Erityisopetus: tilaston dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea.
Ammatillisen koulutuksen erityisopetustiedot sisältävät tietoja erityisen tuen opiskelijoiden lukumääristä.
Tilaston perusjoukko
Vuodesta 2022 alkaen tilastossa on tietoja myös varhaiskasvatuksen yhteydessä annetusta esiopetuksen oppimisen tuesta. Esiopetusoppilaista 16 prosenttia oli koulun yhteydessä ja 84 prosenttia varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestetyssä opetuksessa vuonna 2022.
Peruskoulun oppimisen tuki -tilasto on laadittu opetuksen järjestäjien ”Peruskoulujen erityisopetuskyselyssä” Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen sekä henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen pohjalta, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta ja KOSKI-tietovarannosta. Varhaiskasvatuksen yhteydessä annetun esiopetuksen oppimisen tuen tiedot perustuvat KOSKI-tietovarantoon sekä varhaiskasvatuksen järjestäjiltä kerättyyn tietoon. Ammatillisen koulutuksen tiedot perustuvat KOSKI-tietovarantoon ja oppilaitoksilta kerättyyn tietoon.
Vuoteen 2019 saakka peruskoulun erityisopetustilasto laadittiin opetuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen perusteella. Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilasto ja lukiokoulutuksen erityisten opetusjärjestelyjen tiedot perustuivat vuoteen 2018 saakka koulutuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin.
Tilastoyksikkö
Mittayksikkö
Viiteajankohta
Viitealue
Kattavuus
Ajallinen kattavuus
Tilastokeskus on tehnyt useita koulutussektoreita kattavia erityisopetustilastoja lukuvuosilta 1979–1980, 1981–1982, 1983–1984 ja 1987–1988. Nämä tiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä myöhempien vuosien kanssa.
Vuosina 1995-2019 Tilastokeskus on kerännyt rahoitusnäkökulmasta erityisopetustietoja peruskoulujen erityisopetukseen otetuista ja siirretyistä ja vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaneista oppilaista. Nämä tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta erityisopetuksen tilastoinnin näkökulmasta suppeita.
Vuonna 1998 ja vuodesta 2001 lähtien vuosittain Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaisemman peruskoulun erityisopetustilaston, jossa ovat mukana sekä erityisopetukseen otetut ja siirretyt (vuoteen 2010 asti) ja erityistä tukea saaneet oppilaat (vuodesta 2011 alkaen) että osa-aikainen erityisopetus. Osa-aikaisen erityisopetuksen tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään lukuvuodesta 2001–2002 alkaen.
Uuden lainsäädännön myötä vuodesta 2011 alkaen tietoja on kerätty peruskoulujen tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaista sekä osa-aikaisesta erityisopetuksesta. Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta ja lukiokoulutuksen erityisistä opetusjärjestelyistä on kerätty vuodesta 1999 lähtien.
Vuosien 2019-2022 ammatillisen koulutuksen erityisopetustiedot sisältävät ammatilliset perustutkinnot hankkimistavasta riippumatta (oppilaitoksessa opiskelu, koulutussopimus, oppisopimus) sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Vuodesta 2019 alkaen tilasto ei sisällä ammatillisen koulutuksen erityisen tuen opetusryhmätietoa. Ko. vuosien tiedot on saatu KOSKI-tietovarannosta.
Tilasto on lopullinen.
Jakelutiheys
Käsitteet
Ammatillinen koulutus
Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Erityinen tuki
Ennen erityisen tuen päätöstä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa sekä tehdään pedagoginen selvitys, johon sisältyy arvio erityisen tuen tarpeesta. Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Oppimisen ja koulukäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Aiempien vuosien (1995-2010) erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan erityisen tuen oppilaisiin.
..
Erityisopetukseen otetut tai siirretyt
Vuodesta 2011 lähtien erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat on rinnastettu erityisen tuen saaneisiin peruskoulun oppilaisiin.
