Adoptiot-tilasto sisältää tilastovuoden aikana Suomen tuomioistuimen päätöksellä hyväksytyt adoptiot. Tilastossa on mukana sellaiset kotimaiset ja kansainväliset adoptiot, joissa vähintään toinen adoptiovanhempi on asunut väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa päätösajankohtana. Adoptoitavan lapsen vakinaisella asuinpaikalla päätösajankohtana ei ole merkitystä tilastoihin mukaan tulevia tapauksia valittaessa. Tilaston luvuissa ovat mukana myös aikuisadoptiot. Tilasto sisältää tietoja adoptiolapsesta, adoptiovanhemmista ja adoptoitavan biologisista vanhemmista.

Tilastovuoden aikana Suomen tuomioistuimen päätöksellä hyväksytyt adoptiot, joissa vähintään toinen adoptiovanhempi on asunut väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa päätösajankohtana.

Tilastoyksikkö on adoptio. Aineistossa jokaisella henkilöillä on oma tunnistetieto, jota käytetään yhdistämisessä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.  
 

Adoptioiden lukumäärä.

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Tietoja on saatavilla Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla. 
Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Tilastoaineisto sisältää adoptioon liittyviä tietoja, kuten adoptiotyyppi (yhden vai kahden vanhemman adoptio) ja onko kyseessä perheen sisäinen vai ulkoinen adoptio. Adoptiolapsesta ja -vanhemmista on aineistossa väestötietoja kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty, kieli, kansalaisuus, syntymävaltio, syntymäkotikunta ja asuinkunta. Nämä tiedot ovat adoption päätösajankohdan mukaisia. Adoptiolapsen biologisista vanhemmista on taustatietoja, mikäli biologinen vanhempi on kuulunut joskus Suomen väestöön.

Adoptioista on StatFin-tilastotietokannassa saatavilla tietoja vuodesta 1987 lähtien.

Kalenterivuoden lopullinen tilasto adoptioista valmistuu seuraavan kalenterivuoden elokuussa ellei toisin mainita.

Adoptioiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Tiedot adoptioista ovat yhtä hyvät kuin on väestötietojärjestelmän laatu. Adoptiot-tilaston kannalta se tarkoittaa, että rekisteriin päätyvät kaikki Suomen tuomioistuimen päätöksellä hyväksytyt adoptiot, joissa vähintään toinen adoptiovanhempi on asunut väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa päätösajankohtana.
Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, hänet on kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttävät henkilötunnusta.
Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 henkilöltä on tiedusteltu, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.
Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1 000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön.

Tiedot julkaistaan noin 8 kuukautta viiteajanjakson jälkeen.

Tiedot on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.
Asiakkaat voivat myös lähettää palautetta väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto(at)stat.fi

Tietoja adoptioista julkaistaan tietosuojasyistä vain koko maan tasolla.

Adoptioista on StatFin-tilastotietokannassa saatavilla tietoja vuodesta 1987 lähtien.

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira) toimiva Adoptiolautakunta julkaisee tilastotietoja myönnetyistä adoptioluvista. Tilastokeskuksen Adoptiot-tilaston luvut poikkeavat jonkin verran Adoptiolautakunnan luvuista, koska tilastoon kelpuutettavien tapausten määritelmä sekä tapausten odotusaika hieman eroavat.

Vuosina 1987-1996 adoptioina tilastoissa on mukana myös perimysjärjestyksessä tapahtuneita muutoksia, vaikka niissä muutetaan vain adoptiosuhteen ominaisuuksia ja varsinaista adoptiota ei tapahdu. Vuodesta 1997 lähtien tilastossa adoptioina näkyvät vain todelliset adoptiot.
Syyskuussa 2009 tuli voimaan lain muutos (391/2009), jonka mukaan rekisteröidyn parisuhteen osapuoli saattoi adoptoida toisen osapuolen lapsen. Maaliskuussa 2017 voimaan tulleen avioliittolain muutoksen (156/2015) mukaan samaa sukupuolta olevat parit solmivat avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen rekisteröinnit päättyivät. Samalla myös yhteisadoptio tuli mahdolliseksi samaa sukupuolta oleville aviopareille.
Äitiyslaki tuli voimaan 1.4.2019. Äitiyslain myötä naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa ennen lapsen syntymää, eikä perheen sisäistä adoptiota tarvita.

Adoptioiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Adoptiot-tilasto perustuu väestötietojärjestelmästä viikoittain saataviin tietoihin. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ja Ahvenanmaan valtionvirasto ylläpitävät väestötietojärjestelmää tallentamalla sinne saamansa tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Tietoihin voidaan lisätä tietoja DVV:ssä tehdyistä päätöksistä. Adoption vahvistaa tuomioistuin, joka vie tiedot adoptiosta väestötietojärjestelmään.

Tilastokeskus on vuodesta 1975 lähtien saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä viikoittain. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena.

Tiedot kerätään vuosittain.

Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta mitään tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle. Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Vuositilaston tekemiseen kuluu noin 2 henkilötyökuukautta.

Aineisto sisältää taustamuuttujia, joissa voi esiintyä puuttuvia tai epävalideja arvoja. Tietoja yritetään imputoida muista väestöaineistosta tai väestötietojärjestelmästä. Tapauksia ei imputoida.

Tarkistetaan ettei aineistossa ole tuplarivejä.
Tarkistetaan ettei tapaus ole esiintynyt aiempien vuosien tilastoaineistoissa.
Vertaillaan tapauksia muiden väestöaineistojen tietoihin henkilösuhteista. Tarvittaessa tutkitaan tapauksen tietoja väestötietojärjestelmän suorakäyttöpalvelusta.
Tarkistetaan muuttujien suorat jakaumat sekä tutkitaan ovatko muuttujien arvot luokitusten mukaisia.
Tarkistetaan tiettyjen muuttujien loogisuus ristiintaulukoimalla, kuten esimerkiksi adoptiovanhempien siviilisäädyt pitää olla loogisia keskenään.

Adoptioiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Aineisto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Aineisto sisältää kaikki tilastovuoden aikana Suomen tuomioistuimen päätöksellä hyväksytyt adoptiot, joissa vähintään toinen adoptiovanhempi on asunut väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa päätösajankohtana.
Tilastokeskus odottaa tietoja päättyneen vuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon. Välillä helmikuu (tilastovuosi) ja tammikuu (tilastovuosi+1) ilmoitetut vuosien (tilastovuosi-4 – tilastovuosi-1) tapausten tiedot sisältyvät myös tilastovuoden aineistoon. Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä. Näihin kuuluvat myös väestötilastot, joista yksi on Adoptiot-tilasto. Kulloinkin voimassa oleva Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää väestötilastojen laatijan.
Tilasto laaditaan kotikuntalain (201/1994) mukaan määräytyneen kotikunnan ja siellä olevan vakinaisen asuinpaikan mukaan.
Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Ulkomaiden kansalaisten oleskeluoikeudet määritellään ulkomaalaislaissa (301/2004). Tilastokeskus ja Digi- ja väestötietovirasto ovat laatineet aineistosopimuksen tietojen toimituksesta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.
Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.
Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä. Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä. Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tiedot adoptioista ovat saatavilla julkistuksen jälkeen StatFin-tilastotietokannasta. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille. Tietoja adoptioista ei toimiteta suoraan muille tilastoviranomaisille.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut(at)tilastokeskus.fi tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.
Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Laatua voidaan arvioida vertaamalla tilastoaineiston tapauksia muiden väestöaineistojen tietoihin henkilösuhteista.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain myös tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua. Adoptiot-tilasto ja sen tuotantoprosessi on läpivalaistu syksyllä 2018.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.