Ansiotasoindeksi: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ansiotasoindeksissä ovat mukana tulospalkkiot ja työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät.
Ansiotasoindeksi-tilastoon kuuluu viisi indeksiä sekä kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot:
- ansiotasoindeksissä ovat mukana tulospalkkiot ja työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle
- säännöllisen ansion indeksi ei huomioi luonteeltaan satunnaisia ansioeriä eli tulospalkkioita tai työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä
- reaaliansioindeksillä mitataan keskiansioiden reaalista kehitystä deflatoimailla ansiotasoindeksi kuluttajahintaindeksillä
- sopimuspalkkaindeksissä arvioidaan yleisten työehtosopimusten vaikutus keskimääräisiin palkkakustannuksiin
- ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan voidaan mitata ansiokehitystä ammattirakenteen muutosten vaikutusta eliminoiden
- kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioissa ovat mukana tulospalkkiot siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle, muttei työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä
Tilaston kuvaus
Perusaineistossa on mukana noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista palkansaajista. Toimialoittaiset palkansaajaryhmät painotetaan indeksissä yhteen soveltamalla ketjuindeksin periaatteita siten, että palkkasummapainot vaihtuvat vuosittain, mutta painorakenne on sama vuoden sisäisillä neljänneksillä. Perusaineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.
Kerran vuodessa julkaistaan säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä. Ammatin pääluokalla vakioidussa indeksissä kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu aina vuodeksi kerrallaan edellisen vuoden palkkasummapainoilla ketjuindeksin periaatteiden mukaisesti. Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan voidaan mitata ansiokehitystä ammattirakenteen muutosten vaikutusta eliminoiden.
Tilaston perusjoukko
Tilastoyksikkö
Mittayksikkö
Keskiansiotiedot julkistetaan euroina kuukaudessa.
Perusajankohta
Ansiotasoindeksin tietoja julkaistaan perusvuosilla 1964=100, 1995=100, 2005=100, 2010=100 ja 2015=100.
Viiteajankohta
Viitealue
Kattavuus
Valtion budjettitaloudessa ja paikallishallinnossa käytössä ovat Tilastokeskuksen palkkatilaston aineistot. Aineistot sisältävät näillä sektoreilla käytännössä koko henkilöstön.
Yksityinen sektori jakaantuu eri palkka-aineistojen mukaan. Suurimmat yksityisen sektorin palkka-aineistot ovat EK:n teollisuusalojen ja palvelualojen jäsenyritysten palkka-aineistot. EK:n aineistojen lisäksi ansiotasoindeksiin sisältyy eräiden pienempien työnantajien palkka-aineistoja (esimerkiksi evl. Kirkko, Teatteriala). Tilastokeskuksen omalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatilastoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esimerkiksi pienyritysten yleisyyden johdosta.
Ansiotasoindeksi sisältää reilun miljoonan kokoaikaisen palkansaajan tiedot.
Ajallinen kattavuus
Neljännesvuosittain päivittyvä säännöllisen ansion indeksi (2005=100, 2010=100 ja 2015=100).
Neljännesvuosittain päivittyvä reaaliansioindeksi (2005=100 ja 2015=100).
Neljännesvuosittain päivittyvä sopimuspalkkaindeksi (2015=100).
Neljännesvuosittain päivittyvä kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot.
Vuosittain päivittyvä ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi (2010=100 ja 2015=100).
Jakelutiheys
Käsitteet
Indeksi
Indeksikaava
Kertaluonteiset palkkaerät
Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.
Ansiotasoindeksi:
Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.
Työvoimakustannustutkimus:
Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.
Työvoimakustannusindeksi:
Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.
------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.
Ketjuindeksi
Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.
Kuukausipalkkainen
Neljännesvuosimuutos
Painorakenne
Pisteluku
Tuntipalkkainen
Työnantajasektori
Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:
Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset
Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset
Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.
Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.
Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).
Vuosimuutos
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Lähdeaineistot tarkastetaan ja validoidaan ja ne ovat yleistasolla luotettavia.
Tarkkuus ja luotettavuus
Oikea-aikaisuus
Täsmällisyys
Täydellisyys
Tietojen revisioituminen
Keskivirheet (tuottaja) / A1b
Käsittelyvirhe
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin keskeinen tavoite on ansiokehityksen vertailukelpoinen mittaaminen. Vastaavasti alakohtaisten palkkatilastojen ja palkkarakennetilaston tarkoitus on mitata kunkin vuoden ansiotaso ja ansiorakenne mahdollisimman hyvin riippumatta siitä, mitä muutoksia palkka-aineistossa ja menetelmissä on tapahtunut. Siten ansiotasoindeksin ja palkkatilastojen vuosimuutoksissa voi esiintyä eroja.
Vertailtavuus historiatietoihinTilastokeskus laskee ja julkaisee edelleen myös perusvuodeltaan vanhempia ansiotasoindeksejä. Ensimmäisen ansiotasoindeksin perusvuosi on 1938. Tosin sotien takia sitä on yhtäjaksoisesti tuotettu vuodesta 1948 lähtien. Vuodesta 1975 lähtien ansiotasoindeksi on uudistettu viiden vuoden välein. Vanhoja ansiotasoindeksejä tuotetaan sitä laajempina mitä tuoreemmasta indeksistä on kysymys. Vanhoja indeksejä on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla.
Ennen 2015=100 indeksiä ansiotasoindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein perusvuoden palkkasummapainoilla laskettavaksi. Vuoden 2015=100 indeksistä lähtien painot on päivitetty joka vuosi edellisen vuoden palkkasummien perusteella ja samalla myös vanhojen indeksien painorakenne on uudistunut jokaiselle laskentavuodelle vuoden 2015 jälkeen.
