9.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Tilasto sisältää tietoja peruskoulun tehostetusta tuesta, erityisestä tuesta ja osa-aikaisesta erityisopetuksesta sekä ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta. Lisäksi Tilastokeskus keräsi vuonna 2022 ensimmäistä kertaa tarkempaa tietoa varhaiskasvatuksen esiopetuksen oppimisen tuesta.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustiedot sisältävät tietoja erityisen tuen opiskelijoiden lukumääristä. 

Tilaston perusjoukko

Perusjoukko on peruskoulussa tehostettua tai erityistä tukea tai osa-aikaisesta erityisopetusta saaneet oppilaat sekä ammatillisessa koulutuksessa erityistä tukea saaneet opiskelijat. Koulun yhteydessä olevat esiopetusoppilaat sisältyvät peruskoulun oppilaiden lukuihin.

Vuodesta 2022 alkaen tilastossa on tietoja myös varhaiskasvatuksen yhteydessä annetusta esiopetuksen oppimisen tuesta. Esiopetusoppilaista 16 prosenttia oli koulun yhteydessä ja 84 prosenttia varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestetyssä opetuksessa vuonna 2022.

Peruskoulun oppimisen tuki -tilasto on laadittu opetuksen järjestäjien ”Peruskoulujen erityisopetuskyselyssä” Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen sekä henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen pohjalta, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta ja KOSKI-tietovarannosta. Varhaiskasvatuksen yhteydessä annetun esiopetuksen oppimisen tuen tiedot perustuvat KOSKI-tietovarantoon sekä varhaiskasvatuksen järjestäjiltä kerättyyn tietoon. Ammatillisen koulutuksen tiedot perustuvat KOSKI-tietovarantoon ja oppilaitoksilta kerättyyn tietoon.

Vuoteen 2019 saakka peruskoulun erityisopetustilasto laadittiin opetuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen perusteella. Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilasto ja lukiokoulutuksen erityisten opetusjärjestelyjen tiedot perustuivat vuoteen 2018 saakka koulutuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin.

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikkönä on henkilö (oppilas, opiskelija).
 

Mittayksikkö

Tilaston mittayksikkönä on oppilaiden lukumäärä.

Viiteajankohta

Vuosittainen opiskelijamäärä tilastoidaan 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisena. Lisäksi tilastoidaan lukuvuositason tietoja (kertymätieto).

Viitealue

Viitealueena on koko Suomi. Tiedot on saatavilla kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.

Kattavuus

Oppimisen tuki -tilasto kattaa peruskoulujen tehostettua tai erityistä tukea saaneet oppilaat, osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat sekä ammatillisen koulutuksen erityisoppilaat.

Ajallinen kattavuus

Tilastokeskus on tehnyt useita koulutussektoreita kattavia erityisopetustilastoja lukuvuosilta 1979–1980, 1981–1982, 1983–1984 ja 1987–1988. Nämä tiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä myöhempien vuosien kanssa.
Vuosina 1995-2019 Tilastokeskus on kerännyt rahoitusnäkökulmasta erityisopetustietoja peruskoulujen erityisopetukseen otetuista ja siirretyistä ja vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaneista oppilaista. Nämä tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta erityisopetuksen tilastoinnin näkökulmasta suppeita.

Vuonna 1998 ja vuodesta 2001 lähtien vuosittain Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaisemman peruskoulun erityisopetustilaston, jossa ovat mukana sekä erityisopetukseen otetut ja siirretyt (vuoteen 2010 asti) ja erityistä tukea saaneet oppilaat (vuodesta 2011 alkaen) että osa-aikainen erityisopetus. Osa-aikaisen erityisopetuksen tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään lukuvuodesta 2001–2002 alkaen.

Uuden lainsäädännön myötä vuodesta 2011 alkaen tietoja on kerätty peruskoulujen tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaista sekä osa-aikaisesta erityisopetuksesta. Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta ja lukiokoulutuksen erityisistä opetusjärjestelyistä on kerätty vuodesta 1999 lähtien.

