8.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Tilojen lämmitysenergian kulutukseen on tässä sisällytetty päälämmitysjärjestelmän ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien ilmanvaihtoon ja lämmön jakoon liittyvät laitteet. Kotitalouslaitteiden energiankulutus sisältää valaistuksen, ruoan valmistuksen ja muiden sähkölaitteiden energiankuluksen.

Tilaston kuvaus

Asumisen energiankulutus -tilasto kuvaa Suomen vuosittaista asumiseen liittyvän energian kulutuksen määrää ja rakennetta. Tilasto kattaa asuinrakennusten tilojen, käyttöveden ja saunojen lämmitysenergian kulutuksen ja kotitalouslaitteiden energiakulutuksen asuinrakennustyypeittäin ja energialähteittäin. Tilojen lämmitysenergian kulutukseen on tässä sisällytetty päälämmitysjärjestelmän ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien ilmanvaihtoon ja lämmön jakoon liittyvät laitteet. Kotitalouslaitteiden energiankulutus sisältää valaistuksen, ruoan valmistuksen ja muiden sähkölaitteiden energiankulutuksen.

Tilaston perusjoukko

Asumisen energian perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa sijaitsevat kotitalouksien omistamat tai hallitsemat, asumiskäytössä olevat huoneistot- ja rakennukset pihapiireineen.

Asumisen energian käyttöä koskeva tieto kerätään pääsääntöisesti energianmyyjiltä. Tiedon sektorikohtainen tarkkuus vaihtelee energialähteittäin. Sektorijaon tuottamista on kuvattu kohdassa aineiston käsittely. 

Tilastoyksikkö

Tilaston perusyksikkö on kotitalouden omistama tai hallitsema, asumiskäytössä oleva huoneisto- tai rakennus pihapiireineen.

Tilasto johdetaan energiayritysten myyntitilastoista. Tilaston laadinnassa energiayritysten sektoreittaisia myyntitietojakoja tarkennetaan ja energialähteittäiset kokonaismyynit jaetaan malleilla eri käyttötarkoituksiin. Puunkäyttötiedot perustuvat noin 10 vuoden välein tehtäviin erillisiin otantatutkimuksiin. Tutkimusten välivuodet arvioidaan käyttötarkoitusmalleilla.

Käyttökohdemallien kalibroinnissa käytetään otantatutkimuksia ja erillisselvityksiä. Tarvittavat volyymitiedot saadaan rekistereistä. Rekisterien volyymitiedoissa on tunnistettu pieniä poikkeamia suhteessä perusjoukkoon. 

Mittayksikkö

Tietoja julkistetaan jouleina (terajoule TJ) sekä wattitunteina (gigawattitunti GWh). Tilaston tiedoista tuotetaan tietoja myös kansainvälisiin raportointeihin, jolloin raportointiyksikkönä voi olla myös esim. tuhannet tonnit.

Viiteajankohta

Tilaston viiteajankohta on vuosi.

Viitealue

Asumisen energian käyttöä koskeva tieto kerätään pääsääntöisesti energianmyyjiltä. Tiedon sektorikohtainen tarkkuus vaihtelee energialähteittäin. Sektorijaon tuottamista on kuvattu kohdassa aineiston käsittely. 

Kattavuus

Asumisen energian tilasto kattaa kaikki Suomessa sijatsevat kotitalouksien omistamat tai hallitsemat, asumiskäytössä olevat huoneistot ja rakennukset pihapiireineen ja kuvaa niissä käytettyä energia energialähteittäin.

Ajallinen kattavuus

Asumisen energiankäyttö -tilaston tietoja on saatavissa vuodesta 2008 alkaen. Tiedot voivat revisoitua uuden julkistuksen yhteydessä koko aikasarjan ajalta.

Jakelutiheys

Tiedot julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden marraskuussa.

