Avoimet työpaikat -tilasto antaa tietoa työmarkkinoiden kehityksestä ja muutoksesta työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tilastointia varten otokseen poimituilta toimipaikoilta kysytään avointen työpaikkojen lukumäärää tietyltä viiteajankohdalta. Viiteajankohta on kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä (1.3., 1.6., 1.9., 1.12.). Viiteajankohdan pysyessä vuodesta toiseen samana luodaan joka vuosineljänneksellä tilannekatsaus työn kysynnästä työnantajilta saatuihin vastauksiin perustuen.

Tiedonkeruussa on mukana noin 2 500 eri toimipaikkaa joka vuosineljänneksellä. Tiedonkeruun pohjalta muodostetaan kuva koko Suomen avoimista työpaikoista. Tietoa kerätään toimipaikkojen henkilöstömäärästä, omistusmuodosta, avointen työpaikkojen määrästä ja niiden laadullisista ominaisuuksista eli osa-aikaisuudesta, määräaikaisuudesta ja vaikeasti täytettävyydestä. Lisäksi selvitetään, kuinka moni avoimista työpaikoista on vailla hoitajaa ja kuinka moni näistä vailla hoitajaa olevista työpaikoista täytetään vasta myöhemmin.

Aloite tutkimuksen tekemiseen tuli Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosastolta sekä Euroopan keskuspankista. Lähtökohta tutkimukselle oli tarve jäsenmaiden väliselle luotettavalle, säännölliselle, ajantasaiselle ja vertailukelpoiselle tiedolle avointen työpaikkojen lukumäärästä sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista. Tilaston laadinta on säädelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (N:o 453/2008).

Avoimet työpaikat on otospohjainen tilasto, jonka avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa avoimista työpaikoista Suomessa. Tulokset kuvastavat työvoiman kysyntää ja siinä tapahtuneita muutoksia työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tilaston laadinta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 453/2008). Tavoitteena on saada ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa EU:n jäsenmaiden avoimista työpaikoista sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista.

Avoimet työpaikat -tilaston perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikat, joilla on palkattua henkilöstöä vähintään yhden henkilötyövuoden verran. Toimipaikaksi määritellään yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Toimialoista edustettuina ovat kaikki paitsi kotitalouksien toiminta työnantajina, kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta sekä maanpuolustus.

Tutkimuksen otoskehikkona käytetään Tilastokeskuksen ylläpitämää yritys- ja toimipaikkarekisteriä, joka sisältää noin 150 000 aktiiviseksi ilmoitettua toimipaikkaa, joissa henkilötyövuosina mitattu palkansaajien lukumäärä on vähintään yksi. Otoskehikosta poimitaan vuosiotos systemaattisella satunnaisotannalla ositteittain.

Avoimet työpaikat -tilaston tilastoyksikkö on toimipaikka.

Avoimet työpaikat -tilaston mittayksikkö on avoimien työpaikkojen lukumäärä. Tiedot julkaistaan sadan tarkkuudelle pyöristettynä.

Tilastointia varten otokseen poimituilta toimipaikoilta kysytään avointen työpaikkojen lukumäärää tietyltä viiteajankohdalta. Viiteajankohta on kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä (1.3., 1.6., 1.9., 1.12.).

Vuositulokset ovat neljännesvuositulosten keskiarvoja.

Avoimet työpaikat -tilaston viitealue on koko Suomi. Koko maan tilannetta kuvaavien estimaattien lisäksi julkaistaan tuloksia myös suuraluetasolla.

Avoimet työpaikat -tilaston perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikat, joilla on palkattua henkilöstöä vähintään yhden henkilötyövuoden verran. Tiedonkeruun pohjalta muodostetaan kuva koko Suomen avoimista työpaikoista. Toimialoista edustettuina ovat kaikki paitsi kotitalouksien toiminta työnantajina, kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta sekä maanpuolustus.

