Joka toinen vuosi julkaistava innovaatiotoimintatilasto sisältää tietoja vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten innovaatiotoiminnan yleisyydestä ja luonteesta sekä innovaatiotoiminnan menoista ja rakenteesta tehdasteollisuudessa, kaivostoiminnassa, energia- ja jätehuollossa sekä eräillä palvelutoimialoilla. Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia yrityksen kehittämis-, rahoitus- ja kaupallistamistoimia, jotka tähtäävät tai johtavat innovaatioihin - joko tuoteinnovaatioihin tai liiketoimintaprosesseihin liittyviin prosessi-innovaatioihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta lasketaan kokonaisuudessaan innovaatiotoiminnaksi.

Innovaatiotoiminnan lisäksi tutkimus kartoittaa yritysten tietovirtoja ja kehittämispotentiaalia laajemminkin. Tutkimustuloksia julkaistaan pääosin toimialoittain ja yritysten kokoluokan mukaan.

Tutkimus ja tilasto ovat EU-harmonisoituja (Community Innovation Survey CIS), ja ne toteutetaan ja tuotetaan kaikissa EU-maissa. Innovaatiotoiminta-tilaston käsitteet perustuvat kansainvälisiin ohjeisiin ja suosituksiin (OECD, Eurostat).

Innovaatiotoiminta on yrityskysely ja -tilasto, joka kattaa vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset toimialoilla B-C-D-E-G46-H-J-K-M71-M72-M73 (Toimialaluokitus 2008). Innovaatiotutkimusta ei tehdä muilta talouden sektoreilta. 

Innovaatiotilaston tilastoyksikkö on tilastovuodesta 2022 lähtien yritys (yritysyksikkö). Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä. Aiemmissa tutkimuksissa tilastoyksikkö oli oikeudellinen yksikkö, joissakin tapauksissa konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa.

Osuus yrityksistä, %
Yritysten lukumäärä
Tuhatta euroa (€ 1000) tai miljoonaa euroa (€ milj.)
Liikevaihto-osuus, % liikevaihdosta

Innovaatiotoiminta määritellään kolmen vuoden ajanjaksolta, mikä on samalla myös innovaatiotutkimuksen tutkimusperiodi. Tutkimuksen ja aineiston tilastovuosi on kolmen vuoden aikajakson viimeinen vuosi. Tilastovuotena on aina parillinen vuosi. 
Kyselyn kvalitatiiviset tiedot kysytään koko kolmen vuoden ajanjaksolta, kvantitatiiviset tiedot kerätään ainoastaan tilastovuodelta.

Tutkimuksen tiedot koskevat yritysten toimintaa Suomessa.
Kansallisesti tiedot julkaistaan ainoastaan koko maan tasolla. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä (10-249 henkilöä) koskevista keskeisistä indikaattoreista (kuten muut innovaatiomenot kuin t&k-menot, innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö, tuoteinnovaatioiden uutuusarvoa koskevat tiedot) toimitetaan EU:lle myös NUTS2-tason tiedot.

Innovaatiotoiminta on yrityskysely ja -tilasto, joka kattaa vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset toimialoilla B-C-D-E-G46-H-J-K-M71-M72-M73 (Toimialaluokitus 2008). Innovaatiotutkimusta ei tehdä muilta talouden sektoreilta.

Yritysten innovaatiotoimintaa koskevia tietoja on kerätty vuodesta 1991 lähtien (aiheen pilotointi 1989), vuodesta 1996 alkaen säännöllisesti kahden vuoden välein.

Tutkimuksen tiedot eivät kaikilta osin ole sellaisenaan suoraan vertailukelpoisia eri tutkimusajankohtien välillä. Aikasarjojen pituuksiin vaikuttavat käsitteisiin ja määritelmiin tehdyt muutokset, toimialaluokituksen ja tutkimuksen toimialakattavuuden muuttuminen ajassa sekä kysymyksenasetteluihin tehdyt muutokset ja tarkennukset. Tutkimuksen sisältö myös vaihtuu osittain joka kierroksella (rotatoivia kysymyksiä tai esimerkiksi ajankohtaisia teemoja).