Käsitteet

Asuinrakennus

Asuinrakennuksilla tarkoitetaan tässä tilastossa Tilastokeskuksen rakennusluokituksen pääluokkia Asuinrakennukset (A) ja Vapaa-ajanrakennukset (B), jotka on ryhmitelty seuraavasti:
- erilliset pientalot: yhden ja kahden asunnon talot, paritalot ja muut erilliset pientalot
- rivi- ja ketjutalot: vähintään kolmen asunnon talot, jotka on kytketty toisiinsa
- asuinkerrostalot: luhtitalot ja vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin
- vapaa-ajan asuinrakennukset: erilliset, pääasiassa yksityiskäyttöön tarkoitetut kesämökit ja vapaa-ajan asunnot.

Asuinrakennusten pinta-ala

Asuinrakennusten pinta-ala saadaan kerrosalana rakennuskannasta. Kerrosala on rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti.

Asuinrakennusten tilavuus

Asuinrakennusten tilavuus on saatavissa rekisteristä vuoden 1980 alun jälkeen valmistuneiden rakennusten osalta. Tätä ennen rakennetuille rakennuksille on imputoitu puuttuva tilavuustieto rakennuskannan tiedossa olevien kerrosala- ja tilavuustietojen avulla rakennuksen käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan.

Asuminen

Asumisella viitataan tässä tilastossa asumisen energiankulutukseen. Asuminen kattaa asuinkäytössä olevat asuinrakennukset saunoineen ja pihapiireineen. Pihapiirien osalta tarkastelussa on mukana vain sähkölaitteet eli pihavalaistus ja autojen lämmityspistorasiat.

Asumisen energiankulutus

Asumisen energiankulutus sisältää asuinrakennusten tilojen ja käyttöveden lämmitykseen tarvittavan energian kulutuksen sekä kotitalouslaitteiden sähkön käytön. Myös maakaasun ja nestekaasun käyttö ruoan valmistuksessa ja saunoissa käytettävä puu ja sähkö luetaan mukaan asumisen energiankulutukseen. Kotitalouksissa käytettyjen liikennevälineiden (mm. yksityisautot) energian kulutus ei sisälly asumisen energiankulutukseen vaan liikenteen energiankulutukseen.

Energialähteet / lämmönlähteet

Asuinrakennusten energialähteitä ovat polttoaineet, sähkö, kaukolämpö ja ympäristöstä talteen otettu lämpöpumppuenergia. Sähkö pitää sisällään vain verkkosähkön; itse tuotettu sähkö mm. aurinko- ja tuulivoiman muodossa on toistaiseksi tämän tarkastelun ulkopuolella.

Hyötyenergia

Hyötyenergia on se osa asuinrakennukseen hankitusta energiasta, joka saadaan hyödyksi lämmityksessä. Osa hankitusta energiasta menee hukkaan, koska polttoaineissa on muunto- ja siirtohäviöitä. Hyötyenergia on laskettu vähentämällä tilojen lämmitykseen käytetystä energiamäärästä lämmitysjärjestelmien häviöt. Kauko- ja sähkölämmitys ovat hyötyenergiaa sellaisenaan. Lämpöpumppujen hyötyenergia on laskettu tuotetun lämmön ja kulutetun sähkön summana. Muilla energialähteillä on käytetty seuraavia oletushyötysuhteita:
- Puun pienkäyttö 55 %
- Turve 60 %
- Hiili 60 %
- Raskas polttoöljy 83 %
- Kevyt polttoöljy 78 %
- Maakaasu 90 %

Oletushyötysuhteet perustuvat Tampereen teknillisen yliopiston ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä laatimaan REM-malliin (Rakennuskannan energiankulutuksen laskentamalli).

Kotitalouslaitteiden energiankulutus

Kotitalouslaitteiden energiankulutus sisältää sähkölaitteisiin, valaistukseen ja ruoan valmistukseen käytetyn energian.

