Adoptiot-tilasto sisältää tilastovuoden aikana Suomen tuomioistuimen päätöksellä hyväksytyt adoptiot. Tilastossa on mukana sellaiset kotimaiset ja kansainväliset adoptiot, joissa vähintään toinen adoptiovanhempi on asunut väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa päätösajankohtana. Adoptoitavan lapsen vakinaisella asuinpaikalla päätösajankohtana ei ole merkitystä tilastoihin mukaan tulevia tapauksia valittaessa. Tilaston luvuissa ovat mukana myös aikuisadoptiot. Tilasto sisältää tietoja adoptiolapsesta, adoptiovanhemmista ja adoptoitavan biologisista vanhemmista.

Tilastovuoden aikana Suomen tuomioistuimen päätöksellä hyväksytyt adoptiot, joissa vähintään toinen adoptiovanhempi on asunut väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa päätösajankohtana.

Tilastoyksikkö on adoptio. Aineistossa jokaisella henkilöillä on oma tunnistetieto, jota käytetään yhdistämisessä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.  

Adoptioiden lukumäärä.

-

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Tietoja on saatavilla Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla. 

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Tilastoaineisto sisältää adoptioon liittyviä tietoja, kuten adoptiotyyppi (yhden vai kahden vanhemman adoptio) ja onko kyseessä perheen sisäinen vai ulkoinen adoptio. Adoptiolapsesta ja -vanhemmista on aineistossa väestötietoja kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty, kieli, kansalaisuus, syntymävaltio, syntymäkotikunta ja asuinkunta. Nämä tiedot ovat adoption päätösajankohdan mukaisia. Adoptiolapsen biologisista vanhemmista on taustatietoja, mikäli biologinen vanhempi on kuulunut joskus Suomen väestöön.

Adoptioista on StatFin-tilastotietokannassa saatavilla tietoja vuodesta 1987 lähtien.

Kalenterivuoden lopullinen tilasto adoptioista valmistuu seuraavan kalenterivuoden elokuussa ellei toisin mainita.

Adoptioiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Tiedot adoptioista ovat yhtä hyvät kuin on väestötietojärjestelmän laatu. Adoptiot-tilaston kannalta se tarkoittaa, että rekisteriin päätyvät kaikki Suomen tuomioistuimen päätöksellä hyväksytyt adoptiot, joissa vähintään toinen adoptiovanhempi on asunut väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa päätösajankohtana.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, hänet on kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttävät henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 henkilöltä on tiedusteltu, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1 000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön.

Tiedot julkaistaan noin 8 kuukautta viiteajanjakson jälkeen.

Tiedot on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Tilastoaineisto on kokonaisaineisto ja sisältää kaikki ilmiön kannalta olennaiset tiedot.

Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti, mikäli yhdistettävästä aineistosta löytyy sama henkilön tunnistetieto kuin adoptioiden tilastoaineistosta.

Tietoja adoptioista julkaistaan tietosuojasyistä vain koko maan tasolla.

Adoptioista on StatFin-tilastotietokannassa saatavilla tietoja vuodesta 1987 lähtien.

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira) toimiva Adoptiolautakunta julkaisee tilastotietoja myönnetyistä adoptioluvista. Tilastokeskuksen Adoptiot-tilaston luvut poikkeavat jonkin verran Adoptiolautakunnan luvuista, koska tilastoon kelpuutettavien tapausten määritelmä sekä tapausten odotusaika hieman eroavat.

Vuosina 1987-1996 adoptioina tilastoissa on mukana myös perimysjärjestyksessä tapahtuneita muutoksia, vaikka niissä muutetaan vain adoptiosuhteen ominaisuuksia ja varsinaista adoptiota ei tapahdu. Vuodesta 1997 lähtien tilastossa adoptioina näkyvät vain todelliset adoptiot.

Syyskuussa 2009 tuli voimaan lain muutos (391/2009), jonka mukaan rekisteröidyn parisuhteen osapuoli saattoi adoptoida toisen osapuolen lapsen. Maaliskuussa 2017 voimaan tulleen avioliittolain muutoksen (156/2015) mukaan samaa sukupuolta olevat parit solmivat avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen rekisteröinnit päättyivät. Samalla myös yhteisadoptio tuli mahdolliseksi samaa sukupuolta oleville aviopareille.

Adoptioiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Adoptiot-tilasto perustuu väestötietojärjestelmästä viikoittain saataviin tietoihin. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ja Ahvenanmaan valtionvirasto ylläpitävät väestötietojärjestelmää tallentamalla sinne saamansa tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Tietoihin voidaan lisätä tietoja DVV:ssä tehdyistä päätöksistä. Adoption vahvistaa tuomioistuin, joka vie tiedot adoptiosta väestötietojärjestelmään.

Tilastokeskus on vuodesta 1975 lähtien saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä viikoittain. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena. 

Tiedot kerätään vuosittain.

Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta mitään tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle. Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Vuositilaston tekemiseen kuluu noin 2 henkilötyökuukautta.

Aineisto sisältää taustamuuttujia, joissa voi esiintyä puuttuvia tai epävalideja arvoja. Tietoja yritetään imputoida muista väestöaineistosta tai väestötietojärjestelmästä. Tapauksia ei imputoida.

• Tarkistetaan ettei aineistossa ole tuplarivejä.
• Tarkistetaan ettei tapaus ole esiintynyt aiempien vuosien tilastoaineistoissa.
• Vertaillaan tapauksia muiden väestöaineistojen tietoihin henkilösuhteista. Tarvittaessa tutkitaan tapauksen tietoja väestötietojärjestelmän suorakäyttöpalvelusta.
• Tarkistetaan muuttujien suorat jakaumat sekä tutkitaan ovatko muuttujien arvot luokitusten mukaisia.
• Tarkistetaan tiettyjen muuttujien loogisuus ristiintaulukoimalla, kuten esimerkiksi adoptiovanhempien siviilisäädyt pitää olla loogisia keskenään.

Adoptioiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Aineisto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Aineisto sisältää kaikki tilastovuoden aikana Suomen tuomioistuimen päätöksellä hyväksytyt adoptiot, joissa vähintään toinen adoptiovanhempi on asunut väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa päätösajankohtana.

Tilastokeskus odottaa tietoja päättyneen vuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon. Välillä helmikuu (tilastovuosi) ja tammikuu (tilastovuosi+1) ilmoitetut vuosien (tilastovuosi-4 – tilastovuosi-1) tapausten tiedot sisältyvät myös tilastovuoden aineistoon. Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. 

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot, joista yksi on Adoptiot-tilasto. Kulloinkin voimassa oleva Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää väestötilastojen laatijan.

Tilasto laaditaan kotikuntalain (201/1994) mukaan määräytyneen kotikunnan ja siellä olevan vakinaisen asuinpaikan mukaan.

Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Ulkomaiden kansalaisten oleskeluoikeudet määritellään ulkomaalaislaissa (301/2004). Tilastokeskus ja Digi- ja väestötietovirasto ovat laatineet aineistosopimuksen tietojen toimituksesta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä. Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä. Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tiedot adoptioista ovat saatavilla julkistuksen jälkeen StatFin-tilastotietokannasta. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille. Tietoja adoptioista ei toimiteta suoraan muille tilastoviranomaisille.

• Julkaistut tiedot ovat saatavilla maksuttomassa StatFin-tilastotietokannassa.
• Tietoja ja aikasarjoja adoptioista on myös Adoptiot-tilaston taulukot-sivulla.
• Perustietoja väestöstä ja väestönmuutoksista on saatavilla kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen maksuttomissa tilastotietokannoissa.
• Väestötilastoja vuodesta 1750 lähtien on digitoitu pdf-muotoon Kansalliskirjaston Doria-palveluun.
• Maksullisessa väestötilastopalvelussa on saatavissa eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse <font color="#0066cc">tutkijapalvelut(at)tilastokeskus.fi</font> tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät tilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.

Asiakkaat voivat myös lähettää palautetta väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto(at)stat.fi

Laatua voidaan arvioida vertaamalla tilastoaineiston tapauksia muiden väestöaineistojen tietoihin henkilösuhteista.

Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 alueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Adoptiot-tilasto ja sen tuotantoprosessi on läpivalaistu syksyllä 2018.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa. Lisätietoja aiheesta on Tilastokeskuksen Laadunhallinta-sivuilla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Pääperiaatteena on, että Tilastokeskuksen tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkistetaan arkipäivisin kello 8:00 internetissä. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille. Tarkempi selostus tilastojen julkistamisperiaatteista on löydettävissä Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa -sivuilta.