Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin: tilaston dokumentaatio
6.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tilasto kuvaa julkisyhteisöt-sektorin ja sen alasektoreiden kokonaismenojen jakautumista tehtävittäin COFOG-tehtäväluokituksen (Classification of the Functions of Government) mukaan sekä menolajeittain. Tilaston avulla voidaan seurata talouspolitiikan tavoitteiden toteutumista julkisten menojen rakenteen muutosten avulla.
Tilasto perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin.
Tilasto perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin.
Tilaston kuvaus
Tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin ja alasektoreittain kansantalouden tilinpitojärjestelmän tietoihin perustuen. Julkisyhteisöjen tehtävittäisiä menoja koskeva tilasto on osa Eurostatin säännöllistä raportointiohjelmaa.
Tilaston perusjoukko
Sektoriluokituksen mukaan julkisyhteisöihin Suomessa luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot. Valtio- ja kuntasektoriin ei lueta sellaisia valtion ja kuntien liikelaitoksia, jotka ovat markkinatuottajia. Valtiosektoriin luetaan budjettitalouden ohella mm. budjetin ulkopuoliset rahastot, yliopistot, Yleisradio, Senaatti-Kiinteistöt ja yliopistojen kiinteistöyhtiöt. Paikallishallintosektoriin luetaan kunnat ja kuntayhtymät, ammattikorkeakouluyhtiöt sekä kuntien omistamat yhtiöt, jotka tuottavat palveluja lähinnä omistajilleen. Sosiaaliturvarahastoihin luetaan Suomessa julkisen vallan säätämää sosiaaliturvaa hoitavat yksiköt. Näitä ovat perusturvaa toteuttavat yksiköt, kuten Kansaneläkelaitos, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, sairauskassat, työttömyyskassat, lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja julkiset laitokset (esim. Keva). Työeläkelaitokset määriteltiin tilastoinnissa osaksi Suomen julkisyhteisöjä EU:n komission tammikuussa 1997 tekemällä erityisellä päätöksellä.
Tilastoyksikkö
Tilasto kattaa julkisyhteisöt-sektorin, joka jakautuu valtionhallintoon, paikallishallintoon sekä sosiaaliturvarahastoihin. Luettelo julkisyhteisöihin kuuluvista yksiköistä löytyy täältä.
Mittayksikkö
Tilaston luvut on esitetty käyvin hinnoin, miljoonina euroina.
Viiteajankohta
Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.
Viitealue
Tilaston viitealueena on koko Suomi.
Kattavuus
Tilasto kattaa kaikki ESA 2010:n mukaan Suomen julkisyhteisöihin kuuluvat yksiköt valtionhallinosta, paikallishallinosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Tilasto laajentaa kuvaa julkisyhteisöiden menojen koostumuksesta, mutta ei sisällä toimialaulottuvuutta.
Tilastossa käytettävä tehtäväluokitus koostuu kymmenestä pääluokasta, joista kukin jakautuu useisiin tarkemman tason tehtäviin. Tilaston tiedot ovat saatavilla vain pääluokittain vuodesta 1990 vuoteen 2000 asti ja vuodesta 2001 alkaen myös tarkemmalla tehtäväluokituksella.
Tilastossa käytettävä tehtäväluokitus koostuu kymmenestä pääluokasta, joista kukin jakautuu useisiin tarkemman tason tehtäviin. Tilaston tiedot ovat saatavilla vain pääluokittain vuodesta 1990 vuoteen 2000 asti ja vuodesta 2001 alkaen myös tarkemmalla tehtäväluokituksella.
Ajallinen kattavuus
Tilasto alkaa vuodesta 1990. Vuosien 1990 - 2000 osalta tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja vain pääluokkien tehtävien tasolla, vuodesta 2001 eteenpäin myös tarkemmalla tehtäväjaottelulla.
