Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston kuvaa yritysten tietotekniikan käyttöä ja liiketoiminnan sähköistymistä. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana laajana yrityskyselynä. Tulokset korotetaan vastaamaan kaikkia tutkittujen toimialojen ja suuruusluokkien yrityksiä.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston otoskehikkona on Tilastokeskuksen yritystietovaraston (YTY) vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset seuraavilla toimialoilla: 

• C Teollisuus (10-33)
• D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35)
• E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (36-39)
• F rakentaminen (41-43)
• G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47)
• H kuljetus ja varastointi (49-53)
• I majoitus ja ravitsemistoiminta (55-56)
• J informaatio ja viestintä (58-63)
• L kiinteistöalan toiminta (68)
• M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-74) (M pois lukien toimiala 75)
• N hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82)
• Toimiala 951, tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tilastoyksikkö on yritys.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilastossa käytettän suurimmassa osassa tietoja yritysten määriä prosenttiosuuksina kaikista yrityksistä, yrityksistä toimialoittain tai yrityksistä suuruusluokittain. Lisäksi käytetään Euroja sekä henkilöstön osuutta prosentteina.

-

Tietotekniikan käytön osalta viiteajankohtana on useimmissa muuttujissa kyselyn ajankohta, eli tilastovuoden tammi-toukokuu. Sähköisen kaupan ja joidenkin vaihtuvien muuttujien osalta viiteajankohta on edellinen vuosi.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto kattaa Suomen tiedot.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto kattaa TOL2008- toimialaluokituksen pääluokat C Teollisuus (10-33),  D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35), E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (36-39), F rakentaminen (41-43), G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47), H kuljetus ja varastointi (49-53), I majoitus ja ravitsemistoiminta (55-56), J informaatio ja viestintä (58-63), L kiinteistöalan toiminta (68), M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-74) (M pois lukien toimiala 75), N hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82), sekä lisäksi toimialan 951, tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston saatavilla olevien aikasarjojen pituudet vaihtelevat riippuen halutusta tiedosta. Pisimmillään aikasarjoja on saatavilla vuoden 2000 tilastosta alkaen.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedot julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Otantatutkimukseen liittyy aina tilastollisia epävarmuustekijöitä. Keskeisimmät epävarmuustekijät ovat otantavirhe, mittausvirheet ja vastauskato.

Otanta-asetelmaan aina liittyvää satunnaisvaihtelua kutsutaan otantavirheeksi. Otantavirheen merkitystä voidaan pitää yleensä pienenä raportoitavilla tasoilla, mutta se voi aiheuttaa vuosittaisia heilahteluja joissain tarkemmissa toimialoittaisissa tarkasteluissa.

Mittausvirhe voi tulla tilastossa esiin lähinnä hankalien teknologisten käsitteiden kautta, jotka eivät välttämättä ole aina kaikille vastaajille selviä. Tästä johtuvaa mittausvirhettä voidaan kuitenkin pitää pienenä binäärisissä kyllä/ei kysymyksissä. Tyypillisesti käsitteet ovat hankalia niille joilla jotakin teknologiaa ei ole ja he vastaavat "ei" tai kysymys jää eräkadoksi. Myöskin mittausvirheen merkitys tulkinnassa vähenee kun seurataan aikasarjoja ja mittausvirheen voidaan olettaa toistuvan samanlaisena. 

Vastauskato on yksikkökadon osalta otettu huomioon tulosten laskennassa korotuskertoimia käyttämällä. Korotusten jälkeenkin kato aiheuttaa epävarmuutta, mikäli puuttuvien vastausten ominaisuudet ovat oleellisesti erilaiset kuin saatujen vastausten. Kadon vaikutukset estimaatteihin voidaan olettaa pieneksi.

Eräkatoon ei pääosin ole tehty korjauksia eli osittain puuttuvia vastauksia ei ole imputoitu muutoin kuin loogisina korjauksina. Eräkato ei ole kovin suurta millään muuttujilla ja tulkitaan käytännössä "ei"-vastaukseksi kyllä/ei-kysymyksissä.

-

Tiedot julkaistaan marraskuussa ja kuvaavat pääosin kunkin vuoden tiedonkeruuajankohdan tilannetta, siis tilannetta tammikuusta-huhtikuuhun. Joidenkin tietojen kohdalla viitataan edellisen vuoden tilanteeseen eli noin 11 kuukauden päähän.

-

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedot julkaistaan noin 6 kuukauden viiveellä.

-

Tiedon toimitus- ja tavoitepäivien välillä ei ole viivettä.

Tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

-

-

-

-

-

-

-

-

Vuonna 2019 Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston ylipeitto oli 141 yritystä eli 0,7% perusjoukosta. Tuloksia laskettaessa ylipeittoon kuuluvat yritykset on poistettu perusjoukosta.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä tilasto on suora tiedonkeruu yrityksille ja sisältää paljon spesifiä termistöä. Vaikka asiat pyritään selittämään kysymysten yhteydessä, on aina mahdollista, että kysymystä ei ymmärretä oikein ja syntyy mittausvirhe. Tästä johtuvaa mittausvirhettä pyritään vähentämään vuosittain kysymyksiä kehittämällä ja käsittelyn yhteydessä korjaamalla syntyneitä virheitä.

-

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston yksikkökato vuonna 2019 oli 28%.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilastossa eräkato vaihtelee eri kysymysten kohdalla.

-

-

Tiedot ovat vertailukelpoisia muiden Euroopan tilastovirastojen tietoihin.

-

Yritysten tietotekniikan käyttöä ja sähköistä kauppaa koskevaa tilastoa on laadittu vuodesta 1999 lähtien. Tilasto on pääosin vertailukelpoinen vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä koskien vuodesta 2000 alkaen. Vuosina 2001-2009 tilasto tuotettiin myös 5-9 henkeä työllistävistä yrityksistä ja tilastotiedot esitettiin kaikista vähintään viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä koskien. Vertailtaessa uusia lukuja aiempiin vuosiin on käytettävä aiemmiltakin vuosilta vähintään 10 henkeä työllistävien yritysten lukuja.

Uusi toimialaluokitus tol 2008 otettiin käyttöön vuoden 2009 tilastosta alkaen. Aiempien vuosien luvut ovat silti hyvin vertailukelpoisia eikä toimialamuutos aiheuta olennaisia muutoksia lukuihin.

Lisäksi vuoden 2010 tilastosta alkaen tuli uutena mukaan toimiala 951, tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus, jonka mukaan tulo ei myöskään aiheuta muutoksia tilaston lukuihin, johtuen toimialan pienuudesta.

Sähköisen kaupan suuruutta koskeviin lukuihin sisältyy suhteellisen paljon epävarmuutta ja niiden aikasarjavertailuun on suhtauduttava suuntaa antavana. Sähköisen kaupan suuruutta koskevat luvut alkaen vuoden 2004 tilastosta vuotta 2003 koskien eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin parantuneen kattavuuden vuoksi.

Yritysten tietotekniikan käyttöä koskevat tilastot OECD:n ja EU:n jäsenmaissa ovat hyvin vertailukelpoisia vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä koskien. Sähköisen kaupan arvoa koskeviin lukuihin on kansainvälisissä vertailuissa syytä suhtautua suuntaa antavina lukuina.

Vuoden 2006 kyselyssä lomaketta uudistettiin mm. tuomalla määritelmät ja ohjeet kysymysten yhteyteen entisen alaviitteen tilalta. Tämä uudistus näyttäisi vaikuttaneen Internet-kaupan yleisyyttä koskeviin lukuihin alentavasti. Syynä on todennäköisesti se, että osa vastaajista tulkitsi aiemmin tavanomaisella sähköpostiviestillä saadut tilaukset virheellisesti Internet-kaupaksi. Luvun pienentymistä vuoden 2006 tilastosta alkaen ei siksi tule tulkita Internet-kaupan yleisyyden vähenemiseksi vaan määritelmien mukaisen tuloksen tarkentumiseksi. Vuoden 2019 kyselyn luvut ovat linjassa vuosien 2006 - 2018 lukujen kanssa normaalin satunnaisvaihtelun puitteissa.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilastossa saatavilla olevien aikasarjojen pituudet vaihtelevat riippuen halutusta tiedosta. Pisimmillään aikasarjoja on saatavilla vuoden 2000 tilastosta alkaen.

Ei muita tilastoja

-

-

-

Tilasto pohjautuu erilliseen tiedonkeruuseen. Kyseessä on otostutkimus, jossa otoskehikon kaikki vähintään sata henkilöä työllistävät yritykset sisällytettiin kyselyyn. Työntekijämäärältään 10-99 henkilön yritysten osalta käytettiin otantaa. Otanta-asetelmana oli toimialan ja kokoluokan mukaan ositettu yksinkertainen satunnaisotanta.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedonkeruu toteutetaan verkkokyselynä.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedonkeruu toteutetaan vuosittain.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedonkeruu perustuu ainoastaan suoraan tiedonkeruuseen yrityksistä.

-

Otoskehikon kaikki vähintään sata henkilöä työllistävät yritykset sisällytettiin kyselyyn. Työntekijämäärältään 10-99 henkilön yritysten osalta käytettiin otantaa. Otanta-asetelmana oli toimialan ja kokoluokan mukaan ositettu yksinkertainen satunnaisotanta.

