Eduskuntavaalit: tilaston dokumentaatio
22.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Eduskuntavaalitilastossa tilastoidaan eduskuntavaalien tulos ja äänestysaktiivisuus sekä taustatietoa ehdokkaista, valituista ja äänestysaktiivisuudesta.
Tilaston kuvaus
Tilastokeskus tuottaa eduskuntavaalien viralliset tilastot. Eduskuntavaalit toimitetaan säännönmukaisesti joka neljäs vuosi. Ennakkotilastot julkaistaan Stat-Fin - palvelussa sekä tilaston tilastosivulla, niin pian kuin mahdollista. Toinen aineisto eli lopulliset tiedot vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen julkaistaan ennakkotilastoja vastaavat vahvistetut tiedot tilastosivulla sekä päivitetään StatFin - palvelun tietokannat. Tarkemmalla tasolla olevia tietoja vaaleista löytyy Tilastokeskuksen eduskuntavaalien tilastosivulla vuodesta 1995 lähtien, lisäksi StatFin-tilastopalvelusta vuodesta 1983 alkaen. Tilastokeskus saa vaalien perusaineiston oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä.
Tilaston perusjoukko
Tilaston perusjoukko ovat vaaliin asetetut ehdokkaat ja vaalissa äänioikeutetut.
Tilastoyksikkö
Tilastoyksikköjä ovat:
- ehdokas (henkilö)
- valittu (henkilö)
- puolue
- äänioikeutettu (henkilö)
- ehdokas (henkilö)
- valittu (henkilö)
- puolue
- äänioikeutettu (henkilö)
Mittayksikkö
Mittayksiköitä ovat tilastossa henkilöiden lukumäärä (ehdokkaat, valitut ja äänioikeutetut), annettujen äänten lukumäärä ja äänestäneiden lukumäärä.
Perusajankohta
Tilastossa ei julkaista indeksejä.
Viiteajankohta
Tilasto kuvaa vuotta 2023 (huhtikuu).
Viitealue
Tietoaineisto kattaa koko Suomen, vaalipiiri-, kunta- ja äänestysaluetasolla.
Kattavuus
Tilasto ei liity talouden toimialoihin, sektoreihin tai muihin sektoreihin.
Ajallinen kattavuus
Tilaston tietoaineisto kattaa vain ao. vaalin aikahetken. Tilastossa julkaistaan aikasarjoja puoluekannatuksesta ja äänestysaktiivisuudesta tietoaineistoja yhdistämällä.
Tarkastuslaskennan jälkeen julkaistavat tiedot ovat lopullisia.
Tarkastuslaskennan jälkeen julkaistavat tiedot ovat lopullisia.
Jakelutiheys
Tietojen jakelutiheys riippuu vaalien järjestämistiheydestä. Eduskuntavaalit pidetään normaaliaikataulun mukaan neljän vuoden välein, jolloin tilaston jakelutiheys on joka neljäs vuosi. On kuitenkin mahdollista, että vaalit järjestetään tätä useammin, jolloin myös tilaston jakelutiheys on vastaavasti lyhyempi kuin neljä vuotta.
Käsitteet
Eduskuntavaalit
Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla.
Ehdokkaiden asettaminen
Aluevaalit:
Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.
Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.
Eduskuntavaalit:
Ehdokkaita eduskuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (100 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta kansanedustajiksi. Jos vaalipiiristä kuitenkin valtioneuvoston päätöksen mukaan valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, ehdokkaita voi olla enintään niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.
Kunnallisvaalit:
Ehdokkaita kunnallisvaaleissa voivat asettaa puolueet ja äänioikeutetut (10 äänioikeutettua), jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla voi olla ehdokkaita korkeintaan puolitoista kertaa niin paljon kuin valtuutettuja valitaan.
Europarlamenttivaalit:
Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (2000 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa koko maassa enintään 20 ehdokasta.
Presidentinvaalit:
Presidentinvaalissa voi ehdokkaan asettaa 1) puolue, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja tai 2) vähintään 20 000 äänioikeutettua, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa vain yhden ehdokkaan. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas.
Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.
Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.
Eduskuntavaalit:
Ehdokkaita eduskuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (100 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta kansanedustajiksi. Jos vaalipiiristä kuitenkin valtioneuvoston päätöksen mukaan valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, ehdokkaita voi olla enintään niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.