Vuosien 2019-2022 ammatillisen koulutuksen erityisopetustiedot sisältävät ammatilliset perustutkinnot hankkimistavasta riippumatta (oppilaitoksessa opiskelu, koulutussopimus, oppisopimus) sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Vuodesta 2019 alkaen tilasto ei sisällä ammatillisen koulutuksen erityisen tuen opetusryhmätietoa. Ko. vuosien tiedot on saatu KOSKI-tietovarannosta.

Tilasto on lopullinen.

Jakelutiheys

Oppimisen tuki -tilasto julkaistaan kerran vuodessa, elokuussa.

Käsitteet

Ammatillinen koulutus

Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.

Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.

Erityinen tuki

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa erityinen tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty kirjallinen erityisen tuen antamista koskeva päätös. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joille kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden toteuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja se muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta.

Ennen erityisen tuen päätöstä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa sekä tehdään pedagoginen selvitys, johon sisältyy arvio erityisen tuen tarpeesta. Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Oppimisen ja koulukäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Aiempien vuosien (1995-2010) erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan erityisen tuen oppilaisiin.
..

Erityisopetukseen otetut tai siirretyt

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä vuosina 1995-2010 tarkoitetaan peruskoulun oppilaita, jotka on otettu tai siirretty erityisopetukseen vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Otto- tai siirtopäätös on tehty kunnallisen toimielimen päätöksellä ja se on edellyttänyt asiantuntijoiden ja vanhempien kuulemista sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Tarpeen vaatiessa oppiaineiden oppimääriä on voitu yksilöllistää yleisopetusta suppeammiksi. Oppivelvollisuutta on voitu myös pidentää, mikäli oppilaan ei ole ollut mahdollista saavuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa.

Vuodesta 2011 lähtien erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat on rinnastettu erityisen tuen saaneisiin peruskoulun oppilaisiin.

Erityisopetuksen järjestämispaikka

Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetuksen järjestämispaikat olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:
1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä: oppilas on kokonaan integroitu yleisopetuksen ryhmään.
2. Opetus osittain yleisopetuksen ryhmässä: oppilas opiskelee osin erityisluokassa tai erityisryhmässä ja osin yleisopetuksen ryhmässä.
3. Erityisryhmä, erityisluokka: oppilas opiskelee erityisryhmässä tai -luokassa.

Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen järjestämispaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen toteutuspaikka".

Erityisopetuksen opetusjärjestelyt

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetusjärjestelyt olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:
1. Opetusjärjestelynä yleisopetus: oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisia oppimääriä.
2. Osa oppimääristä yksilöllistetty: oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.
3. Kaikki oppimäärät yksilöllistetty: oppilas opiskelee kaikissa oppiaineissa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.

Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen opetusjärjestelyt" -käsitettä vastaa käsite "oppiaineiden oppimäärät".



Erityisopetuksen toteutuspaikka

Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, opetuksen toteutuspaikat ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat:
1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä
2. Opetuksesta 51-99 % yleisopetuksen ryhmässä
3. Opetuksesta 21-50 % yleisopetuksen ryhmässä
4. Opetuksesta 1-20 % yleisopetuksen ryhmässä
5. Opetus kokonaan erityisryhmässä tai -luokassa.

Vuosina 2001-2010 "erityisopetuksen toteutuspaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen järjestämispaikka".