Erityisopetuksen järjestämispaikka
1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä: oppilas on kokonaan integroitu yleisopetuksen ryhmään.
2. Opetus osittain yleisopetuksen ryhmässä: oppilas opiskelee osin erityisluokassa tai erityisryhmässä ja osin yleisopetuksen ryhmässä.
3. Erityisryhmä, erityisluokka: oppilas opiskelee erityisryhmässä tai -luokassa.
Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen järjestämispaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen toteutuspaikka".
Erityisopetuksen opetusjärjestelyt
1. Opetusjärjestelynä yleisopetus: oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisia oppimääriä.
2. Osa oppimääristä yksilöllistetty: oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.
3. Kaikki oppimäärät yksilöllistetty: oppilas opiskelee kaikissa oppiaineissa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.
Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen opetusjärjestelyt" -käsitettä vastaa käsite "oppiaineiden oppimäärät".
Erityisopetuksen toteutuspaikka
1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä
2. Opetuksesta 51-99 % yleisopetuksen ryhmässä
3. Opetuksesta 21-50 % yleisopetuksen ryhmässä
4. Opetuksesta 1-20 % yleisopetuksen ryhmässä
5. Opetus kokonaan erityisryhmässä tai -luokassa.
Vuosina 2001-2010 "erityisopetuksen toteutuspaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen järjestämispaikka".
Erityisopetus
Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa (vuodesta 1999 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalle tulee laatia ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Esiopetus
Koulutus
Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusaste
Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.
Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.
Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).
Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Koulutusjärjestelmä
Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
Koulutussektori
Lisäopetus
Opiskelija
Opiskelija
Huomautus:
Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.
Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.
Oppiaineiden oppimäärät
1. Kaikkien aineiden oppimäärät opetetaan yleisen oppimäärän mukaan
(ei yksilöllistettyjä oppimääriä)
2. Yhden oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
3. Kahden-kolmen oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
4. Vähintään neljän oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty
5. Oppilas opiskelee toiminta-alueittain.
Vuosina 2001-2010 "oppiaineiden oppimäärät" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen opetusjärjestelyt".
Oppilaitos
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Oppilas
Peruskoulun oppilasmäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.
Oppimäärä
Huomautus:
Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä.
Osa-aikainen erityisopetus
Osa-aikaisen erityisopetuksen syy
1) puhehäiriö
2) luku- ja kirjoitushäiriö tai -vaikeudet
3) matematiikan oppimisen vaikeudet
4) vieraan kielen oppimisen vaikeudet
5) sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö tai
6) muut vaikeudet oppimisessa.
Osa-aikaisen erityisopetuksen peruste määräytyi erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.
Peruskoulu
Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset:
11 Peruskoulut
12 Peruskouluasteen erityiskoulut
19 Perus- ja lukioasteen koulut.
Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.
Tehostettu tuki
Vuosiluokka
Oppilaat tilastoidaan vuosiluokittain. Mikäli oppilaita (esim. joitakin erityisopetuksen oppilaita) ei pystytä kiinnittämään tietylle vuosiluokalle, heidät tilastoidaan ikäänsä vastaavalle vuosiluokalle.
Yleissivistävä koulutus
Huomautus:
Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Oikea-aikaisuus
Täsmällisyys
Täydellisyys
Käsittelyvirhe
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastokeskus on tehnyt useita koulutussektoreita kattavia erityisopetustilastoja lukuvuosilta 1979-1980, 1981-1982, 1983-1984 ja 1987-1988. Nämä tiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä myöhempien vuosien kanssa.
Vuosina 1995-2019 Tilastokeskus on kerännyt rahoitusnäkökulmasta erityisopetustietoja peruskoulujen erityisopetukseen otetuista ja siirretyistä ja vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaneista oppilaista. Nämä tiedot ovat vertailukelpoisia mutta erityisopetuksen tilastoinnin näkökulmasta suppeita. Ne eivät sisällä tietoa esim. osa-aikaisesta erityisopetuksesta.