Kunnallisvaalit:
Ehdokkaita kunnallisvaaleissa voivat asettaa puolueet ja äänioikeutetut (10 äänioikeutettua), jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla voi olla ehdokkaita korkeintaan puolitoista kertaa niin paljon kuin valtuutettuja valitaan.
Europarlamenttivaalit:
Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (2000 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa koko maassa enintään 20 ehdokasta.
Presidentinvaalit:
Presidentinvaalissa voi ehdokkaan asettaa 1) puolue, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja tai 2) vähintään 20 000 äänioikeutettua, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa vain yhden ehdokkaan. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas.
Ennakkoäänestys
Ennakkoäänestys toimitetaan kaikissa yleisissä vaaleissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Vaalilaissa (46 § 1 mom) on säädetty, että jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Vaalipäivän äänestyksessä äänioikeutettu voi äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Äänestäjän ei tarvitse esittää erityistä syytä ennakkoäänestykselle, vaan hän voi vapaasti valita ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä.
Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää.
Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää.
Ennakkoäänestyspaikat
Ennakkoäänestyspaikkoja ovat
1) asetuksella säädettävät kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat
2) asetuksella säädettävät Suomen edustustot
3) sairaalat ja rangaistuslaitokset (laitos)
4) suomalaiset laivat
5) koti (tietyin edellytyksin)
6) kirje (ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta)
1) asetuksella säädettävät kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat
2) asetuksella säädettävät Suomen edustustot
3) sairaalat ja rangaistuslaitokset (laitos)
4) suomalaiset laivat
5) koti (tietyin edellytyksin)
6) kirje (ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta)
Ennakkoäänestysprosentti
Ennakolta äänestäneiden äänestysprosentti = osuus kaikista äänestäjistä.
Tilastokeskuksen tilastoissa osuus lasketaan kaikista äänestäneistä, toisin kuin esim. oikeusministeriön Internet-sivuilla, jossa prosentti on muodostettu kaikista äänioikeutetuista.
Tilastokeskuksen tilastoissa osuus lasketaan kaikista äänestäneistä, toisin kuin esim. oikeusministeriön Internet-sivuilla, jossa prosentti on muodostettu kaikista äänioikeutetuista.
Ennakkoäänet
Ennakkoäänestyksessä huomioon otetut, hyväksytyt ja hylätyt äänestysliput.
Ennakkoäänten laskenta alkaa pääsääntöisesti varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina, klo 15. Suurissa vaalipiireissä voidaan alkamisaikaa aikaistaa, kuitenkin niin että aikaisin mahdollinen aika on klo 12. Ennakkoäänien laskennan tulos pyritään saamaan valmiiksi klo 20:een mennessä, mistä alkaen niistä saadaan julkistaa ennakkotietoja.
Ennakkoäänten laskenta alkaa pääsääntöisesti varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina, klo 15. Suurissa vaalipiireissä voidaan alkamisaikaa aikaistaa, kuitenkin niin että aikaisin mahdollinen aika on klo 12. Ennakkoäänien laskennan tulos pyritään saamaan valmiiksi klo 20:een mennessä, mistä alkaen niistä saadaan julkistaa ennakkotietoja.
Hylätyt äänestysliput
Säännökset vaalilipun mitättömyydestä sisältyvät vaalilain 85. pykälään. Tällaisia syitä ovat
1) vaalikuoressa useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu
2) asiaton merkintä vaalikuoressa
3) muu kuin oikeusministeriön painattama äänestyslippu
4) leimaamaton äänestyslippu
5) ehdokkaan numero merkitty epäselvästi
6) äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä.
Edellisten syiden lisäksi tilastoidaan myös tyhjien äänestyslippujen määrät.
1) vaalikuoressa useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu
2) asiaton merkintä vaalikuoressa
3) muu kuin oikeusministeriön painattama äänestyslippu
4) leimaamaton äänestyslippu
5) ehdokkaan numero merkitty epäselvästi
6) äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä.
Edellisten syiden lisäksi tilastoidaan myös tyhjien äänestyslippujen määrät.
Puolue
Puolueella tarkoitetaan oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkittyä rekisteröityä yhdistystä. Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä, joiden varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puolueen jäseneksi liitytään yleensä puolueen paikallisyhdistyksen kautta.