Käyttöveden lämmityksen energiankulutus

Käyttöveden lämmityksen energiankulutus sisältää veden lämmitykseen käytetyn energian. Suomessa suuressa osassa asuinrakennuksista on vesikiertoinen keskuslämmitys, jolloin veden lämmitys on toteutettu pääasiallisella energialähteellä. Merkittäviä kuivia lämmitysjärjestelmiä ovat mm. suora sähkölämmitys, uunilämmitys ja ilmakiertoinen keskuslämmitys. Näissä järjestelmissä vesi yleensä lämmitetään erillisellä sähkökäyttöisellä varaajalla.

Lämmitystarveluku / astepäiväluku

Eri paikkakuntien vuosittaista lämmitystarvetta kuvaavat lämmitystarveluvut on laskettu 17 °C sisälämpötilalle olettaen, että lämmitys lopetetaan keväällä ulkoilman lämpötilan noustua yli 10 °C ja aloitetaan sen laskettua syksyllä alle 12 °C. Lämmitystarvelukuja tuottaa Ilmatieteen laitos. Tämän tilaston laadinnassa on käytetty Jyväskylän lämmitystarvelukua kuvaamaan koko Suomen keskimääräistä lämmitystarvetta.

Lämpöpumppuenergia

Lämpöpumppuenergialla tarkoitetaan lämpöpumpuilla ympäristöstä (maasta, ilmasta tai vedestä) talteenotettua energiaa, jota käytetään rakennusten lämmitykseen. Lämpöpumppuenergia on lämpöpumppujen tuottaman lämmön ja niiden kuluttaman sähkön välinen erotus. Jäähdytyskäytössä olevien lämpöpumppujen kuluttama sähkö on tässä tarkastelussa laskettu lämmityksen sähkönkulutukseen, samoin kuin lämmityskäytössä olevien lämpöpumppujen kuluttama sähkö.

Maalämpö

Maalämpö sisältää porakaivosta ja keruuputkistosta talteen otetun lämmön. Myös vesistöstä talteen otettu lämpö lasketaan tässä tarkastelussa mukaan maalämpöön. Maalämpöpumppujen kuluttamaa sähköä ei lueta osaksi maalämpöä vaan se sisältyy lämmityksen sähkönkulutukseen.

Ominaiskulutuskerroin

Ominaiskulutuskerroin kuvaa tässä tilastossa eri energialähteiden kulutusta rakennuskuutiometriä kohden (kWh/m3).

Polttoaineet

Asuinrakennusten energialähteinä käytettäviä polttoaineita ovat tässä tarkastelussa puu, turve, hiili, kevyt polttoöljy, raskas polttoöljy, maakaasu ja nestekaasu.

Ruoan valmistuksen energiankulutus

Ruoan valmistuksen energiankulutuksen laskennassa on huomioitu liedet ja uunit. Ruoan valmistuksessa käytetään energialähteenä pääosin sähköä, jonkin verran kaupunki- ja nestekaasua, puuta ja puuhiiltä. Puun ja puuhiilen käyttö on arvioitu marginaaliseksi, eikä niitä oteta huomioon tässä tilastossa.

Saunojen lämmityksen energiankulutus

Saunojen lämmityksen energiankulutus sisältää saunojen kiukaiden lämmitykseen käytetyn energian. Kiuas lämmitetään yleensä puulla tai sähköllä. Kulutus kattaa pientalo- ja huoneistokohtaisten saunojen lisäksi myös kerrostalojen talokohtaiset saunat ja vapaa-ajan asuinrakennusten puulämmitteiset saunat.

Sähkölaitteiden energiankulutus

Sähkölaitteiden energiankulutus sisältää asuntojen ja kiinteistöjen sähkölaitteiden käyttämän energian. Sähkölaitteita ovat mm. mikroaaltouunit, kahvin- ja vedenkeittimet, kylmälaitteet, pesukoneet ja kuivauslaitteet, televisiot ja tietokoneet lisälaitteineen, kylmäkellareiden jäähdytyslaitteet, hissit ja autonlämmitys. Sähkökiukaat ja lämmönjakoon ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet luetaan osaksi lämmityksen sähkönkulutusta.

