Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto kuvaa asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätöksiä, kustannuksia ja tuloja. Tilasto sisältää alueen, talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan luokiteltuja tietoja. Tilaston tarkoituksena on tarjota tietoa asunto-osakeyhtiöiden kustannusten ja tulojen kehittymisestä vuositasolla.

Asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat asunto-osakeyhtiöt, joita oli vuonna 2020 noin 89 000. Otokseen otetaan mukaan kuitenkin vain ne yhtiöt, joiden asuinhuoneistojen yhteispinta-ala on tarpeeksi suuri.

Tilastoyksikkönä on asunto-osakeyhtiö.

Tilaston tiedot julkaistaan arvoina senttiä/m²/kuukausi.

Tilaston viiteajankohta on vuosi. Tilastovuoden tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tilastovuoden viiteajankohdan päättymisestä. Tilastoon sisältyvät vain ne asunto-osakeyhtiöt, joiden tilikausi on 12 kuukautta. Tilaston tiedot voivat osin olla ennakollisia tilinpäätöstietoja.

Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto julkaistaan koko maan tasolla sekä suuralueittain, mutta ilman Ahvenanmaata.

Tilasto perustuu otostutkimukseen. Asunto-osakeyhtiöiden otoksen peittävyys on noin 4 prosenttia perusjoukosta. Aikavertailujen luotettavuutta parantaa se, että vain kolmannes otoksesta vaihtuu vuosittain eli kukin taloyhtiö on mukana otoksessa kolme vuotta kerrallaan.

Asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston otoskehikko kattaa ne asunto-osakeyhtiöt, joiden kiinteistörekisterin mukainen asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 700 m² (kerrostalot) tai vähintään 500 m² (rivitalot). Varsinaiseen otoskehikkoon jää noin 43000 yhtiötä (v. 2019), joista yksinkertaisella ositetulla satunnaisotannalla valitaan tilaston otokseen noin 3200 yhtiötä. Otoksen peittävyys on siis noin 4 prosenttia perusjoukosta ja 7 prosenttia otoskehikosta. Otos poimitaan Verohallinnon kiinteistörekisteristä.

Asunto-osakeyhtiöistä löytyy tietoa hoitokuluista ja tuotoista vuodesta 1980 lähtien. Aravavuokrataloista vertailukelpoisia tietoja on vuosilta 1980 – 2008. Verkkosivuilla taulukkojen tiedot ovat saatavilla vuodesta 2009 alkaen, jolloin tilastoon lukeutuvien rivitalojen pinta-alan alaraja laskettiin 700 neliömetristä 500 neliömetriin. Tätä aiemmat tiedot on arkistoitu.

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tilaston tarkoituksena on ilmaista asunto-osakeyhtiöiden keskimääräiset kustannukset ja tulot, mikä tulee huomioida, kun verrataan yksittäisen yhtiön tietoja tilaston tietoihin. Lisäksi tulee ottaa huomioon asunto-osakeyhtiöiden erityisominaisuudet kuten esim. vuokratontti, suuret peruskorjaukset tai vuokratulot.

Tilaston tiedot perustuvat asunto-osakeyhtiöiden euromääräisiin tilinpäätöstietoihin. Kyselytiedonkeruussa voi ilmetä raportointivirheitä, mutta validoinnin yhteydessä virheelliset tiedot pyritään korjaamaan oikeiksi tai poistetaan selvästi poikkeavat havainnot.

Asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätöksestä ei suoraan ilmene eriteltyjä tietoja korjausrakentamisen kustannusten jakautumisesta vuosikorjausten ja peruskorjausten välillä. Tilastossa vuosikorjausten määrää arvioidaan vähentämällä korjauskuluista taseeseen viedyt aktivoinnit.

Tilasto julkaistaan noin puolen vuoden kuluessa viiteajan päättymisestä.