Suhteellinen vaalitapa
Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä 20 prosenttia, sen tulisi saada myös 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.
Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita.
Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita.
Vaalikelpoinen
Vaalikelpoisuuden yleiset edellytykset ovat pääosin samat kuin äänioikeuden edellytykset eri vaaleissa. Kunnallisvaaleissa vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden edellytykset poikkeavat toisistaan siten, että vaalikelpoisuus kunnassa edellyttää jatkuvaa asumista, kun taas äänioikeuteen riittää, että henkilöllä on 51 päivänä ennen vaaleja ollut kotikunta ko. kunnassa.
Kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö
1) jonka kotikunta kyseinen kunta on
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa ja
3) joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen).
Aluevaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö
1) joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas (jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen)
2) jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa ja
3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.
Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään hyvinvointialuelain 77 §:ssä:
Vaalikelpoinen aluevaltuustoon ei ole:
1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi hyvinvointialuetta koskevia valvontatehtäviä;
2) hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö, joka toimii aluehallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen tai hyvinvointialueen liikelaitoksen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
3) hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön;
4) hyvinvointiyhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluevaltuuston osalta hyvinvointiyhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön.
5) Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on kuitenkin vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.
Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita ammattisotilasta. Lisäksi eräät korkeat viranomaiset eivät voi olla kansanedustajina ilman että eroaisivat virastaan.
Europarlamenttivaaleissa vaalikelpoinen ehdokkaaksi on
1) jokainen Suomen kansalainen, jolla on vaaleissa äänioikeus ja joka ei ole vajaavaltainen
2) jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa.
Presidentinvaaleissa vaalikelpoinen on syntyperäinen Suomen kansalainen.
Kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö
1) jonka kotikunta kyseinen kunta on
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa ja
3) joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen).
Aluevaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö
1) joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas (jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen)
2) jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa ja
3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.
Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään hyvinvointialuelain 77 §:ssä:
Vaalikelpoinen aluevaltuustoon ei ole:
1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi hyvinvointialuetta koskevia valvontatehtäviä;
2) hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö, joka toimii aluehallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen tai hyvinvointialueen liikelaitoksen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
3) hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön;
4) hyvinvointiyhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluevaltuuston osalta hyvinvointiyhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön.
5) Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on kuitenkin vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.
Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita ammattisotilasta. Lisäksi eräät korkeat viranomaiset eivät voi olla kansanedustajina ilman että eroaisivat virastaan.
Europarlamenttivaaleissa vaalikelpoinen ehdokkaaksi on
1) jokainen Suomen kansalainen, jolla on vaaleissa äänioikeus ja joka ei ole vajaavaltainen
2) jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa.
Presidentinvaaleissa vaalikelpoinen on syntyperäinen Suomen kansalainen.
Vaalilaki
Uusi, yhtenäinen vaalilaki vahvistettiin presidentin esittelyssä 2.10.1998. Laki sisältää sekä eri vaalien yhteiset menettelysäännökset että kaikkien yleisten vaalien edellyttämät erityissäännökset. Laki korvasi aikaisemmat vaalilait eli eduskuntavaalilain, presidentinvaalilain, kunnallisvaalilain ja europarlamenttivaalilain.
Uutta vaalilakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Uutta, maakuntajakoon pohjautuvaa vaalipiirijakoa sovellettiin ensimmäisen kerran vasta kevään 2003 eduskuntavaaleissa.
Kaikissa vaaleja koskevissa käsitteissä on käytetty voimassaolon alkupäivämääränä ko. lain vahvistamispäivää. Uutta lakia on sovellettu sen voimaan tulemisen jälkeen kaikkiin yleisiin vaaleihin.
Uutta vaalilakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Uutta, maakuntajakoon pohjautuvaa vaalipiirijakoa sovellettiin ensimmäisen kerran vasta kevään 2003 eduskuntavaaleissa.
Kaikissa vaaleja koskevissa käsitteissä on käytetty voimassaolon alkupäivämääränä ko. lain vahvistamispäivää. Uutta lakia on sovellettu sen voimaan tulemisen jälkeen kaikkiin yleisiin vaaleihin.
Vaalipiiri
Vaalipiirijaolla tarkoitetaan vaaleilla täytettävien paikkojen alueellista jakoa.
Aluevaalit:
Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue.
Eduskuntavaalit:
Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta vaalipiireihin. Eduskuntavaaleissa kansanedustajien paikat jakaantuvat vaalipiirien kesken valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lain mukaan Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä valitaan yksi edustaja ja loput 199 edustajapaikkaa jaetaan suhteellisesti muiden vaalipiirien kesken Suomen kansalaisista muodostuvan asukasluvun mukaan.
Muut vaalit:
Presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa maa on yhtenä vaalipiirinä. Kunnallisvaaleissa vaalipiirinä on kunta. Vaalin tulosta laskettaessa paikkoja ei siten jaeta eri alueille mainituissa vaaleissa. Kaikissa tilastoissa kuitenkin esitetään myös vaalipiirikohtaiset tulokset eri vaalien vertailtavuuden takia.
Aluevaalit:
Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue.
Eduskuntavaalit:
Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta vaalipiireihin. Eduskuntavaaleissa kansanedustajien paikat jakaantuvat vaalipiirien kesken valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lain mukaan Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä valitaan yksi edustaja ja loput 199 edustajapaikkaa jaetaan suhteellisesti muiden vaalipiirien kesken Suomen kansalaisista muodostuvan asukasluvun mukaan.
Muut vaalit:
Presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa maa on yhtenä vaalipiirinä. Kunnallisvaaleissa vaalipiirinä on kunta. Vaalin tulosta laskettaessa paikkoja ei siten jaeta eri alueille mainituissa vaaleissa. Kaikissa tilastoissa kuitenkin esitetään myös vaalipiirikohtaiset tulokset eri vaalien vertailtavuuden takia.
Valitsijayhdistys
Ehdokkaiden asettamisen perusyksikkö (puolueiden ohella) eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa sekä aluevaaleissa. (Ks. ehdokkaiden asettaminen.)
Vertausluku
Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit, kunnallisvaalit ja aluevaalit:
Vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne. Vaaliliitossa olleiden puolueiden ehdokkaiden vertausluvut muodostetaan koko vaaliliiton yhteisäänimäärästä. Yhteislistaan kuulumattoman ehdokkaan vertausluku on hänen saamansa äänimäärä.
Vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne. Vaaliliitossa olleiden puolueiden ehdokkaiden vertausluvut muodostetaan koko vaaliliiton yhteisäänimäärästä. Yhteislistaan kuulumattoman ehdokkaan vertausluku on hänen saamansa äänimäärä.
Äänestysaktiivisuus
Äänestysprosentti = äänestäneiden osuus äänioikeutetuista.
Valtiollisissa vaaleissa tilastoissa esitetään neljä erilaista äänestysprosenttia:
1) Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti
2) ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti
3) kokonaisäänestysprosentti, joka sisältää edellä mainitut molemmat ryhmät
4) em. ryhmästä 2 erikseen eriteltynä Ruotsissa asuvien äänestysprosentti.
Europarlamenttivaalien osalta lasketaan lisäksi vielä muiden EU-kansalaisten äänestysprosentti.
Kunnallisvaaleissa äänioikeus ei ole sidottu Suomen kansalaisuuteen, vaan perusteena on kotikunta. (Ks. äänioikeutettu.)
Kunnallisvaaleissa kokonaisäänestysprosentin lisäksi esitetään äänestysprosentit ulkomaalaisten kansalaisuuden mukaan: EU-maa, Islanti ja Norja, Muu maa.
(Ks. myös ennakkoäänestysprosentti.)
Aluevaaleissa äänioikeus määräytyy vastaavalla tavalla kuin kuntavaaleissa, jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta.
Valtiollisissa vaaleissa tilastoissa esitetään neljä erilaista äänestysprosenttia:
1) Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti
2) ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti
3) kokonaisäänestysprosentti, joka sisältää edellä mainitut molemmat ryhmät
4) em. ryhmästä 2 erikseen eriteltynä Ruotsissa asuvien äänestysprosentti.
Europarlamenttivaalien osalta lasketaan lisäksi vielä muiden EU-kansalaisten äänestysprosentti.
Kunnallisvaaleissa äänioikeus ei ole sidottu Suomen kansalaisuuteen, vaan perusteena on kotikunta. (Ks. äänioikeutettu.)