Saadut vastaukset on korotettu vastaamaan kaikkia tutkittujen toimialojen yli kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä tai suuruusluokittain vastaamaan kaikkia suuruusluokan yrityksiä. Yritysten lukumääriä koskevissa analyyseissä painokertoimena on käytetty kehikon ja vastanneiden yritysten lukumäärien suhdetta ositteittain. Rahamääräisissä analyyseissä painokertoimena on käytetty kokonaisliikevaihdon ja vastanneiden liikevaihdon suhdetta ositteittain. Euromääräisten painokerrointen laskennasta on poistettu eräät sähköisen kaupan suuruuden kannalta ääriarvoiksi katsottavat yritykset. Nämä muodostavat oman jälkiositteensa painokertoimella 1.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilastossa kerättyjä tietoja tarkistetaan varmistamalla vastauksen sisäinen konsistenssi, vertaamalla tietoja edellisten vuosien tietoihin, sekä vertaamalla yrityksen tietoja rekisteristä saatavilla oleviin taustatietoihin.

-

-

-

Tietotekniikan käyttö yrityksissä tilaston toteutuksessa noudatetaan Euroopan tilastoviraston Eurostatin antamia menetelmäsuosituksia.

Tilastokeskus

Yritystilastot

Yritysten tietotekniikan käyttöä ja sähköistä kauppaa koskevan tilaston tuotannossa sovelletaan tilastolakia (280/2004). Lisäksi EU:n tietoyhteiskuntatilastoja koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 808/2004 ja (EY) N:o 1006/2009 edellyttää tietojen keruuta vuodesta 2006 alkaen. Tietojen keruusta vuonna 2019 säädetään tarkemmin komission asetuksessa (EU) N:o 2018/1798.

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto perustuu Euroopan unionin asetuksiin, jotka osaltaan edellyttävät kyseisten tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 808/2004 ja N:o 1006/2009) sekä vuosittain annettavaan komission asetukseen esim. vuoden 2020 tiedonkeruuta koskien EU:n komission asetus (EU) N:o 2019/1910).

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tiedot julkaistaan vain niin aggregoidulla tasolla, että yksittäisen tiedonantajan tietojen paljastuminen ei ole mahdollista. Suurin osa tilaston tiedoista perustuu binäärisiin kyllä/ei vastauksiin, joissa havaintojen yhdistäminen yksittäiseen tiedonantajaan ei ole mahdollista. Sähköisen kaupan arvo julkaistaan vain hyvin aggregoidulla tasolla.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä- tilaston aineisto toimitetaan tutkijakäyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalveluun. Aineistossa ei ole mukana tunnistetietoja. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.

Eurostatille toimitettavissa taulukoinneissa arat solut merkitään suojatuiksi, jolloin Eurostat ei julkaise näitä tietoja. Tietoja voidaan kuitenkin käyttää EU-tasoisten summatietojen laskennassa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedot toimitetaan Eurostatiin vuosittain 5. lokakuuta mennessä.

-

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedot ovat saatavilla Tilastokeskuksen verkkosivuilla http://stat.fi/til/icte/index.html.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja meiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Ota yhteys sähköpostitse <font color="#0066cc"><font>tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi</font></font>. 

-

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston sisältö muuttuu vuosittain ottaen huomioon tilastoalueen kehityksen ja käyttäjien tietotarpeet.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tietoja käyttävät julkinen hallinto, yritykset, toimialajärjestöt, tutkijat sekä kansainvälisiä vertailutietoja kokoavat EU:n komissio (Eurostat) ja OECD. Yritysten tietotekniikan käyttöä ja sähköistä kauppaa koskevilla tilastoilla on myös yleistä poliittista merkitystä arvioitaessa Suomen ja EU:n kilpailukykyä suhteessa muihin alueisiin. Tietoja on käytetty mm. EU:n rakenneindikaattoreissa ja eEurope, i2010 ja Digital agenda benchmarking-indikaattoreissa ja DESI-indeksissä.

Tilaston sisältö muuttuu vuosittain ottaen huomioon tilastoalueen kehityksen ja käyttäjien jatkuvasti muuttuvat tietotarpeet kehittyvällä substanssialueella.

-

-

Laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tiedon keruuvaiheessa tarkastellaan tilaston yksikköaineiston koherenssia edellisen vuoden tietoihin. Makrotarkasteluilla haetaan mahdollisia tuotantoprosessin virheitä.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilaston tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston verkkosivulla http://stat.fi/til/icte/index.html. Kenelläkään ei ole pääsyä julkistuksen tietoihin ennen virallista julkistuspäivää. Tiedot julkaistaan Eurostatin sivuilla myöhemmin.