Tietoja on kerätty vuoden 2002 alusta ja tuloksia julkaistu vuodesta 2003 lähtien. Vuoden 2013 alussa tutkimuksen otosasetelma uudistettiin. Tämän vuoksi vuodesta 2013 alkavat aikasarjat eivät ole vertailukelpoisia aiemmin tuotettujen aikasarjojen kanssa.

Avoimet työpaikat -tilaston tulokset julkaistaan neljännesvuosittain noin 45 päivän kuluttua neljänneksen päättymisestä. Tilastovuoden viimeisen neljänneksen tietojen yhteydessä julkaistaan myös vuositiedot, jotka ovat keskiarvoja neljännesvuositiedoista. Tuloksista toimitetaan myös EU:lle neljännesvuosittain sopimuksen mukainen tiedosto, josta EU laatii jäsenmaita koskevia tilastoja.

Ennakkotietoja ei laadita, vaan julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

Avoimet työpaikat -tilaston lukujen luotettavuuteen vaikuttaa otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeaisivat jonkin verran toisistaan. Tämän satunnaisvaihtelun suuruutta arvioidaan estimaattien keskivirheiden avulla. Keskivirheestä lasketaan estimaatille luottamusväli, joka tietyllä todennäköisyydellä sisältää estimoitavan parametrin todellisen arvon. Otostutkimukseen voi myös liittyä otosasetelmasta riippumatonta harhaa, joka johtuu esimerkiksi mittausvirheistä, vastauskadosta tai otoskehikon yli- tai alipeitosta.

Avoimet työpaikat -tilaston tulokset julkaistaan neljännesvuosittain noin 45 päivän kuluttua neljänneksen päättymisestä. Julkaisupäivät ilmoitetaan etukäteen julkaisukalenterissa.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Avoimet työpaikat -tilastosta tuotetaan kaikki asetusten vaatimat tiedot.

Avoimet työpaikat -tilastosta ei laadita ennakkotietoja, vaan julkaistavat luvut ovat lopullisia. Kertaalleen julkaistujen lukujen korjaaminen on ollut hyvin harvinaista.

Ainoastaan kausitasoitus muuttaa jonkin verran viimeisimpiä kausitasoitettuja tuloksia, joita julkaistaan Eurostatin tietokannassa.

Otannasta aiheutuvan epävarmuuden suuruuteen vaikuttaa otoksen koko. Avoimet työpaikat -tilaston koko vuotta koskevat luvut ovat tarkempia kuin samaa asiaa koskevat neljännesvuosiluvut, koska vuositiedot perustuvat nelinkertaiseen määrään toimipaikkoja verrattuna neljännesvuositietoihin. Otoksen pohjalta lasketut luvut ovat myös pääsääntöisesti sitä tarkempia, mitä suurempaa ryhmää ne kuvaavat. Tämän vuoksi avoimien työpaikkojen kokonaismäärä on luotettavampi kuin avoimien työpaikkojen lukumäärät pienemmissä osajoukoissa, kuten eri toimialoilla tai alueilla.

Otannasta aiheutuvaa estimaatin luotettavuutta arvioidaan laskemalla käytetyn estimaattorin keskivirhe tai variaatiokerroin. Keskivirhe (otosvarianssin neliöjuuri) ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnoista estimoitu parametrin arvo on keskittynyt mitattavan perusjoukon parametrin ympärille. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat otosasetelma, havaintojen lukumäärä tarkasteltavassa kokonais- tai osajoukossa sekä tarkastelun kohteena olevan ominaisuuden vaihtelu eli muuttujan varianssi.

Keskivirheen avulla voidaan laskea virhemarginaali eli luottamusväli, jolla haettu perusjoukon arvo sijaitse tietyllä todennäköisyydellä (usein 95 % luottamustaso) ja suhteellinen keskivirhe. Luottamusväli kuvaa sitä, kuinka laajalla alueella perusjoukon todellinen parametrin arvo on suhteessa otoksesta laskettuun estimaattiin. Luottamusväliä laskettaessa kiinnitetään haluttu riskitaso. Avoimet työpaikat -tilastossa käytetty 5 prosentin riskitaso tarkoittaa sitä, että jos otosten ottamista toistettaisiin, parametrin todellinen arvo osuisi 95 tapauksessa sadasta luottamusvälin sisään ja jäisi 5 tapauksessa sadasta sen ulkopuolelle.