Innovaatiotoimintatilaston tiedot julkaistaan joka toinen vuosi (parillisina vuosina).

Keskeisimmät virhelähteet ovat mittausvirheet ja vastauskato. 

Tutkimustulosten tarkkuutta ja luotettavuutta voidaan yleisesti ottaen pitää kyselyspesifisten muuttujien osalta hyvänä. Otanta-asetelman ja vastausten perusteella virheiden mahdollisuutta pidetään rajallisena ja tiedonkeruun aikana ei ole havaittu merkittäviä haasteita kysymysten tulkinnassa.

Innovaatiotoimintatilaston tilastotiedot julkaistaan 16 kuukautta tilastovuoden päättymisestä (t+16), EU-regulaation vaatimus on t+18.

Innovaatiotoimintatilaston tiedot on julkaistu suunnitellussa aikataulussa.

Tiedot ovat saatavissa kaikista lain säätämistä tai muutoin sovituista indikaattoreista EU-suosituksen mukaisilla toimialoilla ja suosituksen mukaisissa kokoluokissa. Toimialatiedot esitetään pääosin kaksinumerotasolla lukuun ottamatta toimialoja, jotka on tietosuojan vuoksi joko aggregoitu tai peitetty, tai joissa ilmiö on liian harvinainen esitettäväksi näin tarkalla tasolla.

Otoskekehikko t-1, jolloin tilastovuonna (t) kohdejoukkoon siirtyviä yrityksiä ei mukana.
Ei duplikaatteja.
Havaittu ylipeitto on keruukerroittain noin prosentin verran kehikon yritysten lukumäärästä.

Innovaatio voidaan käsitteenä määritellä kyselytutkimuksen yhteydessä vain yleisellä tasolla. Viime kädessä sen tulkinta on subjektiivinen ja riippuu tiedonantajan näkemyksestä. Käytännössä mittausvirheen mahdollisuus on täten olemassa.

Vastausaste on viimeisimmissä innovaatiotutkimuksissa jäänyt alle tavoitetason 70 prosenttia, ja yksikkökato on kasvanut yli 30 prosenttiin. CIS 2022 -tutkimuksessa yksikkökato 36,5 prosenttia. CIS 2022 -tutkimuksen kehikossa yrityksiä oli 9924 ja kyselyssä 3984 yritystä. <caption>

Toimialaryhmä	Henkilöstön suuruusluokka	Kehikko	Kysely	Peitto-%/otantasuhde	Ylipeitto	Vastanneet	Vastausaste, %
Kaikki toimialat	10-49	7693	2531	32,9	53	1450	58,5
Kaikki toimialat	50-249	1840	1062	57,7	12	737	70,2
Kaikki toimialat	250-	391	391	100,0	3	299	77,1
Kaikki toimialat	Kaikki yritykset	9924	3984	40,1	78	2486	63,5
Teollisuus	10-49	2980	1034	34,7	25	593	58,8
Teollisuus	50-249	875	525	60,0	4	372	71,4
Teollisuus	250-	210	210	100,0	1	168	80,4
Teollisuus	Kaikki yritykset	4065	1769	43,5	30	1133	65,2
Palvelut	10-49	4713	1497	31,8	28	857	58,3
Palvelut	50-249	965	537	55,6	8	365	69,0
Palvelut	250-	181	181	100	2	131	73,2
Palvelut	Kaikki yritykset	5859	2215	37,8	38	1353	62,1

Keskeisimmät muuttujat innovaatioiden käyttöönotosta ja innovaatiotoiminnan harjoittamisesta ovat tiedonantajille pakollisia vastattavia, jolloin niissä ei esiinny myöskään eräkatoa.

Muilta osin aineiston eräkadot ovat vähäisiä. 

Koska ilmiön määrittely on subjektiivinen ja vertailutietoja aineiston tarkistamiseksi ei välttämättä ole, myös käsittelyvirheen mahdollisuus on olemassa. Käsittelyvirheitä pyritään minimoimaan monipuolisten ja kattavien virhetarkistusten avulla eri muuttujien sekä myös eri aineistojen välillä.