Vuonna 1998 ja vuodesta 2001 lähtien vuosittain Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaisemman erityisopetustilaston, jossa ovat mukana sekä peruskoulun erityisopetukseen otetut ja siirretyt (vuoteen 2010 asti) ja erityistä tukea saaneet oppilaat (vuodesta 2011 alkaen) että osa-aikainen erityisopetus. Tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten vuoksi vuosien 1998 ja 2001 ja lukuvuoden 2001-2002 osa-aikaisen erityisopetuksen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Sen sijaan lukuvuoden 2001-2002 tietoja ja sitä tuoreempia tietoja voidaan vertailla keskenään. Osa vuoden 2020 tiedoista (mm. tiedot pidennetystä oppivelvollisuudesta) on KOSKI-tietovarannosta. Tietolähteen muutos on voinut vaikuttaa vertailukelpoisuuteen aiempien vuosien tietojen kanssa.
Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta on kerätty lukuvuoden 1987-1988 jälkeen vuodesta 1999 lähtien. Vuosien 1999-2003 tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia keskenään. Vuonna 2004 ammatillisen koulutuksen tilastoinnin perusjoukko muuttui niin, ettei vuoden 2004 tietoja voi suoraan verrata aiempien vuosien tietoihin. Samoin tapahtui vuoden 2018 muutosten (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) myötä ja aikasarja vuosilta 2004-2017 ei ole vertailukelpoinen vuoden 2018 tietojen kanssa. Vuodesta 2018 alkaen ammatillista koulutusta ei enää jaoteltu nuorille suunnattuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuisille suunnattuun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen 20.9. poikkileikkausopiskelijamäärä vuodelta 2018 ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Opetusryhmätieto oli vuonna 2018 kaikilla erityisopiskelijoilla, kun aikaisemmin tieto oli vain opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen erityisopiskelijoilla.
Vuosien 2019- 2022 ammatillisen koulutuksen erityisopetustiedot sisältävät ammatilliset perustutkinnot hankkimistavasta riippumatta (oppilaitoksessa opiskelu, koulutussopimus, oppisopimus) sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Vuodesta 2019 alkaen tilasto ei sisällä ammatillisen koulutuksen erityisen tuen opetusryhmätietoa. Ko. vuosien tiedot on saatu KOSKI-tietovarannosta.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Sisäinen yhtenäisyys
Tietoja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksesta on kerätty lukuvuoden 1987-1988 jälkeen vuodesta 1999 lähtien. Vuosien 1999-2003 tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia keskenään. Vuonna 2004 ammatillisen koulutuksen tilastoinnin perusjoukko muuttui niin, ettei vuoden 2004 tietoja voi suoraan verrata aiempien vuosien tietoihin. Samoin tapahtui vuoden 2018 muutosten (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) myötä ja aikasarja vuosilta 2004-2017 ei ole vertailukelpoinen vuoden 2018 tietojen kanssa. Vuodesta 2018 alkaen ammatillista koulutusta ei enää jaotella nuorille suunnattuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuisille suunnattuun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen 20.9. poikkileikkausopiskelijamäärä vuodelta 2018 ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedonkeruun tiheys
Kustannukset ja vastausrasite
Menetelmät
Tiedon käsittely
Aineistoa täydennetään järjestäjä- ja oppilaitosrekisterin tiedoilla sekä koulutus- ja alueluokitustiedoilla. Tiedot julkaistaan julkaisuajankohdan mukaisesti.
Aineiston/datan validointi
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Organisaatioyksikkö
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla.
Luokittelevia muuttujia ovat kunta, vuosiluokka, sukupuoli. Oppilasmäärät on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan. Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä. Oppimisen tuki -tilaston tietopalveluissa noudatetaan Oppimisen tuki -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia, käytetään karkeampaa alaluokitusta. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Muu tiedonjakelu
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Relevanssi
Käyttäjien tarpeet
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tietoja.
Käyttäjätyytyväisyys
Laatudokumentointi
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille