Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tilastossa esitetään kunkin toimialan (64 toimialaluokkaa) ja kotitalouksien (eriteltyinä lämmitys, liikenne ja muu toiminta) energian tarjonta ja käyttö. Tilastossa käytetty energiatuoteluokitus sisältää 20 luokkaa (fossiiliset ja bioperäiset polttoaineet, sähkön ja lämmön). Tilasto sisältää myös luonnosta otetut energiapanokset, loppukäytöstä syntyvät energiajäämät (energiahäviöt, tuotteisiin sitoutunut energia), viennin ja tuonnin sekä varastojen muutokset.
Tilaston kuvaus
Tilasto kuvaa Suomea kotipaikkanaan pitävien talousyksiköiden (yritykset, julkiset toimijat ja kotitaloudet) Suomessa ja ulkomailla tarjoamaa ja käyttämää energiaa jaettuina toimialoille ja kotitalouksille. Toimialojen ja kotitalouksien yhteenlaskettu energian tarjonta ja käyttö vastaavat energiatilastoissa ilmoitettuja energian kokonaistarjontaa ja käyttöä, joihin on lisätty suomalaisten talousyksiköiden käyttämä energia ulkomailla ja vähennetty ulkomaisten talousyksiköiden käyttämä energia Suomen alueella. Tilastoon sisältyy yhteensä 31 energiatuotteen (sisältäen polttoaineet, sähkön, lämmön), luonnon energiapanoksen ja energiajäämien tarjonnan, jalostuskäytön sekä loppukäytön. Luonnosta otetut energiapanokset kuvaavat luonnosta talouteen tulevia energiavirtoja, energiatuotteet talouden sisällä käytettäviä ja jalostettavia energiatuotteita ja energiajäämät takaisin luontoon (lämpönä, valona, äänenä ja liikkeenä ym.) haihtuvaa energiaa sekä tuotteisiin ja jätteisiin sitoutunutta energiaa.
Tilaston perusjoukko
Tilaston perusjoukkoon kuuluvat kaikki talousyksiköt, joiden kotipaikka on Suomi.
Tilastoyksikkö
Tilaston perusyksikkö on toimiala/kotitalous tilastossa käytetyllä tarkkuustasolla. Tilastossa käytettävät tiedot koostuvat energiatilastoja ja niiden kansainvälisiä raportointeja varten kerätyistä tiedoista. Toimialoittaisen energian käytön laskennassa hyödynnetään myös kansantalouden tilinpidon tietoja.
Mittayksikkö
Mittayksikkönä tilastossa on terajoule.
Viiteajankohta
Tilaston viiteajankohta on vuosi. Tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.
Viitealue
Tilasto koskee koko Suomen aluetta, ja suomalaisten talousyksiköiden osalta myös ulkomailla tapahtuvaa toimintaa.
Kattavuus
Tilasto kattaa kaikki toimialat sekä kotitaloudet. Se kattaa kaikkien suomalaisten talousyksiköiden energian tarjonnan ja käytön kotimaassa ja ulkomailla. Tilasto sisältää myös tuonnin ja viennin, varastojen muutokset sekä ympäristöön menevät ja sieltä tulevat virrat.
Ajallinen kattavuus
Tilasto kattaa aikasarjan vuodesta 2011 alkaen. Uusimman vuoden tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Uuden julkaisun yhteydessä myös aiempien vuosien tiedot päivittyvät.
Jakelutiheys
Tiedot julkaistaan vuosittain samaan aikaan 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. Poikkeustapauksissa virheellisiä tietoja saatetaan korjata muinakin ajankohtina korjausjulkistuksella. Aikaisempien vuosien revisioinnit tapahtuvat normaalien julkistusten yhteydessä.
Käsitteet
Uusiutuviksi luettavat jätteet.
Muuhun kuin energiakäyttöön tarkoitettuihin tuotteisiin sisältyvä energia.
Kaikentyyppinen tuotannon, jakelun, varastoinnin ja jalostuksen aikana sekä loppukäytöstä vapautuva lämpösäteily.
Energiatuotteet sisältävät kaikki fossiiliset ja bioperäiset polttoaineet sekä sähkön ja
lämmön.
Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka ovat muodostuneet biomassasta ja varastoituneet maaperään miljoonia vuosia sitten. Fossiilisia polttoaineita ovat mm. kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kansainvälisissä luokituksissa turve luokitellaan usein fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka se on selvästi niitä nuorempi polttoaine.