Innovaatiotoimintatilaston tiedot tuotetaan Eurostatin suositusten ja ohjeiden mukaisesti, ja ovat täten harmonisoituja.

Yritysten innovaatiotoimintaa koskevia tietoja on kerätty vuodesta 1991 lähtien (aiheen pilotointi vuonna 1989), vuodesta 1996 alkaen säännöllisesti kahden vuoden välein.

Tutkimuksen tiedot eivät kaikilta osin ole sellaisenaan suoraan vertailukelpoisia eri tutkimusajankohtien välillä. Aikasarjojen pituuksiin vaikuttavat käsitteisiin ja määritelmiin tehdyt muutokset, toimialaluokituksen ja tutkimuksen toimialakattavuuden muuttuminen ajassa sekä kysymyksenasetteluihin tehdyt muutokset ja tarkennukset. Tutkimuksen sisältö myös vaihtuu osittain joka kierroksella. Tilastoon sisällytetään kulloinkin ajankohtaisia teemoja.

Edelliseen tutkimukseen verrattuna CIS2020-tutkimuksessa uusina aiheina olivat ilmastonmuutoksen vaikutus yritysten liiketoimintaan ja ympäristöhyötyjä tuottaneiden innovaatioiden käyttöönotto sekä kansalliset osiot yritysten tarvitsemasta osaamisesta ja koronapandemian vaikutuksista.

CIS2022-tutkimuksessa tiedusteltiin uusina kysymyksinä muun muassa syitä, miksi yrityksellä ei ollut innovaatiotoimia ilmoitettua enempää tai laisinkaan. 

Sen sijaan CIS2022-tutkimuksessa ei kysytty edelliseltä tutkimusajankohdalta tilastoituja tietoja IPR-hankinnoista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista yritysten liiketoimintaan tai koronapandemian vaikutuksista. Yritysten innovaatiotoiminnan menoista ei tiedusteltu muiden innovaatiotoiminnan menojen alaeriä.

Yritysten taustatiedot, kuten henkilöstömäärä, liikevaihto ja yrityksen ikä, liitetään aineistoon yritysrekisteristä.

CIS2022-tutkimuksessa toteutettiin Euroopan Unionin uudesta yritystilastoasetuksesta (EBS) johtuvia uudistuksia
-    yritysten henkilöstömäärää kuvataan muuttujalla, mikä kattaa itsenäiset yrittäjät sekä osa- ja kokoaikaiset palkansaajat aiemman htv-rajaukseen perustuneen henkilöstötiedon sijaan (muutos vaikuttaa tutkimuksen kokoluokkarajaukseen ja tutkimuksen yritysmäärään)
-    tilastoyksikkönä on yritysyksikkö aiemman oikeudellisen yksikön sijaan
Muutokset aiheuttavat aikasarjakatkoksen tilastovuosien 2020 ja 2022 välille.
 

Innovaatiotoimintatilastolla on liittymäkohta yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon, sillä tutkimus- ja kehittämistoiminta luetaan kokonaisuudessaan innovaatiotoiminnaksi ja täten kummassakin tilastossa kuvataan tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sen menoja. Vaikka aineistojen tiedonhankintatavat eroavat toisistaan (paneeli ja sitä täydentävä otososio tutkimus- ja kehittämistoimintatilastossa ja otostutkimus 10-249 ja kokonaistutkimus 250+ innovaatiotutkimuksessa), tutkimus- ja kehittämistoimintamenot tilastoituvat varsin yhtenevällä tavalla sekä kokonaistasolla että vertailukelpoisissa toimialaryhmissä.

 

Innovaatiotoiminta-aineiston sisältämät tutkimus- ja kehittämistoimintamenot ovat pääosin linjassa tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston sisältämien menotietojen kanssa. Aineistojen välillä voi kuitenkin olla yksittäisiä eroja johtuen vastaajayksiköstä (yritys/konserni) ja siitä, kuinka annettuja kysymyksiä ja käsitteitä tulkitaan eri tiedonkeruiden yhteydessä. Innovaatiotutkimuksessa tutkimus- ja kehittämistoiminta on osa laajempaa kehittämisen kokonaisuutta, tutkimus- ja kehittämistoimintatilastossa t&k on kyselyn pääkohde.