Erityisopetus

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa eri-tyisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestettiin vuosina 1995-2010 erityisopetukseen otetuille ja siirretyille ja järjestetään vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaville oppilaille vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi. Erityisopetusta on myös osa-aikainen erityisopetus, jota oppilaan on mahdollista saada muun opetuksen ohessa, mikäli hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa (vuodesta 1999 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalle tulee laatia ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Esiopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa esiopetuksella tarkoitetaan peruskouluissa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden opetusta. Esiopetus on 6-vuotiaille, seuraavana vuonna koulunsa aloittaville lapsille tarkoitettua opetusta. Esiopetusta annetaan peruskoulujen esiluokkien lisäksi päiväkodeissa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetusoppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Lisäopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa sekä oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa peruskoulun lisäopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille tarkoitettua vuoden mittaista, vapaaehtoista lisäluokkaa (10. luokkaa). Lisäopetuksen oppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Opiskelija

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksessa kirjoilla olevia ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita, ammattitutkintokoulutuksen ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijoita.


Opiskelija

Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä.

Huomautus:
Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.
Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.

Oppiaineiden oppimäärät

Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, oppiaineiden oppimäärät ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat:
1. Kaikkien aineiden oppimäärät opetetaan yleisen oppimäärän mukaan
(ei yksilöllistettyjä oppimääriä)
2. Yhden oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
3. Kahden-kolmen oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
4. Vähintään neljän oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
5. Oppilas opiskelee toiminta-alueittain.

Vuosina 2001-2010 "oppiaineiden oppimäärät" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen opetusjärjestelyt".

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppilas

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulun oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1-9 oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat).

Peruskoulun oppilasmäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.

Oppimäärä

Koulutukseen tai opetukseen kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö.

Huomautus:
Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä.

Osa-aikainen erityisopetus

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisella erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota oppilas voi saada muun opetuksen ohessa, jos hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös tehostetun tai erityisen tuen aikana.

Osa-aikaisen erityisopetuksen syy

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisen erityisopetuksen syyt olivat lukuvuosina 2001/2002-2009/2010 seuraavat:
1) puhehäiriö
2) luku- ja kirjoitushäiriö tai -vaikeudet
3) matematiikan oppimisen vaikeudet
4) vieraan kielen oppimisen vaikeudet
5) sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö tai
6) muut vaikeudet oppimisessa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen peruste määräytyi erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

Peruskoulu

Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta.

Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset:
11 Peruskoulut
12 Peruskouluasteen erityiskoulut
19 Perus- ja lukioasteen koulut.

Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.

Tehostettu tuki

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa tehostettu tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja (esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkitsemispalveluja). Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan, joka laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Vuosiluokka

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulu jaetaan yhdeksään vuosiluokkaan, vuosiluokkiin 1-9. Näiden lisäksi lisäksi peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös peruskoulussa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden esiopetus ja peruskoulun lisäopetus (10. luokka).

Oppilaat tilastoidaan vuosiluokittain. Mikäli oppilaita (esim. joitakin erityisopetuksen oppilaita) ei pystytä kiinnittämään tietylle vuosiluokalle, heidät tilastoidaan ikäänsä vastaavalle vuosiluokalle.

Yleissivistävä koulutus

Koulutus, jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa.

Huomautus:
Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Koulutuksen järjestäjien ilmoittamien tietojen mahdolliset puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun heikentävästi.

Oikea-aikaisuus

Tiedot peruskoulun tehostettua ja erityistä tukea saaneista oppilaista ilmestyvät noin yhdeksän kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Peruskoulun osa-aikaista erityisopetusta ja ammatillisen koulutuksen erityisopetusta käsittelevät tiedot valmistuvat noin vuoden kuluttua viiteajankohdasta.

Täsmällisyys

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täydellisyys

Oppimisen tuki -tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoja. Tilasto sisältää tiedot kaikista Suomen peruskoulujen oppilaista sekä ammatillisen koulutuksen erityisoppilaista.

Käsittelyvirhe

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Koulutustilastojen rekisteripohjaiset aineistot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot ovat saatavilla kaikilla kuntapohjaisilla ryhmittelytiedoilla koko Suomen alueelta. Tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.
Tilastokeskus on tehnyt useita koulutussektoreita kattavia erityisopetustilastoja lukuvuosilta 1979-1980, 1981-1982, 1983-1984 ja 1987-1988. Nämä tiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä myöhempien vuosien kanssa.

