Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston kuvaa yritysten tietotekniikan käyttöä ja liiketoiminnan sähköistymistä. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana laajana yrityskyselynä. Tulokset korotetaan vastaamaan kaikkia tutkittujen toimialojen ja suuruusluokkien yrityksiä.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston otoskehikkona on Tilastokeskuksen yritystietovaraston (YTY) vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset seuraavilla toimialoilla: 

• C Teollisuus (10-33)
• D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35)
• E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (36-39)
• F rakentaminen (41-43)
• G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47)
• H kuljetus ja varastointi (49-53)
• I majoitus ja ravitsemistoiminta (55-56)
• J informaatio ja viestintä (58-63)
• L kiinteistöalan toiminta (68)
• M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-74) (M pois lukien toimiala 75)
• N hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82)
• Toimiala 951, tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tilastoyksikkö on yritys.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilastossa käytettän suurimmassa osassa tietoja yritysten määriä prosenttiosuuksina kaikista yrityksistä, yrityksistä toimialoittain tai yrityksistä suuruusluokittain. Lisäksi käytetään Euroja sekä henkilöstön osuutta prosentteina.

Tietotekniikan käytön osalta viiteajankohtana on useimmissa muuttujissa kyselyn ajankohta, eli tilastovuoden helmi-toukokuu. Sähköisen kaupan ja joidenkin vaihtuvien muuttujien osalta viiteajankohta on edellinen vuosi.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto kattaa Suomen tiedot.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto kattaa TOL2008- toimialaluokituksen pääluokat C Teollisuus (10-33),  D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35), E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (36-39), F rakentaminen (41-43), G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47), H kuljetus ja varastointi (49-53), I majoitus ja ravitsemistoiminta (55-56), J informaatio ja viestintä (58-63), L kiinteistöalan toiminta (68), M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-75), N hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82), sekä lisäksi toimialan 951, tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston saatavilla olevien aikasarjojen pituudet vaihtelevat riippuen halutusta tiedosta. Pisimmillään aikasarjoja on saatavilla vuoden 2000 tilastosta alkaen.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedot julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Otantatutkimukseen liittyy aina tilastollisia epävarmuustekijöitä. Keskeisimmät epävarmuustekijät ovat otantavirhe, mittausvirheet ja vastauskato.

Otanta-asetelmaan aina liittyvää satunnaisvaihtelua kutsutaan otantavirheeksi. Otantavirheen merkitystä voidaan pitää yleensä pienenä raportoitavilla tasoilla, mutta se voi aiheuttaa vuosittaisia heilahteluja joissain tarkemmissa toimialoittaisissa tarkasteluissa.

Mittausvirhe voi tulla tilastossa esiin lähinnä hankalien teknologisten käsitteiden kautta, jotka eivät välttämättä ole aina kaikille vastaajille selviä. Tästä johtuvaa mittausvirhettä voidaan kuitenkin pitää pienenä binäärisissä kyllä/ei kysymyksissä. Tyypillisesti käsitteet ovat hankalia niille joilla jotakin teknologiaa ei ole ja he vastaavat "ei" tai kysymys jää eräkadoksi. Myöskin mittausvirheen merkitys tulkinnassa vähenee kun seurataan aikasarjoja ja mittausvirheen voidaan olettaa toistuvan samanlaisena. 

Vastauskato on yksikkökadon osalta otettu huomioon tulosten laskennassa korotuskertoimia käyttämällä. Korotusten jälkeenkin kato aiheuttaa epävarmuutta, mikäli puuttuvien vastausten ominaisuudet ovat oleellisesti erilaiset kuin saatujen vastausten. Kadon vaikutukset estimaatteihin voidaan olettaa pieneksi.

Eräkatoon ei pääosin ole tehty korjauksia eli osittain puuttuvia vastauksia ei ole imputoitu muutoin kuin loogisina korjauksina. Eräkato ei ole kovin suurta millään muuttujilla ja tulkitaan käytännössä "ei"-vastaukseksi kyllä/ei-kysymyksissä.

Tiedot julkaistaan marras-joulukuussa ja kuvaavat pääosin kunkin vuoden tiedonkeruuajankohdan tilannetta, siis tilannetta helmikuusta-toukokuuhun. Joidenkin tietojen kohdalla viitataan edellisen vuoden tilanteeseen eli noin 11 kuukauden päähän.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedot julkaistaan noin 6 kuukauden viiveellä.

Tiedon toimitus- ja tavoitepäivien välillä ei ole viivettä.

Vuonna 2023 Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston ylipeitto oli 156 yritystä eli 0,8 % perusjoukosta. Tuloksia laskettaessa ylipeittoon kuuluvat yritykset on poistettu perusjoukosta.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä tilasto on suora tiedonkeruu yrityksille ja sisältää paljon spesifiä termistöä. Vaikka asiat pyritään selittämään kysymysten yhteydessä, on aina mahdollista, että kysymystä ei ymmärretä oikein ja syntyy mittausvirhe. Tästä johtuvaa mittausvirhettä pyritään vähentämään vuosittain kysymyksiä kehittämällä ja käsittelyn yhteydessä korjaamalla syntyneitä virheitä.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston yksikkökato vuonna 2023 oli 28%.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilastossa eräkato vaihtelee eri kysymysten kohdalla.

Tiedot ovat vertailukelpoisia muiden Euroopan tilastovirastojen tietoihin.

Yritysten tietotekniikan käyttöä ja sähköistä kauppaa koskevaa tilastoa on laadittu vuodesta 1999 lähtien. Tilasto on pääosin vertailukelpoinen vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä koskien vuodesta 2000 alkaen. Vuosina 2001-2009 tilasto tuotettiin myös 5-9 henkeä työllistävistä yrityksistä ja tilastotiedot esitettiin kaikista vähintään viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä koskien. Vertailtaessa uusia lukuja aiempiin vuosiin on käytettävä aiemmiltakin vuosilta vähintään 10 henkeä työllistävien yritysten lukuja.

Uusi toimialaluokitus tol 2008 otettiin käyttöön vuoden 2009 tilastosta alkaen. Aiempien vuosien luvut ovat silti hyvin vertailukelpoisia eikä toimialamuutos aiheuta olennaisia muutoksia lukuihin.

Lisäksi vuoden 2010 tilastosta alkaen tuli uutena mukaan toimiala 951, tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus, jonka mukaan tulo ei myöskään aiheuta muutoksia tilaston lukuihin, johtuen toimialan pienuudesta.

Sähköisen kaupan suuruutta koskeviin lukuihin sisältyy suhteellisen paljon epävarmuutta ja niiden aikasarjavertailuun on suhtauduttava suuntaa antavana. Sähköisen kaupan suuruutta koskevat luvut alkaen vuoden 2004 tilastosta vuotta 2003 koskien eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin parantuneen kattavuuden vuoksi.

Yritysten tietotekniikan käyttöä koskevat tilastot OECD:n ja EU:n jäsenmaissa ovat hyvin vertailukelpoisia vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä koskien. Sähköisen kaupan arvoa koskeviin lukuihin on kansainvälisissä vertailuissa syytä suhtautua suuntaa antavina lukuina.

Vuoden 2006 kyselyssä lomaketta uudistettiin mm. tuomalla määritelmät ja ohjeet kysymysten yhteyteen entisen alaviitteen tilalta. Tämä uudistus näyttäisi vaikuttaneen Internet-kaupan yleisyyttä koskeviin lukuihin alentavasti. Syynä on todennäköisesti se, että osa vastaajista tulkitsi aiemmin tavanomaisella sähköpostiviestillä saadut tilaukset virheellisesti Internet-kaupaksi. Luvun pienentymistä vuoden 2006 tilastosta alkaen ei siksi tule tulkita Internet-kaupan yleisyyden vähenemiseksi vaan määritelmien mukaisen tuloksen tarkentumiseksi.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto julkaistaan yritysyksikköön perustuen tilastovuodesta 2023 alkaen. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä. Muutos saattaa vaikuttaa vähäisesti joihinkin tietotekniikan käytön yleisyyttä koskeviin tuloksiin. Aikaisemmin yksikkö oli oikeudellinen yksikkö.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilastossa saatavilla olevien aikasarjojen pituudet vaihtelevat riippuen halutusta tiedosta. Pisimmillään aikasarjoja on saatavilla vuoden 2000 tilastosta alkaen.

Ei muita tilastoja

Tilasto pohjautuu erilliseen tiedonkeruuseen. Kyseessä on otostutkimus, jossa otoskehikon kaikki vähintään sata henkilöä työllistävät yritykset sisällytettiin kyselyyn. Työntekijämäärältään 10-99 henkilön yritysten osalta käytettiin otantaa. Otanta-asetelmana oli toimialan ja kokoluokan mukaan ositettu yksinkertainen satunnaisotanta.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedonkeruu toteutetaan verkkokyselynä.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedonkeruu toteutetaan vuosittain.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedonkeruu perustuu ainoastaan suoraan tiedonkeruuseen yrityksistä.

Otoskehikon kaikki vähintään sata henkilöä työllistävät yritykset sisällytettiin kyselyyn. Työntekijämäärältään 10-99 henkilön yritysten osalta käytettiin otantaa. Otanta-asetelmana oli toimialan ja kokoluokan mukaan ositettu yksinkertainen satunnaisotanta.

Saadut vastaukset on korotettu vastaamaan kaikkia tutkittujen toimialojen yli kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä tai suuruusluokittain vastaamaan kaikkia suuruusluokan yrityksiä. Yritysten lukumääriä koskevissa analyyseissä painokertoimena on käytetty kehikon ja vastanneiden yritysten lukumäärien suhdetta ositteittain. Rahamääräisissä analyyseissä painokertoimena on käytetty kokonaisliikevaihdon ja vastanneiden liikevaihdon suhdetta ositteittain. Euromääräisten painokerrointen laskennasta on poistettu eräät sähköisen kaupan suuruuden kannalta ääriarvoiksi katsottavat yritykset. Nämä muodostavat oman jälkiositteensa painokertoimella 1.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilastossa kerättyjä tietoja tarkistetaan varmistamalla vastauksen sisäinen konsistenssi, vertaamalla tietoja edellisten vuosien tietoihin, sekä vertaamalla yrityksen tietoja rekisteristä saatavilla oleviin taustatietoihin.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä tilaston toteutuksessa noudatetaan Euroopan tilastoviraston Eurostatin antamia menetelmäsuosituksia.

Tilastokeskus

Yritystilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto perustuu Euroopan unionin asetuksiin, jotka osaltaan edellyttävät kyseisten tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (N:o 2019/2152) sekä vuosittain annettavaan komission asetukseen, esim. vuoden 2023 tiedonkeruuta koskien EU:n komission täytäntöönpanoasetus N:o 2022/1344).

Euroopan komissio on osallistunut tutkimuksen rahoitukseen.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkaistaan vain niin aggregoidulla tasolla, että yksittäisen tiedonantajan tietojen paljastuminen ei ole mahdollista. Suurin osa tilaston tiedoista perustuu binäärisiin kyllä/ei vastauksiin, joissa havaintojen yhdistäminen yksittäiseen tiedonantajaan ei ole mahdollista. Sähköisen kaupan arvo julkaistaan vain hyvin aggregoidulla tasolla.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä- tilaston aineisto toimitetaan tutkijakäyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalveluun. Aineistossa ei ole mukana tunnistetietoja. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.

Eurostatille toimitettavissa taulukoinneissa arat solut merkitään suojatuiksi, jolloin Eurostat ei julkaise näitä tietoja. Tietoja voidaan kuitenkin käyttää EU-tasoisten summatietojen laskennassa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

 

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedot toimitetaan Eurostatiin vuosittain 5. lokakuuta mennessä.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja meiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Ota yhteys sähköpostitse <font color="#0066cc"><font>tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi</font></font>. 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston sisältö muuttuu vuosittain ottaen huomioon tilastoalueen kehityksen ja käyttäjien tietotarpeet.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tietoja käyttävät julkinen hallinto, yritykset, toimialajärjestöt, tutkijat sekä kansainvälisiä vertailutietoja kokoavat EU:n komissio (Eurostat) ja OECD. Yritysten tietotekniikan käyttöä ja sähköistä kauppaa koskevilla tilastoilla on myös yleistä poliittista merkitystä arvioitaessa Suomen ja EU:n kilpailukykyä suhteessa muihin alueisiin. Tietoja on käytetty mm. EU:n rakenneindikaattoreissa ja eEurope, i2010 ja Digital agenda benchmarking-indikaattoreissa ja DESI-indeksissä.

Tilaston sisältö muuttuu vuosittain ottaen huomioon tilastoalueen kehityksen ja käyttäjien jatkuvasti muuttuvat tietotarpeet kehittyvällä substanssialueella.

Laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tiedon keruuvaiheessa tarkastellaan tilaston yksikköaineiston koherenssia edellisen vuoden tietoihin. Makrotarkasteluilla haetaan mahdollisia tuotantoprosessin virheitä.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

 

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.