Jakelutiheys
Tilasto ilmestyy kerran vuodessa joulukuussa. Tilaston tiedot julkaistaan tilaston kotisivuilla. Vuonna t julkaistaan vuotta t-1 koskevat tiedot. Tilasto johdetaan kansantalouden tilipidon luvuista, ja julkaisuajankohtana tilaston luvut täsmäävät uusimpaan vuositilinpidon julkaisuun. Erityisesti uusimman vuoden osalta tilaston tiedot ovat vielä ennakollisia. Tilaston julkaisun yheydessä vanhempien vuosien luvutkin voivat muuttua vuositilinpidon tarkentuessa.
Käsitteet
Julkisyhteisöjen kokonaismenot
Julkisyhteisöjen kokonaismenot kuvaavat julkisyhteisöjen menolajien summaa. Sulautetuista kokonaismenoista on poistettu julkisyhteisöjen väliset omaisuusmenot, tulonsiirrot ja pääomansiirrot. Julkisyhteisöjen välisiä palvelujen ja tavaroiden ostoja ei kuitenkaan sulauteta. Kokonaismenot ovat siis osittain bruttomenoja.
Julkisyhteisöt yhteensä (S.13) tasoa tarkastellaan yleensä sulautettuna ja alasektoreiden tietoja sulauttamattomina.
Julkisyhteisöjen kokonaismenojen suhdetta BKT:hen kutsutaan myös menoasteeksi.
Julkisyhteisöjen kokonaismenot lasketaan summaamalla seuraavat menolajit:
Sulautetut/sulauttamattomat kokonaismenot=
P22K välituotekäyttö eli ostetut palvelut ja tavarat +
D1K Maksetut palkansaajakorvaukset +
D29K Maksetut tuoteverot +
D3K Maksetut tukipalkkiot +
D4K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) omaisuusmenot +
D5K Maksetut tuloverot +
D62K Maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet +
D632K Maksetut luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot +
D7K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) tulonsiirrot +
D9K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) tulonsiirrot +
P5K Pääoman bruttomuodostus eli investoinnit +
NP Valmistamattomien varojen nettohankinta
Julkisyhteisöt yhteensä (S.13) tasoa tarkastellaan yleensä sulautettuna ja alasektoreiden tietoja sulauttamattomina.
Julkisyhteisöjen kokonaismenojen suhdetta BKT:hen kutsutaan myös menoasteeksi.
Julkisyhteisöjen kokonaismenot lasketaan summaamalla seuraavat menolajit:
Sulautetut/sulauttamattomat kokonaismenot=
P22K välituotekäyttö eli ostetut palvelut ja tavarat +
D1K Maksetut palkansaajakorvaukset +
D29K Maksetut tuoteverot +
D3K Maksetut tukipalkkiot +
D4K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) omaisuusmenot +
D5K Maksetut tuloverot +
D62K Maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet +
D632K Maksetut luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot +
D7K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) tulonsiirrot +
D9K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) tulonsiirrot +
P5K Pääoman bruttomuodostus eli investoinnit +
NP Valmistamattomien varojen nettohankinta
Kiinteän pääoman bruttomuodostus
Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan.
Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot
Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot koostuvat yksilöllisistä tavaroista ja palveluista, joita julkisyhteisöt ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt siirtävät luontoismuotoisina tulonsiirtoina yksittäisille kotitalouksille ja jotka voivat olla markkinoilta ostettuja tai julkisyhteisöjen tai kotitalouksia palvelevien voitttoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamia markkinattomia tuotoksia.
Muut tulonsiirrot
Muihin tulonsiirtoihin (D.7) luetaan:
Vahinkovakuutusmaksut, netto (D.71)
Ne ovat maksuja institutionaalisten yksiköiden ottamista vakuutuksista. Ne käsittävät sekä vakuutuksenottajien todelliset vakuutusmaksut että vakuutuskatteen hankkimiseksi tilinpitojakson aikana (vakuutusmaksut) ja vakuutustenottajien omaisuustuloista maksettavat vakuutusmaksutäydennykset, joista on vähennetty vakuutukset järjestävien vakuutuslaitosten palvelumaksut.