Tilojen lämmitysenergian kulutus

Tilojen lämmitysenergian kulutus muodostuu polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta ja lämpöpumppuenergiasta. Lämmitysenergiaan sisältyvät päälämmitysjärjestelmän energia ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiat, mukaan lukien ilmanvaihtoon ja lämmön jakoon liittyvät laitteet. Täydentäviä lämmitysmuotoja kutsutaan tilastossa lisälämmitykseksi. Myös osa kerros- ja rivitaloyhtiöiden ns. kiinteistösähköstä on kohdennettu lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmille. Kulutus kattaa asumiseen ostetut ja muulla tavalla hankitut energialähteet (esim. omaan käyttöön tuotettu polttopuu) ja polttoaineiden käyttöön liittyvät häviöt (esim. kattilahäviöt).

Tyhjä asuinrakennus

Asuinrakennusta pidetään tässä tarkastelussa tyhjänä, jos rakennuksessa ei ole rekisteritietojen mukaan yhtään vakinaisesti asuttua asuntoa.

Valaistuksen energiankulutus

Valaistuksen energiankulutus sisältää asuinrakennusten ja pihapiirien valaistukseen käytetyn energian. Myös kerros- ja rivitaloyhtiöiden ns. kiinteistösähköstä osa käytetään yhteisten tilojen valaistukseen. Valaistuksen energialähteistä on tässä tarkastelussa otettu huomioon sähkö; muiden energialähteiden osuus oletetaan marginaaliseksi.

Yksikköominaiskulutus

Yksikköominaiskulutus kuvaa jonkin laiteryhmän keskimääräistä vuosikulutusta. Kun se kerrotaan laitteiden määrällä, saadaan laiteryhmän kokonaisvuosikulutus.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Asumisen energiatilasto tuotetaan energiayhtiöiden myyntitiedoista, jotka jaotellaan sektorikohtaisiin loppukäyttöihin mallien avulla. Myyntitietojen kattavuus ja myyntitiedon sektorinjako ja sen tarkkuus vaihtelee energialähteittäin.
  • Sähkön myynnin kokonaismäärä on hyvin tiedossa. Myynnin sektorijakoon liittyy jonkin verran epävarmuutta, koska sähköyhtiöt raportoivat asumisen ja maatalouden yhtenä kokonaisuutena.
  • Kaukolämmön ja aluelämmön myynti kootaan useasta lähteestä ja keruu ei kata pienimpiä lämmön tuottajia. Lisäksi osa toimijoista ei toimita myyntitietoa ja/tai jättää myynnin sektorijaon toimittamatta. Nämä tiedot imputoidaan.
  • Öljytuotteiden myynti kerätään tuotteittain (kevyt ja raskas polttoöljy, nestekaasu) ja jako sektoreille ja käyttökohteille tehdään malleilla. Pieni määrä nestekaasua raportoituu tällä hetkellä maakaasun alla.
  • Puu (ja muu biomassa) perustuu otantatutkimukseen, joka tehdään noin 10 vuoden välein. Välivuodet arvioidaan mallilla. 
  • Lämpöpumppujen tuottama nettoenergia tuotetaan laskentamallilla hyödyntäen lämpöpumppuyrittäjien myyntitietoja ja oletuksia lämmöntarpeesta. Laitteiden lukumäärät varmistetaan otantatietojen avulla. Energiatietojen varmistamista kehitetään. 
  • Maakaasun myynti on tiedossa sektoreittain.
  • Kiinteät fossiiliset ovat hiili ja turve. Niiden käyttö on vähäistä ja käytön suuruus arvioidaan malleilla. Lämmitystavan yleisyyttä seurataan otantatutkimuksilla. 

Oikea-aikaisuus

Tiedot julkaistaan noin 11 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Täsmällisyys

Tilasto julkaistaan julkaisukalenterin mukaisesti.

