonaa äitiä

  • Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä vuonna 2024.
  • Kaikkiaan 65 prosentilla 15–89-vuotiaista naisista on lapsia.
  • Vanhemmissa ikäryhmissä toteutunut lapsiluku on suurempi kuin nuoremmissa: lapsia oli 88 prosentilla 80–89-vuotiaista naisista, kun taas 45–49-vuotiaista naisista lapsia oli 80 prosentilla.
  • Vuonna 2024 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 18 932:lla.
  • Vuonna 2023 adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 77 naista.
  • Yhdellä 15–89-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2024 keskimäärin 2,24 lasta.
  • Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 687 523 (44,4 % äideistä).
  • Yhden lapsen äitejä on 377 413 (24,4 %) ja kolmen lapsen äitejä 328 346 (21,2 %).
  • Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

Syntyneet lapset

  • Suomessa syntyi (elävänä) vuonna 2024 yhteensä 43 720 lasta, joista 21 256 oli tyttöjä ja 22 464 poikia. Lapsia syntyi 337 vähemmän kuin edellisvuonna. Syntyneistä 18 932 oli esikoisia.
  • Eniten lapsia syntyi heinäkuussa (3 862 lasta).
  • Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 30,4 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,9 vuotta. Yleisimmin äiti oli 30–34-vuotias lapsen syntyessä. Yli 45-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 221 lasta.
  • Vuonna 2024 naisten kokonaishedelmällisyysluku laski 1,25 lapseen. Kokonaishedelmällisyysluku oli vuodesta 1776 alkavan mittaushistorian matalin.
  • Lähes puolet (48,0 %) lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella vuonna 2024. Osuus on noussut 1970-luvulta asti, ja korkeimmillaan (48,6 %) avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä oli vuonna 2022.
  • Vuonna 2024 syntyneistä 18 % syntyi vieraskielisille äideille. Vuosina 2021–2024 synnyttäneiden suurimmat vieraskieliset kieliryhmät olivat venäjä (3 597 syntynyttä), arabia (2 534), somali (2 219) ja viro (1 708).

Äitien työllisyys

  • Vuonna 2023 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla keskimäärin 79,9 prosenttia.
  • Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 81,8 prosenttia. Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä vuosien 2021 ja 2023 välillä.
  • Työllisyysaste nousi eniten eli 5,0 prosenttiyksikköä niillä äideillä, joiden nuorin lapsi oli alle 3-vuotias.
  • Alle 3-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä vuonna 2023 oli 65,9 prosenttia, 3–6-vuotiaiden lasten äideistä 81,2 prosenttia ja 7–17-vuotiaiden lasten äideistä 89,3 prosenttia.
  • Yhden alle 18-vuotiaan lapsen äideistä työllisiä oli 84,1 prosenttia, kahden lapsen äideistä 84,7 prosenttia ja vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 70,9 prosenttia.
  • Alle 18-vuotiaiden lasten äitien yleisin ammatti vuonna 2022 oli sairaanhoitaja (6,1 % äideistä). Seuraavaksi yleisimmät äitien ammattiryhmät olivat sosiaalialan hoitajat (4,1 %), myyjät (4,0 %) sekä päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat (3,3 %).
  • Vuonna 2023 vanhempainpäivärahaa sai 75 335 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 74,68 euroa.
  • Suurin osuus (39 %) äitien päivärahoista maksettiin 30–34-vuotiaille.
  • Suurin keskimääräinen päiväkorvaus maksettiin 40 vuotta täyttäneille äideille (83,57 euroa).
  • Äitiysavustuksia suoritettiin 43 146 kappaletta, joista 62 prosenttia äitiyspakkauksena.
  • Adoptiotukea sai 47 perhettä.
  • Kotihoidon tuen saajista 91,2 prosenttia on naisia. Vuonna 2023 kotihoidon tukea sai 71 550 henkilöä.

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.