Vahinkovakuutuskorvaukset (D.72)
Ne ovat vahinkovakuutussopimusten puitteissa erääntyneitä korvauksia, jotka vakuutuslaitokset ovat velvollisia maksamaan henkilöiden tai tavaroiden kärsimien vahinkojen tai vaurioiden korvaamiseksi (mukaan luettuna kiinteät pääomatavarat).
Julkisyhteisöjen sisäiset tulonsiirrot (D.73)
Julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin sisältyvät julkisyhteisöjen eri alasektoreiden (valtionhallinto, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) väliset tulonsiirrot tukipalkkioita, investointiavustuksia ja muita pääomansiirtoja lukuun ottamatta. Julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin eivät sisällyt toisen yksikön puolesta suoritetut taloustoimet; nämä kirjataan tileillä ainoastaan kertaalleen sen edunsaajayksikön resurssina, jonka puolesta taloustoimi suoritetaan. Tämä tilanne syntyy erityisesti silloin, kun julkisyhteisö (esim. valtionhallinnon yksikkö) kerää veroja, jotka automaattisesti siirretään joko kokonaisuudessaan tai osittain toiselle julkisyhteisölle (esim. paikallishallinnolle). Tässä tapauksessa tälle toiselle julkisyhteisöjen yksikölle tarkoitetut verotulot esitetään ikään kuin tuo yksikkö olisi kerännyt ne suoraan eikä tulonsiirtona julkisyhteisöjen sisällä. Toisaalta ne verotulojen siirrot, jotka toinen julkishallinnon yksikkö saa valtionapuina, sisältyvät julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin.
Tulonsiirrot kansainvälisessä yhteistyössä (D.74)
Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön sisältävät kaikki rahamääräiset tai luontoismuotoiset tulonsiirrot julkisyhteisöjen ja ulkomaisten hallitusten tai kansainvälisten järjestöjen välillä, ei kuitenkaan investointiavustuksia eikä muita pääomansiirtoja. Tähän sisältyvät:
a) julkisyhteisöjen jäsenmaksut kansainvälisille järjestöille (ei kuitenkaan jäsenvaltioiden ylikansallisille organisaatioille maksamat verot)
b) kaikki tulonsiirrot, joita julkisyhteisöt voivat saada kohdassa a tarkoitetuilta laitoksilta tai järjestöiltä
c) hallitusten väliset tulonsiirrot joko rahamääräisinä (esim. ulkomaiden tai merentakaisten alueiden budjettivajeiden rahoittamiseen tarkoitetut maksut) tai luontoismuotoisina (esim. elintarvike-, sotilastarvikelahjoitukset, luonnonkatastrofien jälkeinen hätäapu elintarvikkeina, vaatteina, lääkkeinä jne.)
d) julkisyhteisöjen, Euroopan unionin laitosten tai kansainvälisen järjestön maksamat palkat ja palkkiot kehitysmaiden käyttöön tarjotuille neuvonantajille tai teknisen avun asiantuntijoille.
Sekalaiset tulonsiirrot (D75)
Sekalaiset tulonsiirrit sisältävät tulonsiirrot voittoa tavoittelemattomille yhteisöille, kotitalouksien väliset tulonsiirrot ja muut sekalaiset tulonsiirrot.
Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat (D76)
Vahinkovakuutusmaksut, netto (D.71)
Ne ovat maksuja institutionaalisten yksiköiden ottamista vakuutuksista. Ne käsittävät sekä vakuutuksenottajien todelliset vakuutusmaksut että vakuutuskatteen hankkimiseksi tilinpitojakson aikana (vakuutusmaksut) ja vakuutustenottajien omaisuustuloista maksettavat vakuutusmaksutäydennykset, joista on vähennetty vakuutukset järjestävien vakuutuslaitosten palvelumaksut.