Vuosina 1995-2019 Tilastokeskus on kerännyt rahoitusnäkökulmasta erityisopetustietoja peruskoulujen erityisopetukseen otetuista ja siirretyistä ja vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaneista oppilaista. Nämä tiedot ovat vertailukelpoisia mutta erityisopetuksen tilastoinnin näkökulmasta suppeita. Ne eivät sisällä tietoa esim. osa-aikaisesta erityisopetuksesta.

Vuonna 1998 ja vuodesta 2001 lähtien vuosittain Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaisemman erityisopetustilaston, jossa ovat mukana sekä peruskoulun erityisopetukseen otetut ja siirretyt (vuoteen 2010 asti) ja erityistä tukea saaneet oppilaat (vuodesta 2011 alkaen) että osa-aikainen erityisopetus. Tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten vuoksi vuosien 1998 ja 2001 ja lukuvuoden 2001-2002 osa-aikaisen erityisopetuksen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Sen sijaan lukuvuoden 2001-2002 tietoja ja sitä tuoreempia tietoja voidaan vertailla keskenään. Osa vuoden 2020 tiedoista (mm. tiedot pidennetystä oppivelvollisuudesta) on KOSKI-tietovarannosta. Tietolähteen muutos on voinut vaikuttaa vertailukelpoisuuteen aiempien vuosien tietojen kanssa.

Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta on kerätty lukuvuoden 1987-1988 jälkeen vuodesta 1999 lähtien. Vuosien 1999-2003 tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia keskenään. Vuonna 2004 ammatillisen koulutuksen tilastoinnin perusjoukko muuttui niin, ettei vuoden 2004 tietoja voi suoraan verrata aiempien vuosien tietoihin. Samoin tapahtui vuoden 2018 muutosten (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) myötä ja aikasarja vuosilta 2004-2017 ei ole vertailukelpoinen vuoden 2018 tietojen kanssa. Vuodesta 2018 alkaen ammatillista koulutusta ei enää jaoteltu nuorille suunnattuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuisille suunnattuun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen 20.9. poikkileikkausopiskelijamäärä vuodelta 2018 ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Opetusryhmätieto oli vuonna 2018 kaikilla erityisopiskelijoilla, kun aikaisemmin tieto oli vain opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen erityisopiskelijoilla.

Vuosien 2019- 2022 ammatillisen koulutuksen erityisopetustiedot sisältävät ammatilliset perustutkinnot hankkimistavasta riippumatta (oppilaitoksessa opiskelu, koulutussopimus, oppisopimus) sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Vuodesta 2019 alkaen tilasto ei sisällä ammatillisen koulutuksen erityisen tuen opetusryhmätietoa. Ko. vuosien tiedot on saatu KOSKI-tietovarannosta.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Oppimisen tuki -tilasto on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin esi- ja peruskouluopetuksen ja ammatillisen koulutuksen tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Sisäinen yhtenäisyys

Oppimisen tuki - tilaston yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttaa kuitenkin koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Peruskoulun erityisopetustilaston tietosisältöä muutettiin vuodesta 2011 alkaen uudistuneen perusopetuslain myötä. Muutoksen yhteydessä luovuttiin mm. erityisopetuksen syyn keräämisestä ja sovittiin, että tilastossa vuoteen 2010 asti erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan vuodesta alkaen tässä tilastossa erityisen tuen oppilaisiin.

Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta on kerätty lukuvuoden 1987-1988 jälkeen vuodesta 1999 lähtien. Vuosien 1999-2003 tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia keskenään. Vuonna 2004 ammatillisen koulutuksen tilastoinnin perusjoukko muuttui niin, ettei vuoden 2004 tietoja voi suoraan verrata aiempien vuosien tietoihin. Samoin tapahtui vuoden 2018 muutosten (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) myötä ja aikasarja vuosilta 2004-2017 ei ole vertailukelpoinen vuoden 2018 tietojen kanssa. Vuodesta 2018 alkaen ammatillista koulutusta ei enää jaotella nuorille suunnattuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuisille suunnattuun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen 20.9. poikkileikkausopiskelijamäärä vuodelta 2018 ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Oppimisen tuki -tilaston esi- ja peruskouluopetuksen tiedot ovat perustuneet vuoteen 2019 asti suoraan tiedonkeruuseen koulutuksen järjestäjiltä. Tiedot on kerätty vuosittain syys-lokakuussa Järjestäjä- ja oppilaitostason oppilaat -tiedonkeruussa. Vuodesta 2020 alkaen esi- ja perusopetuksen tiedot ja vuodesta 2019 alkaen ammatillisen koulutuksen opetushallinnon alaisen koulutuksen tiedot saadaan valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta. Varhaiskasvatuksen yhteydessä annetun esiopetuksen oppimisen tuen tiedot perustuvat KOSKI-tietovarantoon sekä varhaiskasvatuksen järjestäjiltä kerättyyn tietoon. Muiden kuin opetushallinnon alaisten koulutuksien tiedot saadaan Tilastokeskuksen erillistiedonkeruilla Ahvenanmaan tilastovirastolta, Pelastusopistolta, Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselta ja Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä.
 

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskuksen ja opetushallinnon välillä on tehty sopimus, jonka mukaan Tilastokeskus saa opetushallinnon Koski-tietovarannosta rajapinnan kautta tiedot perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen oppilaista, opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista. Opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan tiedostosiirtoina, jotka tulevat Tilastokeskuksen aineistojen vastaanottopalveluiden kautta.

Tiedonkeruun tiheys

Oppimisen tuki -tilaston tiedot kerätään kerran vuodessa.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilastoaineisto on hallinnollinen aineisto, joten se ei aiheuta vastausrasitetta.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tilasto on perustunut vuoteen 2019 asti suoraan tiedonkeruuseen koulutuksen järjestäjiltä. Tiedot on kerätty vuosittain syys-lokakuussa Järjestäjä- ja oppilaitostason oppilaat -tiedonkeruuussa. Vuodesta 2020 alkaen lähdeaineistona on valtakunnallinen Koski-tietokanta, josta tiedot poimitaan rajapinnan kautta Tilastokeskukseen ja pseudonymisoidaan. Tämän jälkeen aineisto tarkistetaan (puuttuvat tiedot, loogiset virheet, tuplat yms.) Tilastokeskuksessa ja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Jos aineistosta löytyy korjattavaa, pyydetään tiedonantajia korjaamaan tiedot tietokantaan. Tämän jälkeen aineisto haetaan uudestaan Koski-tietokannasta.

Aineistoa täydennetään järjestäjä- ja oppilaitosrekisterin tiedoilla sekä koulutus- ja alueluokitustiedoilla. Tiedot julkaistaan julkaisuajankohdan mukaisesti.

Aineiston/datan validointi

Oppimisen tuki -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilaston julkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla.

Luokittelevia muuttujia ovat kunta, vuosiluokka, sukupuoli. Oppilasmäärät on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan. Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä. Oppimisen tuki -tilaston tietopalveluissa noudatetaan Oppimisen tuki -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia, käytetään karkeampaa alaluokitusta. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Oppimisen tuki -tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön. Tilaston tietoja raportoidaan Unesco:lle, OECD:lle ja Eurostat:lle UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.

Muu tiedonjakelu

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston tiedot ovat oppilaitosoisia vuoteen 2019 saakka. Tilastovuodesta 2020 alkaen tiedot ovat henkilöpohjaisia ja perustuvat opetushallinnon Koski -tietovarannosta saatuihin tietoihin.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Relevanssi

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Käyttäjien tarpeet

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tietoja.

Käyttäjätyytyväisyys

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Laatudokumentointi

Oppimisen tuki -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.