Innovaatiotutkimuksen ja -tilaston sisältö vaihtuu osittain tilastointiajankohdittain. Myös muutokset kansainvälisissä määritelmissä ja suosituksissa vaikuttavat eri keruukertojen tietosisältöön.

Innovaatioaineiston ja -tilaston sisäinen yhtenäisyys kulloinkin varmistetaan aineiston monipuolisella tarkistamisella ja käsittelyllä.

Innovaatiotoimintatilasto perustuu yrityksiltä tehtävään tiedonkeruuseen.

Innovaatiotutkimus kattaa vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset toimialoilla B-C-D-E-G46-H-J-K-M71-M72-M73 (Toimialaluokitus 2008). Aineiston kokoluokat ovat 10-49 henkilöä, 50-249 henkilöä ja vähintään 250 henkilöä.

Tutkimuskehikkona toimii yritysrekisteri/rakennetilasto.

Tutkimus tehdään kokonaistutkimuksena vähintään 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä ja otantatutkimuksena tätä pienemmistä yrityksistä. Otanta perustuu yksinkertaiseen ositettuun satunnaisotantaan. Osittajina ovat toimiala ja henkilöstön suuruusluokka.

Otantasuhde on noin 40 % kohdejoukosta keruukerroittain. 

Tiedonkeruussa ja sen suunnittelussa noudatetaan Eurostatin antamia menetelmäsuosituksia.

Innovaatiotutkimuksen tiedonkeruulomake laaditaan EU-harmonisoidun lomakkeen sekä kansallisten tietotarpeiden pohjalta. EU-harmonisoidun lomakkeen tuottaa Eurostat yhdessä jäsenmaiden ja komission muiden yksiköiden kanssa. Lomakkeella on pakollisia lakisääteisiä kysymyksiä sekä vapaaehtoisia kysymyksiä. Osa kysymyksistä, pääsääntöisesti lakisääteiset, säilyvät lomakkeella kierroksesta toiseen. Osin kysymykset rotatoivat ja lomakkeelle tuodaan aina kierroksittain ajankohtaisia teemoja ja niihin liittyviä kysymyspatteristoja.

Harmonisoidun lomakkeen vapaaehtoisista kysymyksistä arvioidaan kysymykset, jotka voidaan poistaa kansallisesta kyselystä, ja lisäksi kartoitetaan teemoja, jotka mahdollisesti puuttuvat harmonisoidulta lomakkeelta, mutta joihin liittyvää tietoa tarvitaan kansallisessa päätöksenteossa.

Tiedonhankinnassa käytetään sähköistä lomaketta.

Tiedonkeruussa on vähintään kaksi muistutuskierrosta varsinaisen kyselyn lisäksi. Mahdollista on myös toteuttaa useampia muistutuskierroksia postitse tai sähköpostitse.

Tiedonkeruuyksikkö on oikeudellinen yksikkö, vaikka tilastoyksikkö on yritys.

Vastausastetta seurataan kokonaisasteen lisäksi myös kokoluokittain ja toimialoittain. EU:n menetelmäsuositusten mukaisesti tavoitteena on 70 prosentin vastausaste.

Innovaatiotoiminta-aineisto kerätään joka toinen vuosi. Tilastovuotena on parillinen vuosi ja tiedonkeruuvuotena pariton vuosi.

Innovaatioaineistoa editoidaan monin tavoin
-    aineistosta tarkistetaan vastaajayksikkö sekä tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan kvantitatiivisten tietojen mittaluokka tarkistetaan ja korjataan
-    puuttuvat tiedot paikannetaan ja korjataan ja täydennetään, tai jätetään imputoitavaksi
-    aineiston sisäiset loogiset virheet ja muut mahdolliset virheet paikannetaan ja korjataan
-    aineisto tarkistetaan ja verrataan suhteessa verrokkiaineistoihin, esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot tarkistetaan verraten niitä tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston tietoihin.