Vahinkovakuutuskorvaukset (D.72)
Ne ovat vahinkovakuutussopimusten puitteissa erääntyneitä korvauksia, jotka vakuutuslaitokset ovat velvollisia maksamaan henkilöiden tai tavaroiden kärsimien vahinkojen tai vaurioiden korvaamiseksi (mukaan luettuna kiinteät pääomatavarat).
Julkisyhteisöjen sisäiset tulonsiirrot (D.73)
Julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin sisältyvät julkisyhteisöjen eri alasektoreiden (valtionhallinto, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) väliset tulonsiirrot tukipalkkioita, investointiavustuksia ja muita pääomansiirtoja lukuun ottamatta. Julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin eivät sisällyt toisen yksikön puolesta suoritetut taloustoimet; nämä kirjataan tileillä ainoastaan kertaalleen sen edunsaajayksikön resurssina, jonka puolesta taloustoimi suoritetaan. Tämä tilanne syntyy erityisesti silloin, kun julkisyhteisö (esim. valtionhallinnon yksikkö) kerää veroja, jotka automaattisesti siirretään joko kokonaisuudessaan tai osittain toiselle julkisyhteisölle (esim. paikallishallinnolle). Tässä tapauksessa tälle toiselle julkisyhteisöjen yksikölle tarkoitetut verotulot esitetään ikään kuin tuo yksikkö olisi kerännyt ne suoraan eikä tulonsiirtona julkisyhteisöjen sisällä. Toisaalta ne verotulojen siirrot, jotka toinen julkishallinnon yksikkö saa valtionapuina, sisältyvät julkisyhteisöjen sisäisiin tulonsiirtoihin.
Tulonsiirrot kansainvälisessä yhteistyössä (D.74)
Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön sisältävät kaikki rahamääräiset tai luontoismuotoiset tulonsiirrot julkisyhteisöjen ja ulkomaisten hallitusten tai kansainvälisten järjestöjen välillä, ei kuitenkaan investointiavustuksia eikä muita pääomansiirtoja. Tähän sisältyvät:
a) julkisyhteisöjen jäsenmaksut kansainvälisille järjestöille (ei kuitenkaan jäsenvaltioiden ylikansallisille organisaatioille maksamat verot)
b) kaikki tulonsiirrot, joita julkisyhteisöt voivat saada kohdassa a tarkoitetuilta laitoksilta tai järjestöiltä
c) hallitusten väliset tulonsiirrot joko rahamääräisinä (esim. ulkomaiden tai merentakaisten alueiden budjettivajeiden rahoittamiseen tarkoitetut maksut) tai luontoismuotoisina (esim. elintarvike-, sotilastarvikelahjoitukset, luonnonkatastrofien jälkeinen hätäapu elintarvikkeina, vaatteina, lääkkeinä jne.)
d) julkisyhteisöjen, Euroopan unionin laitosten tai kansainvälisen järjestön maksamat palkat ja palkkiot kehitysmaiden käyttöön tarjotuille neuvonantajille tai teknisen avun asiantuntijoille.
Sekalaiset tulonsiirrot (D75)
Sekalaiset tulonsiirrit sisältävät tulonsiirrot voittoa tavoittelemattomille yhteisöille, kotitalouksien väliset tulonsiirrot ja muut sekalaiset tulonsiirrot.
Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat (D76)
Omaisuusmenot ja -tulot
Omaisuustuloja ja -menoja (D.4) syntyy, kun rahoitusvarojen tai luonnonvarojen omistajat antavat tällaiset varat muiden institutionaalisten yksikköjen käyttöön. Rahoitusvarojen käytöstä saatavaa tuloa kutsutaan sijoitustuloksi, kun taas luonnonvaran käytöstä syntyvä tulo on vuokraa. Omaisuustulot ovat sijoitustulojen ja vuokrien yhteismäärä. Omaisuustulot luokitellaan seuraavasti:
a) korot (D.41);
b) yritysten jakamat tulot (D.42):
1) osingot (D.421);
2) yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422);
c) ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43);
d) muut sijoitustulot (D.44):
1) vakuutuksenottajien sijoitustulo (D.441);
2) eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D.442);
3) osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (D.443);
e) maan ja luonnonvaran vuokrat (D.45).
a) korot (D.41);
b) yritysten jakamat tulot (D.42):
1) osingot (D.421);
2) yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422);
c) ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43);
d) muut sijoitustulot (D.44):
1) vakuutuksenottajien sijoitustulo (D.441);
2) eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D.442);
3) osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (D.443);
e) maan ja luonnonvaran vuokrat (D.45).
Palkansaajakorvaukset
Palkansaajakorvaukset (D.1) määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä.
Palkansaajakorvaukset jaetaan seuraavasti:
a) palkat ja palkkiot (D.11): rahamääräiset palkat ja palkkiot; luontoismuotoiset palkat ja palkkiot
b) työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12): työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.121); työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.122).
Palkansaajakorvaukset jaetaan seuraavasti:
a) palkat ja palkkiot (D.11): rahamääräiset palkat ja palkkiot; luontoismuotoiset palkat ja palkkiot
b) työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12): työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.121); työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.122).
Pääomansiirrot
Pääomansiirrot eroavat tulonsiirroista siinä, että niihin sisältyy vähintään yhden taloustoimen osapuolen varan tai varojen hankintaa tai vähennystä. Riippumatta siitä, suoritetaanko pääomansiirrot rahamääräisinä vai luontoismuotoisina, ne johtavat vastaavaan muutokseen yhden tai molempien taloustoimen osapuolien taseissa esitetyissä rahoitus- tai muissa kuin rahoitusvaroissa.
Pääomansiirrot koostuvat pääomaveroista, investointiavustuksista ja muista pääomansiirroista.
Pääomansiirrot koostuvat pääomaveroista, investointiavustuksista ja muista pääomansiirroista.
Rahamääräiset sosiaalietuudet
Rahamääräisiin sosiaalietuuksiin sisältyvät (D62)
a) rahamääräiset sosiaaliturvaetuudet, joita sosiaaliturvarahastot maksavat kotitalouksille sosiaaliturvajärjestelmistä. Esim. eläkkeet, työttömyysturva.
b) rahamääräiset sosiaaliavustukset, joita julkisyhteisöt maksavat kotitalouksille samojen tarpeiden tyydyttämiseen kuin sosiaalivakuutusetuudet, mutta niitä ei suoriteta sosiaaliturvamaksut ja sosiaalivakuutusetuudet yhdistävästä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Esim. kunnallinen toimeentulotuki, elatusavut.
a) rahamääräiset sosiaaliturvaetuudet, joita sosiaaliturvarahastot maksavat kotitalouksille sosiaaliturvajärjestelmistä. Esim. eläkkeet, työttömyysturva.
b) rahamääräiset sosiaaliavustukset, joita julkisyhteisöt maksavat kotitalouksille samojen tarpeiden tyydyttämiseen kuin sosiaalivakuutusetuudet, mutta niitä ei suoriteta sosiaaliturvamaksut ja sosiaalivakuutusetuudet yhdistävästä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Esim. kunnallinen toimeentulotuki, elatusavut.
Tukipalkkiot
Tukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalkkioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä.
Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot.
Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti:
a) tuotetukipalkkiot (D.31)
(1) tuontitukipalkkiot (D.311)
(2) muut tuotetukipalkkiot (D.319)
b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).
Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot.
Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti:
a) tuotetukipalkkiot (D.31)
(1) tuontitukipalkkiot (D.311)
(2) muut tuotetukipalkkiot (D.319)
b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).
Välituotekäyttö
Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa.
Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin.
Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tilasto on kansantalouden tilinpidon mukainen johdettu tilasto. Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa.
