Aikuiskoulutustutkimus antaa tietoa aikuisväestön osallistumisesta yleissivistävään ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä osallistumisessa tapahtuneista muutoksista. Lisäksi saadaan tietoja väestön koulutushalukkuudesta, koulutustarpeesta ja koulutukseen osallistumisen esteistä.

Aikuiskoulutusta on kuvattu niin sen järjestäjän, sisällön, laajuuden kuin koettujen vaikutustenkin suhteen. Eri tiedonkeruukierroksilla on lisäksi selvitetty erillisalueina mm. tietoteknisiä valmiuksia, vieraiden kielten taitoja ja erilaisia arkioppimisen ympäristöjä. Vuoden 1990 tiedonkeruusta lähtien on mukana ollut runsaasti aikuisten työelämää ja työhistoriaa kuvaavia tietoja.

Kerättävä perusaineisto on salassa pidettävää.

Aikuiskoulutustutkimus on laaja haastattelututkimus aikuisväestön koulutukseen osallistumisesta ja oppimisesta. Tutkimus tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa aikuisväestön koulutukseen osallistumisesta, oppimisesta, koulutushalukkuudesta ja –tarpeesta, osallistumisen esteistä sekä aikuisten kielitaidoista.

Aikuiskoulutustutkimuksia on tehty Tilastokeskuksessa vuodesta 1980 alkaen noin viiden vuoden välein. Vuodesta 2006 lähtien tutkimus on toteutettu osana EU:n tilastoviraston Eurostatin Adult Education Survey -projektia, johon tiedot on kerätty noin 30 Euroopan maassa. Suomessa tutkimus on toteutettu Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishankkeena.

Tutkimuksen kohdejoukko on Suomessa asuva aikuisväestö (18–69-vuotiaat) ja otoskoko on noin 7 500 henkilöä. EU-AES:n perusjoukkoon kuuluivat vuoteen 2017 asti 25–64-vuotiaat henkilöt, mutta jatkossa perusjoukko tulee olemaan 18–69-vuotiaat henkilöt.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston tilastoyksikkö on henkilö.

Mittayksikköinä ovat henkilöiden määrä ja %-osuus

Tutkimusvuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012, 2017 ja 2022 tiedonkeruuta edeltävät 12 kuukautta.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston viitealue on koko Suomi.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto kattaa koko Suomessa asuvan 18–69-vuotiaan väestön.

Tietoja on saatavilla tutkimusvuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012, 2017 ja 2022.
Tilasto on lopullinen.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto on tehty noin viiden vuoden välein. 

Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.

Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä siitä, että kysymyksiä voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoin tai että vastaajat jättävät kertomatta jotain. Mittausvirheitä pyritään vähentämään haastattelijakoulutuksen sekä lomakkeen testauksen avulla.Tutkimuksen kato jaetaan yksikkö- ja erä- eli osittaiskatoon. Yksikkökato tarkoittaa, että otoshenkilöltä ei saada lainkaan haastattelua esimerkiksi kieltäytymisen tai tavoittamattomuuden takia. Yksikkökatoa voidaan korjata painokertoimien avulla. Eräkadolla taas tarkoitetaan kysymyskohtaista katoa. Tällöin haastattelu on saatu, mutta joissakin kysymyksissä esiintyy puutteita esimerkiksi haastattelun keskeytymisen tai vastaushaluttomuuden vuoksi.

 

Aikuiskoulutustutkimus tehdään 6 vuoden välein. Vuoden 2022 tiedot on kerätty syyskuun 2022 ja helmikuun 2023 välisenä aikana.

Tietoja julkaistaan kahdeksan kuukauden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä.
Tiedot ovat saatavilla ensimmäisenä julkistusajankohtana 6.10.2022.

Tutkimusaineisto (EU-AES -data) toimitettiin sovitusti komissiolle (Eurostat) kuuden kuukauden kuluessa kansallisen tiedonkeruujakson päättymisestä.

Ensimmäinen julkistus 8 kuukautta viimeisen tiedonkeruupäivän jälkeen. Tutkimuksen painettu perusraportti n. 1,5 vuotta viimeisen tiedonkeruupäivän jälkeen.

Ensimmäinen julkistus 8 kuukautta viimeisen tiedonkeruupäivän jälkeen. Tutkimuksen painettu perusraportti n. 1,5 vuotta viimeisen tiedonkeruupäivän jälkeen.