Vaikka aineiston käsittelysääntöjä on huomattava määrä, aineiston käsittelyä joudutaan usein tekemään manuaalisesti tapauskohtaisesti. Muuttujien määrä on suuri, ja niiden välillä on lukuisia liittymäkohtia, minkä vuoksi yksittäisten tietojen editointia hyödyttää havaintoyksikön koko vastauksen arviointi.
 
Aineiston muuttujien jakaumia seurataan koko tiedonkäsittelyn ajan. Niitä verrataan myös aiempien vuosien aineistoihin.

Yritysyksikkö on otettu käyttöön innovaatiotoimintatilastossa tilastovuodesta 2022 alkaen. Kompleksien yritysten määrä aineistossa on vähäinen, noin 30, ja ne käsitellään manuaalisesti. Koska tiedonkeruuyksikkönä on ollut oikeudellinen yksikkö, komplekseja yrityksiä koskevia tietoja on voitu saada keruuvaiheessa eri tavoin. Kompleksin yrityksen tieto voi perustua usean oikeudellisen yksikön tietoihin tai yksittäisen edustavan oikeudellisen yksikön tietoon, tai konsernitietoon, mikäli kompleksi yritys vastaa kokonaisuutena konsernia tai konsernin Suomessa toimivaa osaa. 

Puuttuvat tiedot, joita ei pystytä loogisesti tai muutoin olemassa olevan tiedon varassa täydentämään, imputoidaan varsinaisen editointivaiheen jälkeen. Imputoinnissa käytetään lähinnä toimiala- ja kokoluokkakohtaisia moodeja ja mediaaneja. Ratkaisun ei katsota vinouttavan tuloksia, sillä imputoitavien solujen osuus on vähäinen. Kvantitatiiviset tiedot imputoidaan keskiarvoihin pohjautuvilla suhdeluvuilla perustuen aineiston liikevaihtotietoihin.
Innovaatiotoiminnan perusindikaattoreissa ei esiinny imputoituja arvoja, sillä ne ovat lomakkeella asetettu pakollisiksi vastattaviksi.

Imputointien jälkeen tehdään testikorotus ja makrotarkistukset. Kertoimien ja korotettujen tietojen tarkistamisen jälkeen tehdään lopullinen korotus, eli lasketaan aineistoon liitettävät korotuskertoimet. Kvalitatiivisille muuttujille käytetään lukumääräkertoimia ja euromääräisille tiedoille liikevaihtokertoimia. Lukumääräkertoimet saadaan jakamalla yritysten lukumäärä vastanneiden yritysten määrällä ositteittain, ja liikevaihtokertoimet lasketaan vastaavasti jakamalla ositteen kokonaisliikevaihto vastanneiden yritysten liikevaihdolla. Painokerrointen laskennassa otetaan huomioon mahdolliset ääriarvot. Nämä saavat korotuskertoimen 1.

Katokorjauksia eli katovirheen oikaisua ei tehdä. Myöskään ositteita ei vaihdeta.

Aineiston validointi tehdään sekä mikrodatan editointivaiheen että makrotarkistusten aikana. Saatu aineisto tarkistetaan ohjelmallisesti ja korjataan manuaalisesti ja automaattisilla editoinneilla ja imputoinneilla. Aineistosta tarkistetaan vastaajayksikkö ja tilastoyksikkö ja sen kuuluminen kohdejoukkoon, vastauksen sisällön kattavuus, kvantitatiivisten muuttujien mittayksikkö, aineistojen muuttujien keskinäinen loogisuus sekä muut mahdolliset virheet. Niin ikään puuttuvat havainnot paikannetaan.

Innovaatiotutkimuksen toteutuksessa noudatetaan Euroopan tilastoviraston Eurostatin antamia menetelmäsuosituksia (nk. Methodological recommendations).

Käsitteistö perustuu OECD/Eurostat-käsikirjaan Oslo Manual.

Tilastokeskus

Yritystilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
 
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö


Joka toinen vuosi toteutettava yritysten innovaatiotoiminta -tutkimus on osa Euroopan tilastoviraston Eurostatin koordinoimaa, kaikissa EU:n jäsenmaissa toteutettavaa yhteishanketta Community Innovation Survey (CIS).

Tutkimuksessa käytetään EU-harmonisoitua tiedonkeruulomaketta sekä yhtenäisiä rajauksia ja menetelmiä. Tutkimuksen keskeiset käsitteet perustuvat OECD:n ja Eurostatin määritelmiin (OECD/Eurostat (2018), Oslo Manual 2018: Guidelines for Collecting, Reporting and Using Data on Innovation,4th Edition, The Measurement of Scientific, Technological and Innovation Activities, OECDPublishing, Paris/Eurostat, Luxembourg.https://doi.org/10.1787/9789264304604-en). Kyselyn ja tilaston toteutuksessa noudatetaan Eurostatin laatimia menetelmäsuosituksia.

Tilastolain lisäksi Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (EU) 2019/2152, EU:n komission yleinen täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1197 ja EU:n komission täytäntöönpanoasetus innovaatiotilastoista (EU) 2022/1092).

EU-harmonisoitu lomake sisältää EU-lainsäädännön nojalla pakollisten kysymysten lisäksi myös statukseltaan vapaaehtoisia kysymyksiä. Kaikkia näitä kysymyksiä ei välttämättä toteuteta kansallisessa kyselyssä.

Kysely ja tilasto voivat EU-sisällön lisäksi sisältää kansallisesti tärkeiksi katsottuja ajankohtaisia aiheita ja kysymyksiä. Niistä sovitaan kansallisten tiedonkäyttäjien kanssa erikseen.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi) 

Innovaatiotutkimusaineiston suojaamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia taulukkomuotoisten yritystietojen suojausohjeita. Lähtökohta aineiston julkistamisessa on otostutkimusten tapaan olla julkaisematta tietoa otokseen kuuluvista tilastoyksiköistä. Suojaamisessa ensisijainen menettely on kynnysarvosäännön (3) noudattaminen. Euromääräisten tietojen osalta noudatetaan lisäksi dominanssisääntöä. 

Aineisto sisältää binäärisiä muuttujia, järjestysasteikollisia muuttujia sekä kvantitatiivisia muuttujia.
Tiedot julkaistaan perusjulkaisuissa pääsääntöisesti siten, että erillistä suojaamista ei tarvita (julkaistavissa tiedoissa on riittävästi havaintoja eikä dominanssia ilmene). Mikäli tästä tehdään poikkeuksia esimerkiksi taulukointien yksityiskohtaisuutta lisäämällä, julkaistavien solujen suojaamisen tarve arvioidaan uudelleen.

Toimialoittaiset tiedot julkaistaan pääosin 2-numerotasolla. Eräät, tietosuojan kannalta herkimmät toimialat, on kuitenkin yhdistetty toisiin toimialoihin. Mikäli suojaukselle on mahdollisten aggregointien jälkeen tarvetta, tai muun syyn vuoksi, suojattavat solut piilotetaan.

Hyvin yksityiskohtaisten muuttujien tapauksessa tarkasteltava ilmiö voi olla harvinainen ja havaintojen määrä jäädä kovin pieneksi. Vaikka binääristen muuttujien tapauksessa havaintoja on vaikea suoranaisesti yhdistää havainto-/tilastoyksikköön, vähän havaintoja sisältävät luokat on peitetty. Ensisijaisen suojaamisen lisäksi huolehditaan toissijaisesta peittämisestä.

Innovaatiomenot toimialoittain julkaistaan muiden tietojen julkaisemisessa noudatettua luokittelua aggregoidummalla tasolla johtuen selkeästä dominanssiongelmasta eräillä toimialoilla.

Innovaatiotoiminta-aineisto toimitetaan tutkijakäyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalveluun. Aineistossa ei ole mukana tunnistetietoja. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.