Tilasto on kokonaistutkimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Lähteenä ovat myös julkisyhteisöihin luokiteltujen yhtiöiden tilinpäätöstiedot.
Tilaston tiedot ovat erityisesti uusimman vuoden osalta ennakollisia, sillä julkaisuhetkellä kaikkia lopullisia aineistoja ei vielä ole saatavilla. Julkistusten yhteydessä aikasarjan vanhempiakin vuosia voidaan päivittää vastaamaan kansantalouden tilipidon tarkentuneita tietoja.
Tilasto on kokonaistutkimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Lähteenä ovat myös julkisyhteisöihin luokiteltujen yhtiöiden tilinpäätöstiedot.
Tilaston tiedot ovat erityisesti uusimman vuoden osalta ennakollisia, sillä julkaisuhetkellä kaikkia lopullisia aineistoja ei vielä ole saatavilla. Julkistusten yhteydessä aikasarjan vanhempiakin vuosia voidaan päivittää vastaamaan kansantalouden tilipidon tarkentuneita tietoja.
Oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan kerran vuodessa joulukuussa. Tällöin julkaistaan edellisen vuoden ennakolliset tiedot ja päivitetään sitä vanhempien vuosien lukuja. Julkaistavat tiedot vastaavat julkaisuhetkellä viimeisimpiä vuositilinpidon tietoja.
Täsmällisyys
On hyvän käytännön mukaista, että kansantalouden tilinpidolle on määritelty julkaisupäivät etukäteen ja että nämä julkaisupäivät myös toteutuvat.
Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti EKT 2010 -lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen.
Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia.
Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti EKT 2010 -lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen.
Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia.
Tietojen revisoitumiskäytännöt
Tilaston tiedot ovat yhteneviä kansantalouden tilinpidon vuositilien kanssa. Tilasto julkaistaan kerran vuodessa, jolloin luvut täsmäävät uusimman vuositilinpidon julkaisun lukujen kanssa. Tilaston jo aiemmin julkaistujen vuosien luvut saattavat revisoitua sekä kansantalouden tilipidon lukujen päivittymisen vuoksi että itse tilaston laadintaprosessin myötä, esimerkiksi uusien lähdeaineistojen tullessa saataville. Kansantalouden tilipidon luvut päivittyvät pääsääntöisesti vain muutaman edellisen vuoden osalta. Harvemmin tehtäviä aikasarjakorjauksia aiheutuu merkittävistä muutoksista lähdeaineistoissa, luokituksissa tai menetelmissä. Aikasarjakorjausten yhteydessä tilinpidon luvut voivat muuttua koko aikasarjan ajalta. Tällöin myös Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston luvut päivitetään seuraavassa julkistuksessa vastaamaan uutta vuositilinpidon aikasarjaa. Viimeisin aikasarjatarkastus tilinpidon lukuihin tehtiin Suomessa vuonna 2019.
Vertailukelpoisuus
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
EU:n eri jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpidon tietojen vertailukelpoisuus taataan soveltamalla yhteisiä Euroopan kansantalouden tilinpidon (European System of Accounts, EKT 2010) määritelmiä. Tilaston laadintaa EU-jäsenmaissa ohjaa lisäksi Eurostatin COFOG-menetelmäkäsikirja, jonka uusin versio on vuodelta 2019.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia koko aikasarjan osalta, sillä tilasto pohjautuu kansantalouden tilinpidon lukuihin, jotka on laadittu vuodesta 1975 alkaen EKT 2010 -määritelmien mukaisesti. Vertailukelpoiset aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 1990 alkaen tehtäväluokituksen pääluokkatasolla. Tarkemmalla tehtäväjaottelulla aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 2001 alkaen.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Tilaston tiedot ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa ja kansainvälisesti vertailukelpoisia EU:n jäsenmaiden kesken. Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenevät: vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisen sektorin tiedot, reaalisektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito, tarjonta- ja käyttötaulukot. Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikkina ajanhetkinä voi kuitenkin olla mahdottomuus ja tilapäisiä eroja ilmenee. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston tiedot ovat julkaisuhetkellä yhtenevät viimeisimmän vuositilinpidon julkaisun tietojen kanssa. Koska Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto julkaistaan vain kerran vuodessa, mutta vuositilinpidon luvut päivittyvät useita kertoja vuodessa, tilastojen tiedot eivät aina ole täysin yhtenevät.
Vertailukelpoiset aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 1990 alkaen. Eurostatin tilasto löytyy Eurostatin web-sivuilta.
Vertailukelpoiset aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 1990 alkaen. Eurostatin tilasto löytyy Eurostatin web-sivuilta.
Sisäinen yhtenäisyys
Tilaston tiedot on laadittu samoilla määritelmillä ja luokituksilla koko tilaston ajalta. Aikasarjassa on kuitenkin lähdeaineistojen muutoksiin liittyviä katkoksia. Valtion maksamissa muissa tulonsiirroissa (D7K) on vuosien 2008 ja 2009 välillä katkos, joka liittyy muutokseen Kansaneläkelaitoksen rahoituksessa. Paikallishallinnon lähdeaineiston muuttuminen näkyy aikasarjojen katkeamisena vuosien 2014 ja 2015 välillä (ks. uutinen).
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tilasto on kansantalouden tilinpidon mukainen johdettu tilasto. Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Tilasto on kokonaistutkimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Lähteenä ovat myös julkisyhteisöihin luokiteltujen yhtiöiden tilinpäätöstiedot.
Tiedonkeruumenetelmä
Tilaston laadinnassa käytetään pitkälti samoja tietolähteitä kuin kansantalouden tilinpidon vuositilien laadinnassa. Kansantalouden tilinpidon yksiköt eivät yleensä kerää tietoja itse, vaan vastaanottavat niitä muilta yksiköiltä tai laitoksilta. Sektorikohtaisia tietolähteitä kuvataan Suomen bruttokansantulon menetelmäkuvauksessa.
Tiedonkeruun tiheys
Riippuen lähdeaineistosta tilaston pohjalla olevaa tietoja kerätään kuukausittain, neljänneksittäin tai vuosittain. Tilasto laaditaan loppuvuodesta, jolloin pääosa laatimisessa käytettävistä tilinpäätösaineistoista on myös uusimman vuoden osalta käytettävissä.
Menetelmät
Tiedon käsittely
Tilaston tiedot johdetaan kansantalouden tilinpidon vuositiedoista. Tilaston tarkoitus on laajentaa kuvaa julkisyhteisöjen menoista lisäämällä vuositilinpidon lukuihin tehtäväluokitusulottuvuus. Tilaston laatimisprosessi on pääosin integroitu vuositilinpidon laadintaprosessiin niin, että vuositilinpidon lähdeaineistoista voidaan suoraan johtaa myös Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston luvut. Tilaston laadinta palvelee kuitenkin myös vuositilinpidon lopullisten tietojen laadintaa.
Aineiston/datan validointi
Eri lähteistä saatujen tietojen vertailu on olennainen osa kansantalouden tilinpidon kokoamista. Kansantalouden tilinpidossa käytettävät lähdetiedot käyvät läpi usean tarkistuskierroksen Tilastokeskuksessa. Dataa validoidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Tilaston tiedot raportoidaan vuosittain Eurostatille, joka sekin valvoo tilaston laatua ja sen tietojen konsistenssia.
Menetelmädokumentointi
Tilasto on laadittu kansantalouden tilinpidon pohjalta. Tilinpidon laadintamenetelmä EU:ssa perustuu yleisesti EKT 2010 tilinpitojärjestelmään (ESA 2010).
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston laadintaa ohjaa Eurostatin COFOG-menetelmäkäsikirja, jonka uusin versio on vuodelta 2019.
