Vastaajille lähetetyt kirjeet
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Teollisuustuotannon volyymi-indeksitiedustelussa tiedustellaan yrityksiltä tai toimipaikoilta teollisuustuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain. Teollisuustuotannon volyymi-indeksitiedustelun piirissä on noin 400 toimipaikkaa tai yritystä. Valinnan kriteerinä on toimipaikan tai yrityksen suuruus suhteessa toimialan arvonlisäykseen.
Tietoja käytetään muun muassa Euroopan Unionin tilastovirastossa (Eurostat), Euroopan keskuspankissa (EKP), kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK) sekä Suomen julkisessa hallinnossa. Käyttäjiä ovat myös elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja käytetään myös lähdeaineistona kansantalouden tilinpidon laadinnassa.
Yrityksesi on saanut kyselyn käyttäjätunnuksen ja salasanan kirjeellä. Ota tunnukset esiin, ja paina edellä olevaa painiketta Siirry vastaamaan.
Vaihtoehtoisesti voit tunnistautua Suomi.fi-palvelun avulla. Katso lisätietoja osiosta Tunnistautuminen.
Jos yrityksesi on saanut meiltä sähköpostin, voit seurata sen ohjeita.
Vastaaminen on mahdollista myös kännykällä tai tabletilla.
Voit tutustua kysymyksiin ohjetiedostoista löytyvän
mallilomakkeen/vastausohjeen avulla. Lisäohjeita löydät myös
verkkolomakkeelta.
Lomakkeelle annettuja tietoja pääsee muuttamaan ja täydentämään myöhemmin.
Voit kirjautua lomakkeelle Suomi.fi-tunnistautumisen kautta tai käyttäjätunnuksella ja salasanalla, jotka olet saanut kirjeessä.
Suomi.fi-kirjautuminen organisaatiovastaajana vaatii vastaajan valtuuttamisen Suomi.fi-palvelussa.
Lisätietoja tunnistautumisesta.
Koska vastaat organisaation puolesta, tarvitset Suomi.fi-tunnistautumiseen organisaatioltasi valtuuden. Tarvittavan valtuuden nimi on Yritys- ja yhteisötiedonkeruisiin vastaaminen.
Tässä kyselyssä tarvitaan myös valtuuden tarkenne (eli tunniste) tevol.
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Yrityksillä on velvollisuus antaa tietoa tilastolaissa erikseen määritellyissä asioissa. Luotettavan kokonaiskuvan saamiseksi kaikkien yritysten tiedot ovat tärkeitä. Tiedonantovelvollisuus kyselyyn ja kyselyn lakisääteisyys käyvät ilmi saatekirjeestä. Vapautusta tiedonantovelvollisuuteen on haettava kirjallisesti. Hakemus on osoitettava Tilastokeskuksen kirjaamoon.
Tilastolaissa määritellyn tiedonantovelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa luotettavan tilastotiedon saanti.
Tilastolain tarkoituksena on luoda edellytykset tehokkaalle ja yhtenäiselle tilastotoimelle, joka ottaa huomioon niin kansalliset kuin kansainväliset tietotarpeet. EU:n tilastosäädöksien mukaan Tilastokeskus on velvollinen tuottamaan tilastotietoja Suomesta yhteiskunnallista päätöksentekoa ja suunnittelua varten sekä kansainväliseen tilastoyhteistyöhön liittyvien velvoitteiden toteuttamiseksi.
Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Kerättyjä tietoja käytetään tilastojen tuottamiseen. Julkaistavissa tilastoissa yksittäisen tiedonantajan tiedot eivät ole tunnistettavissa. Yksittäisen tiedonantajan tietoja ei luovuteta muille viranomaisille, mutta aineistoja voidaan käyttää tutkimustyössä. Tällöinkin aineistot on muokattu siten, että yksittäinen tiedonantaja ei ole tunnistettavissa.