Suhteellinen keskivirhe (variaatiokerroin) on keskivirheen prosenttiosuus estimaatista. Keskivirheen suhteuttaminen estimaatin kokoon poistaa muuttujan mittakaavasta aiheutuvan vaikutuksen. Tämän ansiosta eri muuttujien suhteellisen keskivirheen arvoja tai saman muuttujan keskivirheen arvoja eri osajoukoissa on helppo verrata keskenään.

Esimerkki neljännesvuosiestimaattien tarkkuudesta: Avoimet työpaikat 2023, 1. neljännes

		Estimaatti	Keskivirhe	95 %:n luottamusvälin pituus	Suhteellinen keskivirhe (%)
	Avoimet työpaikat yhteensä	80 800	5 700	± 11 200	7,1
Omistusmuoto	Yksityinen yritys	58 900	5 100	± 10 000	8,7
	Kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue	12 900	2 400	± 4 600	18,4
	Valtio	1 700	600	± 1 200	37,5
	Järjestö, yhdistys tai säätiö	4 800	1 000	± 2 000	20,6
	Jokin muu	2 500	600	± 1 200	23,1
Henkilöstömäärä	1–4	14 300	2 900	± 5 700	20,5
	5–9	10 700	1 400	± 2 700	13,1
	10–49	28 100	2 900	± 5 600	10,2
	50 tai enemmän	27 800	3 700	± 7 300	13,4
Suuralue (2012)	Helsinki-Uusimaa	28 500	3 600	± 7 000	12,6
	Etelä-Suomi	13 200	2 000	± 3 900	15,0
	Länsi-Suomi	23 100	3 800	± 7 400	16,4
	Pohjois- ja Itä-Suomi	15 800	2 000	± 4 000	12,9
Toimiala (TOL 2008)	A	500	300	± 500	47,3
	B–E	11 800	2 700	± 5 300	23,0
	F	3 800	1 000	± 1 900	25,2
	G–I	21 400	3 000	± 5 900	14,1
	J	7 200	2 000	± 3 900	27,8
	K, L	500	200	± 400	41,5
	M, N	13 100	2 600	± 5 100	19,8
	O–Q	19 400	1 900	± 3 800	9,9
	R, S	3 100	700	± 1 400	24,0

Peittovirheellä tarkoitetaan otantakehikon eroavaisuuksia tavoiteperusjoukkoon nähden. Avoimet työpaikat -tilaston otantakehikkona käytetään Tilastokeskuksen ylläpitämää yritys- ja toimipaikkarekisteriä. Koska rekisteritiedot päivittyvät viiveellä, otantakehikossa on toimipaikkoja, jotka eivät ole enää toiminnassa tai eivät kuulu tutkimuksen kohdejoukkoon (ylipeitto) ja toisaalta otantakehikosta puuttuu uusia toimipaikkoja (alipeitto). Vuonna 2023 brutto-otokseen poimituista toimipaikoista 8 prosenttia todettiin tiedonkeruun yhteydessä ylipeitoksi.

Mittausvirheitä syntyy muun muassa siitä, että kysymykset voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoilla, vastaaja ei muista tai ei halua kertoa joitain tietoja tai vastausten kirjaamisessa tapahtuu virheitä. Mittausvirheitä pyritään vähentämään kehittämällä ja testaamalla lomakkeiden kysymyksiä, haastatteluohjeita, käyttöliittymää sekä kouluttamalla haastattelijoita.

Kaikilta otokseen valituilta toimipaikoilta ei saada vastausta. Tätä kutsutaan vastauskadoksi. Estimointi perustuu vain vastanneisiin toimipaikkoihin, joita on vastauskadon vuoksi vähemmän. Silloin otokseen liittyvä epävarmuus kasvaa ja luottamusvälit levenevät.

Avoimet työpaikat -tilaston koko vuoden 2023 tiedonkeruiden nettovastausaste oli 85 prosenttia, toisin sanoen vastauskatoa oli 15 prosenttia netto-otoksesta.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Avoimet työpaikat -tilaston laadinta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 453/2008) ja tilaston tiedot kattavat koko Suomen.

Euroopan unionin tilastoviraston, Eurostatin, tietokannassa julkaistut Suomen avoimet työpaikat -tilaston toimialakohtaiset tulokset eroavat Suomessa julkaistuista luvuista. Suomen julkaisemissa luvuissa vuokratyövoimalla täytettävät avoimet työpaikat lasketaan kuuluviksi sen toimipaikan toimialalle, jossa työ tehdään. Näin toimialakohtaiset luvut kuvaavat sitä, miltä toimialoilta työvoiman tarve on lähtöisin. Useimmissa EU-maissa avoimet vuokratyöpaikat luokitellaan työvoiman vuokrauksen toimialalle. Suomi on toimittanut Eurostatille tulokset EU-käytännön mukaisesti luokiteltuna vuodesta 2020 alkaen. Eurostatin aikasarjat on laskettu taannehtivasti vuoteen 2018 uuden luokittelun mukaisiksi.

Avoimet työpaikat -tilastoa on laadittu vuoden 2002 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen, mutta tilastotiedot ovat julkisia vasta vuodesta 2003 lähtien.

Vuonna 2006 vastaajille annettiin mahdollisuus vastata tutkimukseen puhelinhaastattelun vaihtoehtona myös verkkolomakkeella. Tehdyn menetelmävertailututkimuksen perusteella tiedonkeruu-uudistus ei vaikuttanut tilaston aikasarjojen vertailukelpoisuuteen.

Vuodesta 2009 alkaen, Eurostatin suosituksesta, avointen työpaikkojen keskimääräinen vuosiestimaatti on laskettu neljännesvuosiestimaattien keskiarvona. StatFin-tietokantataulukoissa esitettävät vuosikeskiarvot on tuotettu tällä laskentatavalla. Ennen tilastovuotta 2009 avoimet työpaikat -tilastojulkistusten vuosiestimaatit tuotettiin laskemalla koko vuoden aineiston perusteella uudet korotuskertoimet. Tällä tavoin laskettujen estimaattien ero neljännesvuosiestimaattien keskiarvoon on ollut 1–5 prosenttia.

Avoimet työpaikat -tilaston otosasetelma muutettiin tilastovuodesta 2013 alkaen siten, että otoskohteet ja ositteet vastaavat paremmin tiedonkäyttäjien tietotarvetta. Tutkimuksen perusjoukko pysyy tehdyistä muutoksista huolimatta samana, mutta otoskohteiden vaihtuvuutta on nopeutettu ja otannassa huomioidaan toimipaikan kokoluokan ja sijainnin lisäksi myös sen toimiala, joka on keskeisin tiedonkäyttäjien tarvitsema tieto. Toteutetuilla uudistuksilla on merkittävä vaikutus tuloksiin, eikä niitä voi verrata aikaisemmin julkaistuihin tietoihin. Uuteen asetelmaan perustuvia avoimet työpaikat -tilaston tietoja on julkaistu vuoden 2013 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Aikaisemmin tuotettuja aikasarjoja ei enää päivitetä.

Avoimet työpaikat -tilaston tiedoista on vertailukelpoinen aikasarja vuodesta 2013 asti.

Tilastokeskuksen otostutkimuksen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee rekisteritietoa avointen työpaikkojen määrästä ammattiryhmittäin ja ely-alueittain. Menetelmä-, määritelmä- ja tuotantoeroista johtuen ministeriön ja Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Keskeinen tilastojen välinen ero on siinä, että ministeriön laatimaan työnvälitystilastoon sisältyvät vain ne avoimet työpaikat, jotka työnantajat ovat ilmoittaneet julkispalveluna tarjottuun työnvälitykseen. Tilastokeskuksen tiedot puolestaan perustuvat otostutkimukseen ja kattavat osittain paitsi työnvälitykseen ilmoitettuja mutta myös ilmoittamatta jätettyjä avoimia työpaikkoja.