Pitkiä indeksisarjoja vertailtaessa on huomioitava se, että ansiotasoindeksissä mitataan kuukausipalkkaisilla kuukausiansiota ja tuntipalkkaisilla tuntiansiota. Työajan lyhenemisen johdosta kuukausipalkkaisten indeksit nousivat hitaammin kuin tuntipalkkaisten indeksit etenkin 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Yleinen ansiotasoindeksi on siten painotettu keskiarvo tuntiansion ja kuukausiansion kehityksestä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Ennen 2015=100 indeksiä ansiotasoindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein perusvuoden palkkasummapainoilla laskettavaksi. Vuoden 2015=100 indeksistä lähtien painot on päivitetty joka vuosi edellisen vuoden palkkasummien perusteella ja samalla myös vanhojen indeksien painorakenne on uudistunut jokaiselle laskentavuodelle vuoden 2015 jälkeen.
Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2
Tilastokeskus laskee ja julkaisee edelleen myös perusvuodeltaan vanhempia ansiotasoindeksejä. Ensimmäisen ansiotasoindeksin perusvuosi on 1938. Tosin sotien takia sitä on yhtäjaksoisesti tuotettu vuodesta 1948 lähtien. Vuodesta 1975 lähtien ansiotasoindeksi on uudistettu viiden vuoden välein. Vanhoja ansiotasoindeksejä tuotetaan sitä laajempina mitä tuoreemmasta indeksistä on kysymys. Vanhoja indeksejä on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla.
Ennen 2015=100 indeksiä ansiotasoindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein perusvuoden palkkasummapainoilla laskettavaksi. Vuoden 2015=100 indeksistä lähtien painot on päivitetty joka vuosi edellisen vuoden palkkasummien perusteella ja samalla myös vanhojen indeksien painorakenne on uudistunut jokaiselle laskentavuodelle vuoden 2015 jälkeen.
Pitkiä indeksisarjoja vertailtaessa on huomioitava se, että ansiotasoindeksissä mitataan kuukausipalkkaisilla kuukausiansiota ja tuntipalkkaisilla tuntiansiota. Työajan lyhenemisen johdosta kuukausipalkkaisten indeksit nousivat hitaammin kuin tuntipalkkaisten indeksit etenkin 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Yleinen ansiotasoindeksi on siten painotettu keskiarvo tuntiansion ja kuukausiansion kehityksestä.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Sisäinen yhtenäisyys
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Valtion budjettitalous - Valtiokonttorin Tahti-rekisteri
Paikallishallinto - Tilastokeskuksen paikallishallinnon palkkatiedustelu
Aineistot valtion budjettitaloudessa ja paikallishallinnossa sisältävät käytännössä koko henkilöstön.
Yksityinen sektori jakaantuu eri palkka-aineistojen mukaan. Suurimmat yksityisen sektorin palkka-aineistot ovat EK:n teollisuusalojen ja palvelualojen jäsenyritysten palkka-aineistot. EK:n aineistojen lisäksi ansiotasoindeksiin sisältyy eräiden pienempien työnantajien palkka-aineistoja. Tilastokeskuksen omalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatilastoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esimerkiksi pienyritysten yleisyyden johdosta.
Erillisinä käsiteltäviä yksityisen sektorin aineistoja ovat seuraavat:
EK:n teollisuusalojen aineisto
EK:n palvelualojen aineisto
Autoliikenteen aineisto
Autokaupan ja korjaamoalan aineisto
Kiinteistöpalvelualan aineisto
Tilastokeskuksen oma tiedustelu – palvelualat
Tilastokeskuksen oma tiedustelu - teollisuusalat
Voittoa tavoittelemattoman sektorin aineistoja ovat mm. seuraavat:
Evl. kirkon kuukausi- ja tuntipalkkaisten aineisto
Teatterialan aineisto
Avainta
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedonkeruun tiheys
Tilastollinen tietosuoja
Menetelmät
Tiedon käsittely
Aineiston/datan validointi
Ansiotasoindeksissä tiedot tarkistetaan vielä toimialatasolla. Mahdollisia rakennemuutoksia tmv. korjataan imputoimalla keskiansio- tai lukumäärätietoja.
Kausitasoitus
Menetelmädokumentointi
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Toimintavaltuudet
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Kynnysarvosääntö: luokiteltavan ryhmän ansiokehitystiedot peitetään/ei julkaista erikseen jos ne perustuvat havaintoihin alle viidestä yrityksestä.
Dominanssisääntö: mikäli yhden työnantajan palkansaajien lukumäärä käsittää luokittelevan ryhmän palkansaajien lukumäärästä yli 90 prosenttia, ansiokehitystiedot peitetään/ei julkaista erikseen.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Ansiotasoindeksin keskeisimpänä käyttöalueena on toimia tausta-aineistona työ- ja virkaehtisopimusneuvotteluissa.
Ansiotasoindeksillä on huomattava merkitys myös eläkejärjestelmän kannalta. Uutta alkavaa eläkettä laskettaessa työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakertoimessa ansiotasoindeksin osuus on 80 prosenttia ja kuluttajahintaindeksin 20 prosenttia. Työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.
Ansiotasoindeksin tietoja käytetään/seurataan myös tilastojen koherenssin kannalta mm. kansantalouden tilinpidossa.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Käyttäjien tarpeet
Käyttäjätyytyväisyys
Laadun arviointi
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.