Peittovirheet

Pienet aluelämpötoimijat eivät ole mukana lämmön myyntiä koskevassa tiedon keruussa. Näiden toimijoiden osuus lämmön myynnistä on yhdestä kahteen prosenttia. 

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Asumisen energia tilasto on ollut osa ESS vuodesta 2016 (?) alkaen, minkä takia tilastoinnin käsitteet ja määritelmät eivät ole täysin vakiintuneet. Esimerkiksi kesä- ja kakkosasuntojen sisällyttäminen tilaston perusjoukkoon on jätetty jäsenmaiden harkintaan. 

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot tuotetaan Suomesta vain valtakunnallisina. Eri maat tuottavat tiedot eri menelmin (otanta, kokonaistutkimus) ja tilaston käsitteistö on vielä vakiintumaton. Esimerkiksi osa maista on rajannut loma-asunnot tarkastelun ulkopuolelle. Tämän takia vertailu vaatii perehtymistä tilastojen tuotantotapaan.  

Ajallinen vertailukelpoisuus

Asumisen aikasarja on yhtenäinen tilaston julkistuksen ajalta. 

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Asumisen energia on yhtenäinen muiden energiatilastojen kanssa. Asuntokannan lämmitystapajakaumaa koskeva tieto on julkaistu tilaston katsauksissa. Tällä hetkellä Tilastokeskuksen tietokannoista poimittavissa oleva rekisteritiedon lämmitystapatieto ei ole ajantasaista.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilaston energianmyyntiä koskevat aineistot kerätään pääsääntöisesti osana energiatilastojen yhteisiä tiedonkeruita. Tietojen keruussa tehdään yhteistyötä toimialanjärjestöjen kanssa. Energiatilastojen tiedonkeruussa hyödynnetään myös useita rekisteriaineistoja. Osana tietojen validointia myyntitietoja vertaillaan tuotanto-, tuonti- ja vientitietoihin.  

Seuraavassa kuvataan myyntitietojen keruuta tarkemmin. Mallien lähdetietoja kuvataan aineiston käsittelyn yhteydessä.
  • Sähkönmyyntitiedot kerää Energiateollisuus ry. Tiedot toimitetaan sektorijaottelulla asuminen ja maatalous, teollisuus, palvelut ja muut. Aineisto kattaa käytännössä kaikki sähköverkot ja niiden kautta myydyn sähkön. Sähkön loppukulutukseen kuuluu energiayrityksiltä ostetun sähkön lisäksi kotitalouksien itse tuottama sähkö. Sen suuruus arvioidaan laskennallisesti hyödyntäen Energiaviraston verkkoyhtiöiltä keräämää tietoa aurinkopaneelien lukumäärästä.  
  • Kaukolämmön myyntitietoja toimittavat Energiateollisuus ry ja kuntaliitto. Tilastokeskuksen lämmöntuotantokyselyä käytetään täydentävänä tietolähteenä. Tiedustelu koskee erillistä lämmöntuotantoa ja lähetetään tuottajille, joiden vuosituotanto on yhteensä 10 000 megawattituntia (MWh) tai joiden lämmöntuotantokapasiteetti on vähintään 5 megawattia (MW). Pienimmät aluelämpöä myyvät yritykset puuttuvat tarkastelusta.  
  • LUKE tekee noin kymmenen vuoden välein kyselyn polttopuun käytöstä lämmityksessä. Välivuosina tämä aineisto yleistetään laskennallisesti.  
  • Lämpöpumppu yhdistys kerää vuosittain lämpöpumppujen myyntitiedot. Myyntitiedon pohjalta on toteutettu mallipohjainen energialaskenta.
  • Tilastokeskus kerää öljy- ja biopolttoainealan myyntitiedot omalla kyselyllä. Polttoaineiden kuukausittaiset myynti ja varastotiedot kyselyssä on mukana noin 15 tiedonantajaa.
  • Maakaasun myyntitiedot saadaan Suomen kaasuyhdistykseltä. Kaasumarkkinoiden avautumisen yhteydessä Gasgrid Finland otti käyttöön kaasuhubin, josta Tilastokeskus tulee jatkossa saamaan (pää)osan kaasun myyntitiedoista.   
  • Hiilen ja turpeen käytöstä ei polttoaineiden vähäisen merkityksen takia ole säännöllistä asumista koskevaa tiedon keruuta, vaan käyttöarvio on mallipohjainen. Tietoja varmennetaan tarpeen mukaan muista lähteistä.