Avoimet työpaikat -tilasto ei sisällä kaikkia avoinna olleita työpaikkoja otoskehikon perustana käytetyn yritys- ja toimipaikkarekisterin rakenteesta ja tiedonkeruumenetelmästä johtuen. Avoimet työpaikat -tilasto ei huomioi kotitaloustyönantajien eikä kansainvälisten organisaatioiden tai toimielinten avoimia työpaikkoja. Lisäksi toimipaikan palkansaajien lukumäärälle asetettu yhden henkilötyövuoden kriteeri ja lyhytaikaisten sijaisuuksien jättäminen pois toimipaikan avoimista työpaikoista johtavat siihen, että osa avoimista työpaikoista voi olla ilmoitettu työnvälitykseen, mutta jää avoimet työpaikat -tilaston ulkopuolelle.

Avoimet työpaikat -tilasto ei pyri korvaamaan työnvälitystilastoa. Näitä kahta erilaista tietolähdettä on tarkasteltava toisiaan täydentävinä työn kysynnän mittareina. Lisätietoa tilastojen välisistä eroista on saatavilla menetelmäselosteessa (PDF).

Avoimet työpaikat -tilaston vuositiedot ovat keskiarvoja neljännesvuositiedoista.

Avoimet työpaikat -tilasto perustuu neljännesvuosittain kerättävään otosaineistoon. Tiedonkeruussa on mukana noin 2 500 eri toimipaikkaa joka vuosineljänneksellä.

Otoskehikosta poimitaan vuosiotos systemaattisella satunnaisotannalla ositteittain. Ositteina käytetään toimipaikan henkilöstömäärään perustuvaa kokoluokkaa (1–4, 5–9, 10–49, väh. 50) sekä toimipaikan toimialaryhmää (A, B-E, F, G-I, J, K-L, M-N, O-Q, R-S). Vuosiotokseen poimitaan otoskehikosta noin 10 000 toimipaikkaa siten, että ne jakautuvat kokoluokkiin kiinteillä suhteilla (2 000, 3 000, 3 000, 2 000) ja ne vastaavat kussakin kokoluokassa otoskehikon toimialaositteiden jakaumaa. Otoskehikko on lajiteltu toimipaikan sijainnin mukaisesti, joten vuosiotos on alueellisesti itsepainottuva. Vuosiotos jaetaan neljännesotoksiin satunnaisluvun perusteella. Puolet neljännesotoksen toimipaikoista vaihdetaan uusiin joka vuosi. Yksittäinen toimipaikka on tutkimuksessa mukana kokoluokasta riippumatta korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuotena aina samalla vuosineljänneksellä.

Tiedonkeruun toteuttavat Tilastokeskuksen Haastattelutiedonkeruut-ryhmän tilastohaastattelijat. Vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tiedonantajilla on ollut mahdollisuus vastata tutkimukseen myös verkkolomakkeella. Vuonna 2023 kaikista vastaajista 72 prosenttia vastasi verkkolomakkeen kautta. Koko vuoden 2023 tiedonkeruiden nettovastausaste oli 85 prosenttia.

Toimipaikasta pyritään löytämään tiedonantajaksi henkilö, joka tietää parhaiten kyseisen toimipaikan rekrytoinneista. Henkilöstömäärältään pienemmissä toimipaikoissa tiedonantaja on useimmiten yrittäjä tai johtaja. Suuremmissa toimipaikoissa otetaan yleensä yhteyttä henkilöstöhallintoon. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa keskimäärin 10–15 minuuttia, mutta kyselyn kesto vaihtelee paljon toimipaikkojen toimiala- ja kokoluokkaeroista johtuen.