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston laadintaa ohjaa Eurostatin COFOG-menetelmäkäsikirja, jonka uusin versio on vuodelta 2019.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Taloustilastot
Toimintavaltuudet
EU:n jäsenmaat toimittavat julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin koskevat tiedot Eurostatille pohjautuen Euroopan parlamentin ja neuvoston EKT 2010 -asetukseen.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Kansantalouden tilinpito laaditaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisesti. Se julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) No 549/2013 Liite A:na. EKT 2010 -lähettämisohjelma puolestaan on asetuksen Liite B.EKT 2010 on muodoltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ja se määrittää:
- Menetelmät (Liite A) yhteisten käytänteiden, määritelmien, luokitusten ja tilinpidon kirjaussääntöjen käyttöön tilien laadinnassa ja tauluissa yhdenmukaisesti.
- Tietojen lähettämisohjelman (Liite B) mukaiset aikataulut, milloin jäsenmaiden on viimeistään toimitettava tilit ja taulukot.
Muita Kansantalouden tilinpitoon liittyviä lakeja:
- Komission 30. marraskuuta 1998 antama päätös 98/715, sekä komission17. joulukuuta 2002 antama päätös hintojen ja volyymien mittaamisesta kansantalouden tilinpidossa.
- Laki liiallisten alijäämien menettelystä
Eurostatin nettisivulla, osassa ‘National accounts’ ja Government finance and EDP’, on lisää Kansantalouden tilinpidolle relevantteja säädöksiä.
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (johdanto-osan 24 kappale ja artikla 20 kohta 4) 11 päivänä maaliskuuta 2009 (EUVL L 87, s. 164) säädetään tarpeesta laatia yhteiset periaatteet ja suuntaviivat, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen luottamuksellisuus eurooppalaisten tilastojen tuottamiseen ja näiden luottamuksellisten tietojen saatavuuteen ottaen asianmukaisesti huomioon tekninen kehitys ja käyttäjien vaatimukset demokraattisessa yhteiskunnassa. Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä säädetään lisäehdoista, joita tilastovirastojen on noudatettava tilastollisen tietosuojan suhteen (periaate 5).
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (johdanto-osan 24 kappale ja artikla 20 kohta 4) 11 päivänä maaliskuuta 2009 (EUVL L 87, s. 164) säädetään tarpeesta laatia yhteiset periaatteet ja suuntaviivat, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen luottamuksellisuus eurooppalaisten tilastojen tuottamiseen ja näiden luottamuksellisten tietojen saatavuuteen ottaen asianmukaisesti huomioon tekninen kehitys ja käyttäjien vaatimukset demokraattisessa yhteiskunnassa. Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä säädetään lisäehdoista, joita tilastovirastojen on noudatettava tilastollisen tietosuojan suhteen (periaate 5).
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tilastokielessä 'luottamuksellisella tiedolla' tarkoitetaan tietoja, joiden avulla tilastolliset yksiköt voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti ja sitä kautta paljastaa yksittäisiä tietoja. Sen määrittämiseksi, onko tilastollinen yksikkö tunnistettavissa, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat keinot, joita kolmas osapuoli voi mahdollisesti käyttää tilastollisen yksikön tunnistamiseen. Vaikka kansantalouden tilinpidon tiedot ovat yleensä hyvin aggregoituja, saattaa aggregaattien alaerittelyissä ja/tai pienten talouksien alaerissä tämä olla mahdollista. Näissä tapauksissa olisi tehtävä toimenpiteitä, jotta erillisen tilastollisen yksikön tietoja ei paljasteta. Ohjeet, kuinka estää tiedon julkitulo, löytyvät englanninkielisestä Euroopan Komission käsikirjasta ”Handbook on Statistical Disclosure Control”.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Tilasto on vuositilasto ja ilmestyy kerran vuodessa. Tilaston tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla. Tiedot raportoidaan EKT 2010 -lähettämisohjelman mukaisesti myös Eurostatiin.
Muu tiedonjakelu
Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tilaston tiedot kotisivuillaan.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?
Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.
Siirry arkistosivuille