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Otoskehikkoa tehtäessä tilastosta rajataan pois pientalot ja kiinteistöosakeyhtiöt. Otokseen saattaa tulla satunnaisesti mukaan näitäkin yhtiöitä, ja ne pyritään poistamaan tilastoaineistosta validoinnin yhteydessä.

Tilaston tuottamisessa käytetään EU:n alueluokitusjärjestelmän, NUTS2-luokituksen (11.7.2003 voimaan tullut luokitus), mukaisia suuralueita, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen. Lisäksi käytetään luokittelua Pääkaupunkiseutu ja Muu Suomi.

Asunto-osakeyhtiöistä löytyy vertailukelpoista tietoa hoitokuluista ja tuotoista vuodesta 1980 lähtien. Aravavuokrataloista vertailukelpoisia tietoja on vuosilta 1980 – 2008.

Asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston otoksen rakennetta muutettiin vuoden 2009 osalta siten, että rivitalojen kohdalla hyväksyttävien asuinneliöiden alaraja laskettiin 700 neliöstä 500 neliöön. Samalla vuonna 2010 poimitun rotaatioerän osuus kasvoi poikkeuksellisesti 53 prosenttiin otoksesta. Muutos on saattanut hieman vaikuttaa tuloslaskelman kuluerien jakaumaan rivitalojen osalta.

Asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston lisäksi ei ole muita julkaisuja, joissa mitataan asunto-osakeyhtiöiden kustannuksia ja tuloja. Rakennusten ja asuntojen korjausrakentamisen tilastossa hyödynnetään asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston kanssa yhteisessä tiedonkeruussa kerättyä tietoa rivi- ja kerrostalojen korjauskustannuksista.

Tilaston tiedot on kerätty ja käsitelty yhdenmukaisesti kaikkien vastaajien osalta.

Asunto-osakeyhtiöiden tiedot perustuvat otostutkimukseen, jossa tilaston laadintaan tarvittavat tiedot kerätään otokseen valittujen asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöiltä. Isännöitsijät voivat toimittaa edustamansa asunto-osakeyhtiön tiedot Tilastokeskukseen sähköisesti verkkolomakkeella. Asunto-osakeyhtiöiden otoksen poiminnassa käytetään Verohallinnon kiinteistörekisteriä.

Tiedot kerätään ensisijaisesti verkkolomakkeella otokseen valikoituneilta asunto-osakeyhtiöiltä.

Tiedonkeruu tehdään vuosittain.

Aineiston validoinnin jälkeen suoritetaan laskenta kuluttajahintaindeksiä varten sekä asunto-osakeyhtiöiden taloustilastoa varten.

Kuluttajahintaindeksiä varten lasketaan huhtikuun hoitovastikkeiden ja vesimaksujen geometriset keskiarvot, ja ne summataan alueittain yhteen. Näistä muodostetaan vuosimuutos edellisvuoden tietoihin verraten.

Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastoa varten muodostetaan validoinnin jälkeen ositteille painokertoimet keskiarvojen laskentaa varten. Tuloslaskelman erien keskiarvot lasketaan eri luokituksien ja rajausten mukaan.

Aineisto tarkistetaan tiedonkeruun päättymisen jälkeen. Kuluttajahintaindeksiä varten tarkistetaan ensin kuluvan vuoden huhtikuun hoitovastikkeiden ja vesimaksujen oikeellisuus. Nämä tiedot saattavat poiketa tilikauden (tilastovuoden) tuloslaskelmasta, jos hoitovastike on muuttunut tilikauden päättymisen jälkeen. Tietojen oikeellisuus päätellään vertailemalla asunto-osakeyhtiöittäin eri vuosien vastikkeiden neliökohtaisia euromääriä. Poikkeavan suuria muutoksia ei hyväksytä. Hoitovastikkeen ei tule sisältää pääomavastiketta eikä vesimaksua.