Tietoa kerätään toimipaikkojen henkilöstömäärästä, omistusmuodosta, avointen työpaikkojen määrästä ja niiden laadullisista ominaisuuksista. Avoin työpaikka on joko kokonaan uusi työpaikka tai jo olemassa oleva työpaikka, johon työnantaja etsii hoitajaa. Määritelmän mukaan avoimen työpaikan on oltava haettavissa toimipaikan ulkopuolisille henkilöille ja työnantajan on pitänyt toimia aktiivisesti avoimen paikan täyttämiseksi. Aktiivisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi avoimen työpaikan ilmoittaminen työnvälitykseen sekä muiden ilmoituskanavien tai erilaisten kontaktiverkostojen käyttö. Avoimeksi työpaikaksi ei lasketa työpaikkaa, johon haetaan palkatonta harjoittelijaa, ulkopuolista alihankkijaa tai urakoitsijaa. Myöskään lyhytaikaisten alle kuukauden kestävien sijaisuuksien ei katsota kuuluvan avoimiin työpaikkoihin.

Avoimet työpaikat -tilaston tiedonkeruun yhteydessä kerätään tiedot myös työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimapalvelut-tutkimukseen, jota käytetään työvoimahallinnon toiminnan kehittämiseen ja toimipaikkojen rekrytointiongelmien kartoittamiseen.

Avoimet työpaikat -tilaston tietoja kerätään neljännesvuosittain. Kunkin vuosineljänneksen tiedonkeruussa kysytään tietoja avoimista työpaikoista viiteajankohdalta, joka on vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä (1.3., 1.6., 1.9., 1.12.).

Kyselyyn vastaaminen vie aikaa keskimäärin 10–15 minuuttia, mutta kyselyn kesto vaihtelee paljon toimipaikkojen toimiala- ja kokoluokkaeroista johtuen.

Avoimet työpaikat -tilaston luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon ominaisuudesta.

Tiedonkeruussa saadut tiedot korotetaan ositteittain vastaamaan otantakehikon toimipaikkojen määrää. Kaikille vastanneille toimipaikoille lasketaan painokertoimet ositekohtaisesti jakamalla otantakehikon toimipaikkojen määrä kyselyyn vastanneiden otostoimipaikkojen määrällä. Kukin tutkimukseen vastannut toimipaikka edustaa näin painonsa osoittamaa määrää toimipaikkoja perusjoukossa. Näin muodostetut estimaatit kuvaavat koko Suomen avointen työpaikkojen lukumäärää kunakin viiteajankohtana. Vuosiestimaatit ovat neljännesvuosiestimaattien keskiarvoja.

Vastausaineisto ja myös lopullinen aineisto tarkistetaan laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Vastausaineiston tarkistuksia on ohjelmoitu kyselylomakkeeseen. Ohjelmassa on vastaustiedoille sallittujen arvojen tarkistuksia sekä loogisuustarkistuksia.

Vastausaineiston editointi- ja validointivaiheissa havaintoarvot tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan osin ohjelmallisesti mutta myös manuaalisesti, jotta tuloksista saataisiin mahdollisimman laadukkaita. Tällä tavalla varmistetaan saatujen vastausten keskinäinen loogisuus ja yhteensopivuus. Selvästi poikkeavien arvojen vaikutusta tuloksiin rajoitetaan pienentämällä kyseiselle vastaukselle määritettyä korotuskerrointa. Tämä tehdään sijoittamalla poikkeavat havainnot omaksi ositteekseen siten, että ne edustavat aineistossa ainoastaan itseään.

Julkaistavan tilastotiedon laatu varmennetaan mm. katotarkasteluilla, vertailuilla työ- ja elinkeinoministeriön tietoihin ja vastaavan ajankohdan tuloksiin edellisenä vuonna. Myös Eurostat validoi ja tarkastaa neljänneksittäin saapuneet tulokset.

Avoimet työpaikat -tilastojulkistuksissa ja StatFin-tietokantataulukoissa esitettävät luvut eivät ole kausitasoitettuja. Avointen työpaikkojen lukumäärässä on havaittavissa viiteajankohdasta johtuvaa merkittävää vaihtelua, mistä johtuen peräkkäisten vuosineljännesten lukuja vertaamalla ei voi tehdä johtopäätöksiä työvoiman kysynnän trendistä eikä sen mahdollisista muutoksista. Niiden kuvaamiseksi on syytä verrata ainoastaan peräkkäisten vuosien vastaavien neljännesten tietoja toisiinsa.