Jalostuskäytössä energiatuotteita jalostetaan muiksi energiatuotteiksi.
Jalostetut tuoteet siirtyvät edelleen uudelleen jalostukseen tai loppukäyttöön
toimialoille ja kotitalouksille.
Valmistetut kaasut, ei biokaasu.
Kivihiili on kiinteää orgaanista fossiilista polttoainetta, jonka tehollinen lämpöarvo on yli 24 MJ/kg tuhkattomassa aineessa. Kivihiililaadut luokitellaan pääasiassa haihtuvien aineiden määrän ja lämpöarvon perusteella.
Kivihiileen ei sisälly metallurginen kivihiili tai siitä valmistettu koksi.
Ympäristötilinpidon toimialoittaiset tilastot noudattavat kotipaikkaperiaatetta,
jolloin tilastoihin sisältyy myös kotimaisten talousyksiköiden toiminta ulkomaille, kuten
maa-, vesi- ja ilmaliikenne ja suomalaisisten kalastusalusten toiminta ulkomailla.
Vastaavasti ulkomaisten talousyksiköiden toiminta, kuten maa-, vesi- ja ilmaliikenne
Suomen alueella eivät sisälly tilastoihin.
Tämä kotipaikkaperiaate -lähestymistapa on erilainen kuin mm. energiatilastojen ja
kasvihuonekaasuinventaarin noudattama alueperiaate, jossa tilastoon sisältyy ainoastaan kaikki Suomen alueella tapahtuvan toiminta.
Loppukäytössä energiatuotteet käytetään ja ne muuntuvat energiahäviöksi tai sitoutuvat
ei-energiatuotteisiin, kuten muoviin. Loppukäyttöön kuuluu myös energiatuotteiden vienti.
Luonnosta saatavat uusiutuvat ja uusiutumattomat energiapanokset.
Uusiutumattomiksi luettavat jätteet.
Sisältää seuraavat polttoaineluokituksen luokat
- Halot, rangat ja pilkkeet (3111)
- Kokopuu- tai rankahake (3112)
- Metsätähdehake tai -murske (3113)
- Kuori (3121)
- Sahanpuru, kutterilastut ym. purut (3122)
- Puutähdehake tai -murske (3123)
- Erittelemätön teollisuuden puutähde (3128)
- Muu teollisuuden puutähde (3129)
- Puunjalostusteollisuuden jäteliemet (3130)
- Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet (3140)
- Kierrätyspuu (3150)
- Puupelletit ja -briketit (3160).
Sisältää seuraavat polttoaineluokituksen luokat:
- Jyrsinturve (2110)
- Palaturve (2120)
- Turvepelletit ja -briketit (2130).
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tilasto on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Jossain tapauksissa tiettyjen energiatuotteiden tarjonnan ja käytön laskentamenetelmät lähdeaineistoissa voivat tarkentua tai päivittyä. Energian käytön toimialoittamisessa käytetään runsaasti rahamääräistä tietoa, mikä ei välttämättä kaikissa tilanteissa täysin vastaa fyysisiä määriä.
Oikea-aikaisuus
Tilaston tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen.
Täsmällisyys
Tiedot julkaistaan 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen, mikä vastaa asetuksessa määriteltyä aikataulua tietojen raportoimisesta Eurostatille.
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tilasto perustuu EU:n ympäristötilinpitoa koskevaa asetukseen (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015). Tilasto vastaa siten tiedoiltaan ja rakenteeltaan muissa EU-maissa julkaistavia tilastoja. Asetuksen määritelmät seuraavat myös kansainvälistä YK:n määrittämää ympäristötilinpidon tilastokehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), ja tilasto on siten pääosin vertailukelpoinen myös EU:n ulkopuolella tuotettaviin SEEA:n mukaisiin energiatilinpito -tilastoihin.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilasto on vertailukelpoinen koko aikasarjalta alkaen vuodesta 2011. Vanhempien julkaisujen tiedot ovat saattaneet revisioitu uudemmissa julkistuksissa, ja siksi kaikkien vuosien vertailukelpoiset tiedot löytyvät uusimmasta julkistuksesta.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia muihin energiatilastoihin ja kansainvälisesti raportoituihin tietoihin. Vertailtaessa energiatilastoihin on kuitenkin otettava huomioon niiden noudattavan alueperiaatetta, jossa raportoidaan kaikki Suomen rajojen sisällä käytetty energia. Energiatilinpito tilastossa sen sijaan tilastoidaan lisäksi Suomen alueen ulkopuolella toimivien suomalaisten talousyksiköiden käyttämä energia, kun taas Suomen alueella ulkomaisten talousyksiköiden käyttämä energia rajataan tilaston ulkopuolella.