EU-AES data toimitettiin suunnitellusti Eurostatiin kuusi kuukautta tiedonkeruun päättymisen jälkeen.

Kohdejoukko on Suomessa asuva aikuisväestö (18–69-vuotiaat) ja otoskoko on noin 7 500 henkilöä.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Eri aikuiskoulutusmuotojen osallistumisasteiden estimaatit, keskivirheet ja 95 %:n luottamusvälit sukupuolen mukaan (Aikuiskoulutustutkimus 2022, 18–64-vuotias väestö)

	n	Osallistumisaste, (%)	Keskivirhe	Luottamusväli, (%)
Aikuiskoulutus
Miehet	1 426	42	1.45	± 2,84
Naiset	1 559	52	1.43	± 2,80
Koko väestö (18–64-vuotiaat)	2 985	47	1.02	± 2,00
Työhön tai ammattiin liittyvä aikuiskoulutus
Miehet	1 196	41	1.55	±3,04
Naiset	1 253	51	1.55	±3,04
Työvoima (18–64-vuotiaat)	2 449	46	1.10	± 2,16
Henkilöstökoulutus
Miehet	958	49	1.77	± 3,47
Naiset	1 072	58	1.67	± 3,27
Palkansaajat (18–64-vuotiaat)	2 030	54	1.22	± 2,39
Muu kuin työhön tai ammattiin liittyvä aikuiskoulutus
Miehet	1 298	9	0.82	± 1,61
Naiset	1 410	20	1.13	± 2,21
Koko väestö  (18–64-vuotias väestö,  pl. opiskelijat ja varusmiehet)	2 708	14	0.7	± 1,37

Otoksen ylipeittoon lasketaan kuuluvaksi viimeisen rekisteripäivityksen jälkeen kuolleet, koko tutkimuksen referenssiajan aikana ulkomailla olleet ja laitosväestö. Alipeiton muodostavat ne 18–69-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivittämisen jälkeen. Koska otoksen poiminnan ja tiedonkeruun välinen aika oli suhteellisen lyhyt, ei alipeitto vaikuttanut olennaisesti otoksen ja sitä kautta tutkimuksen laatuun.

Aikuiskoulutustutkimus 2022:n vastausosuus oli 43 prosenttia. Yksikkökadon kasvu on survey-tutkimusten suuri haaste. Aikuiskoulutustutkimuksessa vastausosuus laski vuoden 2017 tasosta 13 prosenttiyksikköä. Eräkato tutkimuksessa on suhteellisen pientä, kysymyskohtaisesti yleensä alle 2 prosenttia. Vain muutamassa kysymyksessä eräkato nousee yli 10 prosentin.

Vuoden 2022 aikuiskoulutustutkimuksen ylipeitto oli 20 henkilöä. Kun tutkimuksen brutto-otoksesta (7 500 henkilöä) poistetaan ylipeittoon kuuluvat 20 henkilöä, saatiin tutkimuksen lopulliseksi otokseksi 7 480 henkilöä.

Kato-osuus oli 57 prosenttia. 7480 otokseen kuuluvasta 4278 jätti vastaamatta.

Eräkato tutkimuksessa on suhteellisen pientä, kysymyskohtaisesti yleensä alle 2 prosenttia. Vain muutamassa kysymyksessä eräkato nousee yli 10 prosentin.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt
virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista
tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi
ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Tilaston Suomea koskevat tiedot ovat sisällöllisesti vertailukelpoisia maantieteellisesti. Vertailuja voidaan tehdä aineiston koon asettamissa puitteissa.

Tilaston EU-harmonisoidut tiedot ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden tietojen kanssa, mikäli maiden tiedot on kerätty tiedonkeruuta ohjaavien asetusten ja ohjeiden mukaisesti.

Tutkimus on EU-harmonisoitu. Keskeiset tulokset ovat vertailukelpoisia eri maiden välillä.

Suomalaisten aikuiskoulutukseen osallistumisesta on Tilastokeskuksessa saatavilla tietoa vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012, 2017 ja 2022. Osallistumista kuvaavista indikaattoreista vertailukelpoisia vuoteen 1980 ovat osallistuminen aikuiskoulutukseen, osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen sekä osallistuminen muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään (yleissivistävään tai harrastustavoitteeseen) aikuiskoulutukseen. Osallistumisesta henkilöstökoulutukseen on aikasarjatietoja saatavilla vuodesta 1990 lähtien, samoin aikuiskoulutuksen ja sen eri muotojen volyymistä (koulutuspäivät). 