EU:n tilastovirasto Eurostatin tietokannassa puolestaan julkaistaan alkuperäisten sarjojen lisäksi myös kausitasoitettuja tuloksia, joista on poistettu vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva kausivaihtelu. Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa kausitasoitetuista kuin tasoittamattomista neljännesvuosiluvuista.

Eurostatille toimitetut kausitasoitetut luvut on laskettu Eurostatin suosittelemalla Tramo/Seats -menetelmällä. Käytetystä menetelmästä johtuen kausitasoitetun aikasarjan viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan vuosineljänneksen tiedot liitetään mukaan aikasarjaan. Kausitasoitettuja sarjoja käytettäessä on syytä huomata, että Tramo/Seats-menetelmässä viimeisimmät luvut perustuvat osittain mallipohjaisiin ennusteisiin, joten niiden pohjalta tehtävissä päätelmissä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Kausitasoituksesta ja kausitasoitettujen lukujen käytön rajoituksista on kerrottu tarkemmin osoitteessa: stat.fi/til/tramo_seats_fi.html.

Avoimet työpaikat -tilastosta on laadittu menetelmäseloste (PDF), joka kuvaa tilaston eroja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa julkaistaviin tietoihin verrattuna.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Avoimet työpaikat -tilaston laadinta perustuu pääosin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen n:o 453/2008 sekä komission asetuksiin n:o 1062/2008 ja n:o 19/2009.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.

Kaikki tilaston laatimiseen osallistuvat henkilöt ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen toimipaikan antamia vastauksia.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Avoimet työpaikat -tilaston neljännesvuositulokset toimitetaan Eurostatiin 70 päivän viiveellä kyseisen vuosineljänneksen viimeisen kuukauden päättymisestä. Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Maksullisia erityisselvityksiä voi tiedustella tilaston tietopalvelusta.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassa pidettäviä. Avoimet työpaikat -tilaston tietoaineistoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Avoimet työpaikat -tilaston tuloksia käytetään työmarkkinoiden ja työvoiman kysynnän muutosten seurantaan. Keskeisimpiä tiedonkäyttäjiä ovat Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat, työ- ja elinkeinoministeriö, muut poliittiset päättäjät sekä media. Eurostat ohjaa tutkimuksen sisältöä ja seuraa sen laatua. Eurostat tuottaa sille toimitetuista neljännesvuositilastoista koko Euroopan unionia ja sen jäsenmaita koskevia tilastoja.

Kansainvälisen yhteistyön ja regulaation puitteissa Eurostat arvioi säännöllisesti toimitetut tilastotiedot.

Avoimet työpaikat -tilaston laatua kuvataan Tilastokeskuksen vakiomuotoisen laatudokumentoinnin mukaisesti. Tilastosta toimitetaan myös vuosittain EU-asetuksen edellyttämä laaturaportti, joka julkaistaan Eurostatin kotisivuilla https://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/jvs_esms.htm.

Avoimet työpaikat -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Neljännesvuosittain seurataan esimerkiksi lukujen keskivirheitä ja vastauskatoa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Avoimet työpaikat -tilasto on virallinen tilasto.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua. Avoimet työpaikat -tilaston läpivalaisu toteutettiin keväällä 2016.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Erityistapauksissa tietoja voidaan luovuttaa ns. embargo-periaatteella ennen virallista julkistamisaikaa. Näitä tilanteita ovat mm. säädöspohjaiset tai sopimuksiin perustuvat tietotoimitukset Eurostatille Tilastokeskuksen julkistamisen jälkeen ilmestyvän julkaisun toimittamista tai pakollista EU-raportointia varten. Tiedot on tällöin merkittävä luottamukselliseksi niiden julkituloon asti (embargo-periaate eli saaja ei saata tietoja julkisuuteen ennen sovittua ajankohtaa).