Tämän rajauksen myötä energiatilinpidon tiedot ovat myös yhdistettävissä ja verrattavissa kansantalouden tilinpidon tilastoihin, ts. energiatilinpito tilastoon sisältyvät ne talousyksiköt, jotka muodostavat Suomen BKT:n.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Tilasto kattaa kaikkien suomalaisten talousyksiköiden toiminnan Suomessa ja ulkomailla, ja on siten yhdistettävissä kansantalouden tilinpitoon. Yhdistäminen voidaan tehdä koko kansantalouden tai yksittäisen toimialan tasolla.
Sisäinen yhtenäisyys
Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia muihin energiatilastoihin ja kansainvälisesti raportoituihin tietoihin. Vertailtaessa energiatilastoihin on kuitenkin otettava huomioon niiden noudattavan alueperiaatetta, jossa raportoidaan kaikki Suomen rajojen sisällä käytetty energia. Energiatilinpito tilastossa sen sijaan tilastoidaan lisäksi Suomen alueen ulkopuolella toimivien suomalaisten talousyksiköiden käyttämä energia, kun taas Suomen alueella ulkomaisten talousyksiköiden käyttämä energia rajataan tilaston ulkopuolella.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto, eikä sillä ole omaa tiedonkeruuta tai otostutkimusta. Tilaston merkittävimmät lähdeaineistot ovat Tilastokeskuksessa tuotetut energiatilastot. Lisäksi toimialoittaisen energian käytön laskennassa hyödynnetään kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoita. Ulkomailla toimivien talousyksiköiden energian käytön laskennan hyödynnetään Tullin, palveluiden ulkomaankaupan ja matkailun tilastoja.
Tiedonkeruumenetelmä
Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta. Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto.
Tiedonkeruun tiheys
Tilastossa käytetyt tiedot perustuvat vuosittain kerättäviin tietoihin.
Tilastollinen tietosuoja
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.
Menetelmät
Tiedon käsittely
Tilaston aineisto ja perustiedot muodostuvat energiatilastot. Energian käytön laskemisessa toimialoille yhdistellään näitä aineisto ja niiden alaisia yksityiskohtaisempia lähdeaineistoja kansantalouden tilinpidon tietoihin.
Aineiston/datan validointi
Tilasto on pääosin muista tilastoista koottu makrotilasto, eikä siksi erillistä validointia lähdeaineistolle suoriteta. Tilastossa julkaistuja tietoja verrataan kasvihuonekaasuinventaariossa, energiatilastoissa ja kansantalouden tilinpidossa julkaistuihin tietoihin ja niiden oikeellisuus sekä vastaavuus tarkistetaan.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Taloustilastot
Toimintavaltuudet
Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. EU:n asetus ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015) velvoittavat EU:n jäsenmaita tilastoimaan energiatilinpito -tilastoa tilastovuodesta 2011 alkaen. Ympäristötilinpidon päämäärä on ympäristön ja talouden vuorovaikutusten tilastollinen kuvaus, joka noudattaa pääosin kansantalouden tilinpidon peruskehikkoa ja luokituksia.
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilasto muodostuu käsittelemällä lukuisaa joukkoa eri tilastoja ja muita tietolähteitä. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Mikäli aineistoon muodostuu vaaditulla raportointitarkkuudella tietoja, joista yksittäinen toimija on mahdollista erottaa, merkitään kyseinen tieto luottamukselliseksi, eikä sitä julkisteta.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Tiedot julkaistaan tilastokeskuksen verkkosivuilla noin 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. EU:n ympäristötilinpito asetuksen (N:o 691/2011, 538/2014) mukaisesti tiedot toimitetaan Eurostatille 21 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisen jälkeen. Eurostat julkaisee tiedot omilla sivuillaan yhdessä muiden EU-maiden tietojen kanssa muutama kuukausi tietojen toimituksen jälkeen.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Laadun arviointi
Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen Ohje 6.2.2020 12 (19) virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.
SVT-laatukriteerit ja
laatuselostesuositusLaadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.