Kunnallisvaaleissa kokonaisäänestysprosentin lisäksi esitetään äänestysprosentit ulkomaalaisten kansalaisuuden mukaan: EU-maa, Islanti ja Norja, Muu maa.
(Ks. myös ennakkoäänestysprosentti.)
Aluevaaleissa äänioikeus määräytyy vastaavalla tavalla kuin kuntavaaleissa, jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta.
Äänioikeutettu
Eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentinvaaleissa äänioikeusikä tulee saavuttaa viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä.
Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (1994/201) tarkoitettu kotikunta Suomessa, jollei hän ole menettänyt äänioikeuttaan europarlamenttivaaleissa siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (vaalilaki 2 §).
Kunnallisvaaleissa ja aluevaaleissa äänioikeus on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kunnallisvaaleissa ja aluevaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. (Kuntalaki 26 §)
Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (1994/201) tarkoitettu kotikunta Suomessa, jollei hän ole menettänyt äänioikeuttaan europarlamenttivaaleissa siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (vaalilaki 2 §).
Kunnallisvaaleissa ja aluevaaleissa äänioikeus on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kunnallisvaaleissa ja aluevaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. (Kuntalaki 26 §)
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tilaston keskeiset mahdolliset virhelähteet ovat lähtöaineiston virheet tai aineiston käsittelyssä tapahtuvat virheet.
Oikea-aikaisuus
Ennakkotiedon osalta tietojen kuvaaman tapahtuman ja tietojen saatavuuden välinen viive on 1-2 päivää. Lopullisten, vahvistettujen, tietojen ja tietojen saatavuuden välinen viive on yleensä alle viikko.
Ehdokkaista julkaistavan tiedon ja tietojen saatavuuden välinen viive on yleensä noin kaksi viikkoa, äänestysaktiivisuudesta julkistettavien taustatietojen ja tiedon saatavuuden välinen viive on yleensä 2-4 viikkoa.
Ottaen huomioon tilaston poikkeuksellisen luonteen paitsi kuvaamansa ilmiön, myös ilmiön aikariippuvuuden suhteen, esimerkiksi ko. vuoden arkipyhät ym. käytettävissä oleviin työpäiviin vaikuttavat ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa tietojen saatavuuden ja ilmiön väliseen viiveeseen.
Ehdokkaista julkaistavan tiedon ja tietojen saatavuuden välinen viive on yleensä noin kaksi viikkoa, äänestysaktiivisuudesta julkistettavien taustatietojen ja tiedon saatavuuden välinen viive on yleensä 2-4 viikkoa.
Ottaen huomioon tilaston poikkeuksellisen luonteen paitsi kuvaamansa ilmiön, myös ilmiön aikariippuvuuden suhteen, esimerkiksi ko. vuoden arkipyhät ym. käytettävissä oleviin työpäiviin vaikuttavat ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa tietojen saatavuuden ja ilmiön väliseen viiveeseen.
Täsmällisyys
Vuoden 2023 eduskuntavaalien osalta tiedot tuotettiin ja julkaistiin suunnitellussa aikataulussa.
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Maan sisällä eri alueet ovat vertailukelpoisia siten, että ilmiöön vaikuttava lainsäädäntö on yhteneväinen.
Eri maiden välillä tilasto on vertailukelpoinen siten, että yleisellä tasolla tilasto kuvaa maan lainsäädäntö- ja budjettivaltaa käyttävän elimen edustajavalintaan liittyvää prosessia. Yksityiskohtaisella tasolla eri maiden käytännöt, rakenteet ja lainsäädäntö em. asiaan liittyen saattavat erota toisistaan merkittävästi, mikä vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen.
Eri maiden välillä tilasto on vertailukelpoinen siten, että yleisellä tasolla tilasto kuvaa maan lainsäädäntö- ja budjettivaltaa käyttävän elimen edustajavalintaan liittyvää prosessia. Yksityiskohtaisella tasolla eri maiden käytännöt, rakenteet ja lainsäädäntö em. asiaan liittyen saattavat erota toisistaan merkittävästi, mikä vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilasto on periaatteessa vertailukelpoinen koko aikasarjan osalta (1908 alkaen). Käsitteellisellä tasolla ehdokkaiden valintaan, puoluekannatukseen, äänestysaktiivisuuteen ym. keskeisiin tekijöihin liittyvät asiat eivät ole oleellisesti muuttuneet.