Osallistumista kuvaavista indikaattoreista (osallistuminen aikuiskoulutukseen, osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen sekä osallistuminen muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään (yleissivistävään tai harrastustavoitteeseen) aikuiskoulutukseen) aikasarjan pituus v. 2020 on 40 vuotta. Osallistumisesta henkilöstökoulutukseen on aikasarjatietoja saatavilla vuodesta 1990 lähtien, eli vertailukelpoisen aikasarjan pituus on 30 vuotta.

Sekä Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilastossa että Yritysten henkilöstökoulutus (CVTS) -tilastossa mitataan osallistumisastetta työnantajan tukemaan koulutukseen (henkilöstökoulutukseen). Yritysten henkilöstökoulutus -tilastossa on siirrytty käyttämään henkilöstökoulutus käsitteen sijaan osaamisen kehittäminen yrityksissä -käsitettä, jolla tarkoitetaan yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämistä, joka kokonaan tai osittain on työnantajan kustantamaa ja joka kokonaan tai osittain tapahtuu työajalla.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto tuottaa tätä tietoa yksilön näkökulmasta (palkansaajat 18–69-vuotiaat) kun Yritysten henkilöstökoulutus (CVTS) -tilasto yritysnäkökulmasta (pääosin yksityisen sektorin yritykset, joissa on vähintään 10 työntekijää). Tilastojen viitevuodet poikkeavat toisistaan.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilasto kattaa kaikentyyppiset oppimistoiminnot, kun Yritysten henkilöstökoulutus (CVTS) -tilastossa tiedonkeruu painottuu kurssimuotoiseen opiskeluun.

Mahdolliset erot tutkimusten tuloksissa johtuvat erilaisesta tutkimusasetelmasta, tiedonkeruumenetelmästä, kohdejoukosta sekä sisältöyhteydestä.

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Aikuiskoulutustutkimus 2022:n perusjoukkona ovat 18–69-vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Perusjoukon ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otos poimittiin systemaattisella otannalla väestötietokannasta, jonka lajittelujärjestys edustaa maantieteellistä väestötiheyttä. Otoskoko oli 7500 henkilöä.

Aikuiskoulutustutkimuksen tiedot kerättiin ns. yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä, jolloin kaikille otokseen kuuluville tarjottiin ensin mahdollisuutta vastata tutkimukseen verkossa. Verkossa vastaamattomille tarjottiin puhelinhaastattelumahdollisuutta. Verkkovastausten osuus oli 86 %.

EU-AES:n tiedonkeruun sisältö on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston toimeenpanoasetuksessa. Suomessa toteutettavassa aikuiskoulutustutkimuksessa kerätään tietoja myös yksinomaan kansallisia tarpeita varten.

Haastattelu- ja verkkolomakkeita testattiin Lomaketiimissä. Verkkolomakkeen osalta haasteena oli ennen kaikkea lomakkeen pituus (vastausmotivaation ylläpito), ymmärrettävyys (haastattelija ei apuna käsitteiden avaamisessa) ja käytettävyys (toiminnallisuus, visuaalinen selkeys, lomakkeella navigointi). 

Testauksessa keskityttiin verkkolomakkeen toimivuuteen vastaajan näkökulmasta. Testauksessa haluttiin selvittää, onko lomake ymmärrettävä vastaajalle, miten kuormittavana vastaajat pitävät lomaketta sekä havainnoitiin lomakkeen käytettävyyttä.
Haastattelulomakkeessa keskityttiin lomakkeen toimivuuteen ja selkeyteen haastattelijan näkökulmasta. 

Tiedonkeruu toteutettiin ohjelmistoversiolla Blaise 5 kolmella kielellä (fi, sv, en).

Tutkimus on tehty noin 5 vuoden välein. Tiedonkeruuvuodet ovat olleet 1980, 1990, 2000, 2006, 2012, 2017 ja 2022.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla (minuuttia/vastaaja).   

Tutkimusaineisto painotettiin vastaamaan koko perusjoukkoa. Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietojen tilastollista tarkkuutta. Painokertoimet muodostettiin laskemalla ensin kunkin havainnon otokseen sisältymiseen todennäköisyyden huomioivat peruspainot. Peruspainot jaettiin vastaustodennäköisyysmallilla estimoiduilla vastaustodennäköisyyksillä. Vastaustodennäköisyysmallissa vastaamista selitettiin sukupuolen, iän, koulutusasteen, tilastollisen kuntaryhmityksen, kielen ja siviilisäädyn avulla.

Lopulliset painot muodostettiin ns. kalibrointimenetelmällä (Calmar) niin, että valittujen taustamuuttujien, henkilön sukupuolen, ikäryhmän, koulutusasteen ja asuinalueen estimoidut reunajakaumat vastaavat koko perusjoukosta saatuja reunajakaumia eli väestörakennetta.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

 Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston manuaali löytyy CIRCABC sivuilta 

--> Selaa kategorioita --> Eurostat Commission --> Eurostat --> Education and Training Statistics --> Library--> Public --> 5. Adult learning statistics --> 1. Adult Education Survey (AES) 

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston EU-harmonisoitujen tietojen keruu on pakollista EU:n jäsenmaissa. Kansallinen aikuiskoulutustutkimus on integroitu regulaatiopohjaiseen EU-aikuiskoulutustutkimukseen (EU) 2021/859 , (EU) 2021/861)

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tutkimusaineisto toimitetaan komissiolle (Eurostat) EDAMIS Web Portaalin kautta kuuden kuukauden kuluessa kansallisen tiedonkeruujakson päättymisestä. Laaturaportti toimitetaan ESS Metadata Handler alustalla Eurostatiin viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua tiedonkeruujakson päättymisestä ja sen rakenteen on oltava Euroopan tilastojärjestelmän laatuselvitysten vakiojäsentelyn mukainen. 

Eurostatille lähetettävässä tiedostossa tunnistetietona on vain otokseen luotu juokseva kohdenumero, jonka avulla vastaajan ei voi tunnistaa.

Tiedot julkaistaan teksti-, kuvio- ja taulukkomuodoissa, mikä ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla julkistusjärjestelmässä, tietokantataulukkoina ja artikkeleina.

Tutkimusaineisto (EU-AES -data) on toimitettava komissiolle (Eurostat) kuuden kuukauden kuluessa kansallisen tiedonkeruujakson päättymisestä. Eurostat julkaisee tutkimuksesta EU-tason tietoja käsitteleviä taulukoita, tiedotteita ja julkaisuja sekä luovuttaa tutkimuksen mikroaineiston tutkijoiden käyttöön omien käyttölupamenettelyjensä mukaisesti.

Aineistosta on tehty artikkeleita Tieto&Trendit -verkkojulkaisuun.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Kansainvälisen aikuiskoulutustutkimuksen (EU-AES) tuloksia on julkaistu vuodesta 2017 lähtien muun muassa Euroopan tilastoviraston kotisivuilla ( epp.eurostat.ec.europa.eu ).

Tilaston aineistosta tehdään kansallinen tutkimusaineisto, joka luovutetaan tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan. 

AES mikrodata (tutkimuskäyttöön) on saatavissa tutkimusvuosilta 2006, 2012, 2017 ja 2022. Käyttölupaa haetaan Eurostatista https://ec.europa.eu/eurostat/web/microdata.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilastokeskus on asettanut aikuiskoulutustilastoinnin kehittämisen yhteistyöryhmän. Ryhmän tehtävänä on edistää aikuiskoulutusta koskevan tilastoinnin tekemistä ja kehittämistä, lisätä keskustelua ja tiedonvaihtoa aikuiskoulutuksen tilastointiin ja tutkimukseen liittyvistä näkökulmista eri toimijoiden välillä, tukea aikuiskoulutukseen liittyvän tilastotiedon tuottamista, julkaisemista sekä tässä yhteydessä edistää tilastoinnin aihepiiriin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

Tilaston tietoja käytetään ministeriöissä, keskusvirastoissa, alan yrityksissä ja järjestöissä toiminnan suunnitteluun ja toimintaympäristön seurantaan. Tietoja käytetään tutkimuksessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.  Joukkoviestimet käyttävät tuloksia uutisoinnissa.

Eurostat käyttää tietoja julkaisuissa ja tietokannoissaan. Komission politiikkapääosastot käyttävä tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja kehityksen seurannassa.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tilastosta tehdään myös EU-AES laaturaportti.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.