Tiedonkeruumenetelmä

Kts. muut energiatilastojen tiedonkeruut

Tiedonkeruun tiheys

Tiedot kerätään kerran vuodessa.

Menetelmät

Tilastoprosessi

Tilaston tuotantoprosessi koostuu seuraavista vaiheista:
  1. Rakennuskantatiedon haku ja rakennuskannan tilavuustietojen imputointi ja päälämmitystapojen korjaaminen
  2. Sähkön, lämmön ja maakaasun sektorittaisten myyntitietojen keräys ja puuttuvien tietojen ja sektorijakojen imputointi.
  3. Kokonaismyyntien ja laskentatulosten keräys (mm. lämpöpumput).
  4. Mallin laskenta ja sovittaminen myyntitietoihin.
  5. Laskentojen sovittaminen energiataseeseen,
  6. Tietojen julkaisu 

Tiedon käsittely

Rakennusten puuttuvat tilavuustiedot imputoidaan.
Energiateollisuuden kaukolämpötilaston, lämmöntuotantokyselyn (LATU) ja kuntienkyselyn puuttuvat sektorijaot imputoidaan noudattaen mallin peruslaskentamenettelyä. 

Aineiston/datan validointi

Validointi tehdään vertaamalla myyntitietoja tuotanto- ja hankintatietoihin. Lisäksi energiataseen loogisuus tarkastetaan.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tiedonantovelvollisuus on lakisääteinen perustuen tilastolakiin (280/2004, 14 §), jonka mukaan elinkeinonharjoittajat ovat velvollisia antamaan Tilastokeskukselle tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot. Asumisen energiankulutuksen tilasto vastaa EU:n energiatilastoasetuksen (2014/431) mukaisesti EU:n tilastotiedon tarpeisiin ja kansainväliseen energiajärjestön IEA:n tilastovelvoitteisiin.Tilastokeskus on velvoitettu raportoimaan energiatilastoja IEA:lle, joka on OECD:n alainen toimisto.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilaston taulukot on tuotettu valtakunnan tasolla, jolloin yksittäisen yrityksen tai  kotitalouden tietoja ei ole mahdollista tunnistaa.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Tilaston energianmyyntiä koskevat aineistot kerätään pääsääntöisesti osana energiatilastojen yhteisiä tiedonkeruita. Tietojen keruussa tehdään yhteistyötä toimialanjärjestöjen kanssa. Lisäksi käytetään useita rekisteriaineistoja.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. Tilasto julkaistaan sen kotisivulla ja taulukkopalvelussa vähän eri käsittein. Energiataskustakin tietoja löytyy. 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilasto ei perustu yksikköaineistoihin. 

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Relevanssi

Tilaston nykyinen sektorikohtaisiin myynteihin perustuva tuotantotapa ei mahdollista uusiin tietotarpeisiin vastaamista ilman merkittäviä parannuksia rekisteriaineistoissa. Tilastointia kehitetään uusien aineistojen pohjalta, jotta mm. alueellisen tiedon tuottaminen olisi mahdollista. 

Laadun arviointi

Asumisen energiatilasto tuotetaan energiayhtiöiden myyntitiedoista, jotka jaotellaan sektorikohtaisiin loppukäyttöihin mallien avulla. Myyntitietojen kattavuus ja myyntitiedon sektorinjako ja sen tarkkuus vaihtelee energialähteittäin. Tietojen laatua arvioidaan useassa vaiheessa tilastoprosessin aikana ja kokonaisuus sovitetaan vuosittain osaksi energiatasetta.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.