Tiedonantovelvolliset vastaajat saavat palautetietoa kerätyistä tilastotiedoista. Palautetietona on esimerkiksi vertailutietoa oman yrityksen tuloksista suhteessa muihin toimialan tai alueen yrityksiin. Tilastokeskus tarjoaa palautetietoa verkossa vastanneille yrityksille. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat myös tiedonantajien omia tietotarpeita. Mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tarkasti annetut tiedot ovat siis kaikkien etu.
Kysyttävät tiedot ovat tilastojen laatimisen kannalta välttämättömiä tietoja, joita ei ole saatavissa valmiina hallinnollisista rekistereistä tai muista lähteistä.
Kerättävät tiedot muodostavat tilastotuotannon perusaineiston. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat päätöksentekoa, luovat edellytyksiä tutkimukselle sekä auttavat muodostamaan luotettavan kuvan yhteiskunnasta. Yhdellä tiedonkeruulla voidaan tuottaa tietoa useaan eri tilastoon.
Tiedonkeruun tuloksiin pääsee tutustumaan suoraan kunkin yksittäisen tiedonkeruun sivulta. Tilastot julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla Tilastotieto-osiossa. Lisäksi Tilastokeskus tarjoaa räätälöityjä selvityksiä, tilastoaineistoja ja tutkimuspalveluja, joista lisätietoja löytyy verkkopalvelun Tuotteet ja palvelut -osiosta.
Tilastojen laadinnassa käytetään aina ensi sijassa hyväksi jo muussa yhteydessä kerättyjä tietoja. Suoralla tiedonkeruulla kerätään tilastojen laatimisen kannalta ainoastaan sellaiset välttämättömät tiedot, joita ei ole muuta kautta saatavissa. Jos olette varma, että toimitatte muille viranomaiselle aivan vastaavia tietoja vastaavalla aikataululla, niin toivomme, että ottaisitte yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin.
Tutkimuksessa mukana olevat kohderyhmät määräytyvät tutkimuksen tavoitteiden pohjalta. Esimerkiksi toimialojensa isoimmat yritykset ovat usein mukana monessa tutkimuksessa, jotta toimialoittainen kattavuus on riittävä. Samoin kunnat ja oppilaitokset ovat mukana monissa erilaisissa tutkimuksissa.
Kyselytutkimuksissa vastaaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jolloin tarvittaessa kyselylomaketta voi täydentää ennen tietojen lopullista lähettämistä. Vastaamiseen kuluvaa aikaa voi lyhentää tutustumalla huolellisesti lähetettyyn ohjeistukseen. Tiedonkeruun aikataulu löytyy tiedonkeruun omilta sivuilta.
Kannattaa ottaa yhteyttä Tilastokeskukseen ja neuvotella tapauskohtaisesti, onko lisäaikaa mahdollista saada.
Tilastokeskuksen tiedonkeruut on koottu tälle sivustolle. Tiedonkeruista kerrotaan sivustolla yleisesti, ja lisäksi jokaisella tiedonkeruulla on omat sivunsa, joista löytyy tiedonkeruun kuvaus, tarkemmat ohjeet vastaamiseen, yhteystiedot sekä tarvittavaa muuta lisämateriaalia. Tiedonkeruita voi valita aakkosellisen listan lisäksi vastaajan, aihealueen ja ajankohdan mukaan. Lisätietoja saa myös saatekirjeessä ja tiedonkeruun sivuilla mainituilta yhteyshenkilöiltä.
Useimmissa menetelmissä tiedonantajan vaihtaminen kesken tutkimuksen ei käytännössä ole mahdollista.
Tilastotutkimuksen tavoitteet määräävät, mistä kohderyhmästä ollaan kiinnostuneita. Yleensä käytetään otantaa kokonaistutkimuksen asemasta kustannusten säästämiseksi ja vastausrasitteen vähentämiseksi. Otantatutkimuksissa vastaajat poimitaan useimmiten satunnaisesti, mutta poimintatodennäköisyys voi vaihdella. Yritystilastoissa isoimpien yritysten todennäköisyys päätyä vastaajaksi on yleensä suurempi kuin pienten yritysten. Käytettävän otantamenetelmän valintaan vaikuttavat mm. tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa ja kustannukset.