Eurostatille toimitettavissa taulukoinneissa arat solut merkitään suojatuiksi (myös sekundäärinen suojaus), jolloin Eurostat ei julkaise näitä tietoja. Tietoja voidaan kuitenkin käyttää EU-tasoisten summatietojen laskennassa. Suojausmerkinnöissä noudatetaan Eurostatin antamia ohjeita.

Innovaatiotoiminta-aineisto toimitetaan tutkijakäyttöön myös Eurostatin SafeCenteriin. Aineisto toimitetaan ilman tunnistetietoja. Lisätietoja https://ec.europa.eu/eurostat/web/microdata/community-innovation-survey

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa 

Eurostat julkaisee maiden tulokset omilla sivuillaan https://ec.europa.eu/eurostat/data/database.
Tuloksia julkaistaan myös OECD:n tietokannoissa. Sekä Euroopan komissio että OECD käyttävät innovaatioaineistoa laajalti omissa analyyseissään ja raporteissaan. 

Innovaatiotoiminnan mikroaineisto toimitetaan ilman tunnistetietoja tutkimuskäyttöön sekä Tilastokeskuksen tutkijapalveluun että Eurostatin SafeCenteriin.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Innovaatioaineisto on tutkijoiden käytettävissä sekä tilastokeskuksen tutkijapalvelussa että Eurostatin SafeCenterissä.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Innovaatiotoiminta-aineiston käyttäjiä ovat niin tutkijat kuin politiikkatoimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa tekevät tahot. Tietoja käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti, etenkin EU-tasolla. Innovaatioaineisto on keskeinen aineisto ennen kaikkea EU:n innovaatio- ja talouspolitiikan suunnittelussa ja seurannassa.
EU:n tietotarpeet tulevat kuulluksi kunkin kierroksen EU-harmonisoidun lomakkeen suunnittelussa. Tällöin komission osastot voivat välittää tietotoiveensa tutkimuksen sisällön suhteen. Suomessa tiedonkäyttäjien tietotarpeet kartoitetaan ennen kunkin kierroksen tiedonkeruun sisällön suunnittelua.

Innovaatiotoimintatilaston käyttäjiä ovat muun muassa politiikkatoimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa tekevät tahot niin kotimassa kuin kansainvälisesti. Euroopan tilastovirasto Eurostat, kuten myös OECD, käyttää innovaatiotutkimuksen tietoja laajalti. Suomessa innovaatiotilaston tietoja käyttää muun muassa TEM työ- ja elinkeinoministeriö.
Innovaatiotoiminta-mikroaineisto on laajalti käytetty tutkijoiden keskuudessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Tiedon käyttäjien tietotarpeet kartoitetaan ennen kutakin kyselykierrosta. 
Varsinaisia käyttäjätyytyväisyysmittauksia ei ole tilastosta tehty.

Tilastokeskuksen laatudokumentaation lisäksi jokaisesta aineistosta tuotetaan Eurostatin metadataraportointi.

Innovaatiotutkimuksen jokaisesta aineistosta tuotetaan Eurostatin ohjeiden mukainen laaturaportti. Olennaiset vastaavat laatunäkökohdat kuvataan myös tässä, Tilastokeskuksen laatudokumentaatioon liittyvässä laaturaportoinnissa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi) 

Muiden aineistojen lailla innovaatioaineiston käsittelyssä laatunäkökulmat liittyvät kaikkiin tilastotuotantoprosessin vaiheisiin.
Innovaatioaineiston hankinnassa pyritään riittävään vastausasteeseen edustavan aineiston saamiseksi sekä laadukkaisiin vastauksiin. Aineiston korjaamista tehdään useilla eri keinoilla, kuten
-    paikantamalla puutteita ja aineiston sisäisiä epäloogisuuksia sekä muita mahdollisia virheitä (havaintoyksiköiden tarkistaminen, mittavirheiden korjaaminen) ja korjaamalla ja täydentämällä tietoja ja
-    tutkimalla muuttujien jakaumia ja vertaamalla aineistoa sekä jakaumia edellisiin aineistoihin sekä olemassa oleviin vertailuaineistoihin (tutkimus- ja kehittämistoiminta ja muut yritysaineistot)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista. 
 
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet 
 
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.