Tilastojulkaisua varten tuloslaskelman loppusummia verrataan ilmoitettuihin ja laskennallisiin tietoihin, joiden tulee täsmätä. Virheellisesti ilmoitetut erät paikannetaan ja pyritään korjaamaan oikeiksi tilinpäätösliitteiden avulla. Korjauskulujen osalta jätetään pois sellaiset havainnot, joissa neliökohtaiset korjauskulut ovat poikkeuksellisen suuria.

Lisäksi tarkistetaan, ettei asunto-osakeyhtiön pinta-alatietoja puutu tai ole ilmoitettu väärin. Taloyhtiön rakennusten pinta-alan tulee jakautua järkevästi osakkaiden ja taloyhtiön omistamien tilojen kesken. Asunto-osakeyhtiöiden huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi.

Asunto-osakeyhtiöiden tiedot perustuvat otostutkimukseen, jossa tilaston laadintaan tarvittavat tiedot kerätään otokseen tulleiden asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöiltä. Asunto-osakeyhtiöiden otoksen poiminnassa käytetään Verohallinnon kiinteistörekisteriä.

Otantamenetelmänä käytetään rotatoivaa otantaa eli otokseen valittu yhtiö säilyy mukana tilastoinnissa kolmen vuoden ajan. Näin ollen otoksesta uusiutuu vuosittain kolmannes. Uusien havaintojen otanta perustuu yksinkertaiseen, ositettuun satunnaisotantaan. Otoksen ositteina käytetään aluetta, valmistumisvuotta ja pinta-alaa.

Kun otos on muodostettu, lähetetään tiedonkeruukirje otokseen tulleiden asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille. Lomakkeella kysytään tilinpäätöstietojen lisäksi kuluvan vuoden huhtikuun tietoja vastikkeista ja vesimaksuista kuluttajahintaindeksin laadintaa varten. Isännöitsijät voivat toimittaa edustamansa asunto-osakeyhtiön tiedot Tilastokeskukseen sähköisellä kyselylomakkeella.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston tiedonkeruussa kerättävä tieto asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeista ja vesimaksuista toimii lähdetietona kansalliselle kuluttajahintaindeksille. Kuluttajahintaindeksi perustuu kansainvälisen työjärjestön ILO:n työtilastokonventioon n:o 160.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilastotuotannon prosessin vaiheet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Tilaston tiedot julkaistaan niin karkealla tasolla, ettei yksittäisten vastaajien tietosuoja ole vaarassa.

Asumisen hintatilastoissa noudatetaan aktiivista tietosuojaa. Asumisen hintatilastojen tietosuojauksen tavoitteena on, että Tilastokeskuksen julkaisemista luvuista ei voi saada selville yksittäisen asunnon myyntihintaa tai vuokraa tai yksittäisen asunto-osakeyhtiön tilinpäätöstietoja. Julkaistavista tiedoista ei ole mahdollista tunnistaa yksittäistä tiedonantajatahoa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrottaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tiedot julkistetaan vuosittain kesäkuussa tilaston kotisivuilla.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilaston avulla saadaan tietoa asunto-osakeyhtiöiden kustannusten ja tuottojen muodostumisesta ja kehittymisestä Suomessa suuralueittain ja rakennusvuosikymmenittäin. Tilaston tiedoista hyötyvät muun muassa kiinteistöalan toimijat, isännöitsijät ja pankit.

Tilastoon kerättyjä tietoja verrataan edellisvuosien lukuihin niiden taloyhtiöiden osalta, jotka ovat olleet mukana otoksessa peräkkäisinä vuosina. Aikavertailujen luotettavuutta parantaa se, että vain kolmannes otoksesta vaihtuu vuosittain eli kukin taloyhtiö on mukana otoksessa kolme vuotta kerrallaan. Aineiston validoinnissa pyritään laajasti arvioimaan ilmoitettujen tietojen oikeellisuutta. Tilastoon ei hyväksytä tapauksia, joiden tuloslaskelmatiedoissa on poikkeuksellisia arvoja, tai joissa tuloslaskelman erät eivät täsmää.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.