Tilastokeskuksen tekemissä tiedonkeruissa kuhunkin vastaajaan otetaan aina yhteyttä kirjallisesti tutkimuksen ohjeistamiseksi. Vastaajille selostetaan mm. kerättävien tietojen käyttötarkoitus, käytettävät menettelytavat, tiedonantovelvollisuus perusteluineen sekä muut tarpeelliset tietojen antamiseen vaikuttavat seikat.
Suureen osaan tiedonkeruista on mahdollista vastata internetissä. Vastausmahdollisuuksista kerrotaan tiedonkeruun kotisivulla.
Kunkin tiedonkeruun kotisivulle on koottu ohjeet vastaamiseen sekä mahdollista muuta tukiaineistoa. Tarvittaessa keruun yhteyshenkilöt auttavat ongelmissa.
Tilastokeskus tarjoaa yrityksille palvelua, josta voi tarkistaa, missä Tilastokeskuksen tiedonkeruissa yritys on mukana.
Palvelussa kerrotaan muun muassa tulevista tiedonkeruista ja niiden ajankohdista. Tiedottamalla yrityksille mahdollisimman nopeasti etukäteen tiedonkeruista ja niissä tapahtuvista muutoksista pyritään helpottamaan tiedonkeruisiin valmistautumista ja vastaamista. Lisätietoa:Tiedonkeruupalvelu yrityksille.
Tiedonantovelvollisuudesta vapauttamisesta on säädetty tilastolain 8. pykälässä (Finlex). Vapautusta tiedonantovelvollisuudesta tulee hakea kirjallisesti.
Tiedonantovelvollinen voidaan vapauttaa tiedonantovelvollisuudestaan joko kokonaan tai osittain. Vapauttamista harkittaessa on otettava huomioon sekä tiedonantajan mahdollisuudet antaa kyseiset tiedot että tietojen merkitys tilastojen laadinnassa ja hyödyntämisessä. Tiedonantajalle aiheutuva kohtuuton haitta tarkoittaa tiedonantajan poikkeavaa asemaa suhteessa muihin tiedonantajiin. Vapauttamisen perusteena voi esimerkiksi olla konkurssi, kirjanpitoaineiston tuhoutuminen tai se, että yrittäjä on juuri aloittanut toimintansa.
Tutkimusten ja kyselyiden osalta helpoiten muuttuneiden tietojen ilmoittaminen onnistuu ottamalla yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin, joiden tiedot löytyvät saatekirjeestä ja tiedonkeruun omilta sivuilta. Mikäli muuttuneet tiedot koskevat Tilastokeskuksen julkaisuja tai muita tuotteita, onnistuu osoite- ja muiden asiakastietojen muuttaminen myös verkossa olevalla lomakkeella.
Tiedonkeruun ohjeissa on kerrottu, miten tulisi toimia tilikauden päättyessä tietojen toimittamisen eräpäivän jälkeen. Useissa kyselyissä tietoja kysytään siltä tilikaudelta, joka päättyy lomakkeella mainitun tilastovuoden aikana. Toisinaan tiedot kerätään kalenterivuodelta eikä tilikaudelta. Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä kyseisen tiedonkeruun yhteyshenkilöön.
Kaikki tilastotarkoituksiin kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsiteltäessä huolehditaan siitä, ettei kenenkään yksityisyys tai liike- tai ammattisalaisuus vaarannu. Jokainen Tilastokeskuksen palveluksessa oleva on allekirjoittanut salassapitositoumuksen.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.
Myös Tilastokeskuksen aineistoja käsittelevät tutkijat allekirjoittavat salassapitositoumuksen.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.