Käytännössä lainsäädännössä on aikasarjan aikana (1908-2023) tapahtunut lukuisia muutoksia (esim. äänioikeuteen liittyvät muutokset), jotka saattavat rajoittaa tietojen vertailukelpoisuutta.
Käytännössä lainsäädännössä on aikasarjan aikana (1908-2023) tapahtunut lukuisia muutoksia (esim. äänioikeuteen liittyvät muutokset), jotka saattavat rajoittaa tietojen vertailukelpoisuutta.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Asiaan ei liity, eikä siitä tehdä, muita tilastoja.
Sisäinen yhtenäisyys
-
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tietokokonaisuus perustuu hallinnollisiin lähteisiin.
Henkilöiden taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, perhe- ja työssäkäyntitilastoihin sekä tutkintorekisteriin.
Taustatietojen ajankohta:
- Tuorein vaalivuosi: vaalivuosi – 2 v.
- Aiemmat vaalivuodet: vaalivuosi – 1 v.
Taustamuuttujat:
- Kieli
- Syntyperä
- Pääasiallinen toiminta
- Lasten lukumäärä
- Koulutus
- Käytettävissä olevat rahatulot
- Työnantajasektori
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedot saadaan eri rekistereistä. Tietojen pääasiallinen lähde on Oikeusministeriö ja sen alainen Oikeusrekisterikeskus. Äänioikeusrekisteri saadaan Oikeusministeriön kautta, sen alkuperäinen lähde on Digi- ja väestötietovirasto.
Aineistojen toimituksesta Tilastokeskukseen on olemassa vakiintuneet käytännöt Oikeusministeriön, Oikeusrekisterikeskuksen ja vaalitietojärjestelmän teknisestä toteutuksesta vastaavan Tieto Oyj:n välillä. Aineistojen toimituksen yksityiskohdat sovitaan aina kunkin vaalin yhteydessä.
Aineistot toimitetaan Tilastokeskukseen linjasiirtona.
Aineistojen toimituksesta Tilastokeskukseen on olemassa vakiintuneet käytännöt Oikeusministeriön, Oikeusrekisterikeskuksen ja vaalitietojärjestelmän teknisestä toteutuksesta vastaavan Tieto Oyj:n välillä. Aineistojen toimituksen yksityiskohdat sovitaan aina kunkin vaalin yhteydessä.
Aineistot toimitetaan Tilastokeskukseen linjasiirtona.
Tiedonkeruun tiheys
Perustiedot kerätään eduskuntavaalien yhteydessä, eli normaalisyklillä neljän vuoden välein.
Menetelmät
Tiedon käsittely
Tilastossa aineistoa käsitellään summaamalla, tilastossa kuvattavan ilmiön tilastointi ei edellytä esim. editointia tai imputointia.
Aineiston/datan validointi
Tietoja validoidaan tuotantoprosessissa vertaamalla muiden tiedontuottajien julkaisemaan tietoon ja aineiston sisäistä loogisuutta tarkastelemalla.
Kausitasoitus
Tilastossa ei tehdä kausitasoitusta.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Yhteiskuntatilastot
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia (huom! tässä edellä muutos 4.4.) sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tilastossa suojataan tietoja sellaisten äänestysalueiden kohdalla, joissa äänioikeutettujen/äänestäneiden lukumäärä alittaa asetetun kynnysarvon. Tällaisten äänestysalueiden kohdalla ko. alueen äänioikeutetut/äänestäneet esitetään toisen saman kunnan äänestysalueen yhteydessä.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Aineistoa ei jaeta muiden tilastovirastojen tai yksiköiden välillä.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Relevanssi
Tilaston tuottamisessa otetaan huomioon käyttäjien tarpeita mahdollisuuksien mukaan.
Käyttäjien tarpeet
Tilaston keskeisiä käyttäjiä ovat kansalaiset, tiedotusvälineet, järjestöt, poliittiset toimijat (ehdokkaat, edustajat, puolueet) sekä tutkimuslaitokset.
Laadun arviointi
Eduskuntavaalitilaston laatua arvioidaan jatkuvasti tilaston tuottamisen yhteydessä. Tuotettuja tietoja verrataan muiden tiedontuottajien tuottamiin tietoihin ja aineistolle sekä tuotetuille tiedoille tehdään loogisuustarkastuksia.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille