Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Indeksejä on käytetty valtiontalouden ja kuntien päätöksenteossa sekä erilaisissa tutkimuksissa. Indeksit soveltuvat kiinteähintaisiin laskelmiin, julkisen talouden ja menojen volyymimuutosten arviointiin. Indeksin perusvuotena on 2015, jota merkitään luvulla 100. Painorakenne koskee valtiolla vuoden 2014 tilipäätöstietojen mukaista menorakennetta ja kuntien sekä kuntayhtymien vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukaista menorakennetta.

Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä.

Valtionhallinnon painorakenne on saatu vuoden 2014 valtion keskuskirjanpidon aineistosta eli valtion tilinpäätösaineistosta. Aineistossa menot ovat luokiteltavissa budjetin pääluokan, luvun ja momentin sekä liikekirjanpidon tilin ja tiliviraston mukaan. Kuntatalouden indeksin painona ovat vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukainen menojen summa, jossa on huomioitu sulautetut palvelujen ostot. Kuntatalouden hintaindeksin 2015=100 painorakenne ei summaudu kunnista ja kuntayhtymistä juuri palveluostojen sulautuksen vuoksi. Tehtäväluokittaisissa indekseissä ovat mukana sisäiset vuokrat. Menolajittaisessa indeksissä sisäiset vuokrat eivät ole mukana. Investoinneista ovat mukana vain maanostot. Vuoden 2015 painoissa on mukana liikelaitokset, koska niitä ei ole eritelty 2015 tilinpäätöksessä erilleen.

Tilastointiyksikkö valtiontaloudessa ovat eri hallinnonalat. Valtiontalouden hallinnonaloja ovat Yleinen hallinto, Ulkoministeriö, Sisäministeriö (Poliisi, Rajavartiolaitos ja Sisäministeriö muut), Puolustusministeriö, Valtiovarainministeriö, Opetusministeriö (opetusministeriö muut), Maa- ja metsätalousministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Ympäristöministeriö. Kuntatalouden menoja on tilastoitu tehtäväkohtaisesti. Kuntatalouden tehtäväalueita ovat Yleishallinto, Sosiaali- ja terveystoimi (Sosiaalitoimi ja Terveydenhuolto), Opetus- ja kulttuuritoimi (Opetustoimi ja Kulttuuritoimi), Muut palvelut ja Liiketoiminta.

Julkisten menojen hintaindeksitiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta laskettuja muutosprosentteja. Perusajankohtaa merkitään luvulla 100. Indeksin painotiedot perustuvat valtion budjettitaloudesta ja kuntatalouden tilinpäätöstietoihin. Painotiedot ovat suhteellisia prosenttiosuuksia kokonaismenoista.

Julkisten menojen viimeisin viiteajankohta on vuosi 2015. Indeksin perusvuosi uudistetaan pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Perusvuoden painorakenteen arvotiedot voivat olla eri ajankohdalta kuin perusvuosi.

Julkisten menojen hintaindeksin viimeisin perusvuosi 2015=100. Aikasarjoja aikaisemmilta perusvuosilta. 2010=100, 2005=100, 2000=100, 1995=100, 1985=100, 1977=100

Indeksiä päivitetään neljännesvuosittain noin seitsemän viikkoa tilastoivan neljänneksen jälkeen. Kunkin kuukauden hintatasoa verrataan perusajankohdan hintatasoon. Vuosi-indeksi julkaistaan vuoden viimeisen kuukauden julkistuksen yhteydessä.

Indeksiä päivitetään neljännesvuosittain noin seitsemän viikkoa tilastoivan neljänneksen jälkeen. Kunkin kuukauden hintatasoa verrataan perusajankohdan hintatasoon. Vuosi-indeksi julkaistaan vuoden viimeisen kuukauden julkistuksen yhteydessä.

Julkisten menojen hintaindeksin laskennassa huomioidaan koko valtion budjettitalous ja kuntatalouden indekseissä kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät.

Julkisten menojen hintaindeksi kattaa valtiotalouden, kuntatalouden ja kuntayhtymät.

Indeksin aikasarjojen pituus vaihtelee riippuen siitä, milloin perusvuoden indeksiä on alettu tuottaa. Osaindeksin rakenne on muuttunut ajan myötä ja eivät ole täysin vertailukelpoisia koko ajanjaksolle. Julkisten menojen hintaindeksiä on tuotettu vuodesta 1975 lähtien. Indeksin perusvuosina ovat olleet 1977=100, 1985=100, 1995=100, 2000=100, 2005=100 ja 2010=100. Vanhimpia aikasarjoja ei ole laskettu nykyhetkeen saakka. Ansiotasoindeksin ennakollisuuden vuoksi myös julkisten menojen hintaindeksi on ennakollinen. Pisteluvut tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset tiedot julkistetaan pääsääntöisesti seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä.

Indeksit julkaistaan neljännesvuosittain ja tiedot ovat ennakollisia tilastointi vuotta seuraavan vuoden toisen neljänneksen julkistukseen saakka, kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia.

Indeksi kuvaa kattavasti julkisten menojen hintakehitystä. Tilastokeskuksen tuottamista palkka-, hinta- tai kustannusindekseistä on etsitty jokaiselle menolajille sitä luotettavasti kuvaavat indeksit. Monet indekseistä voivat olla epätarkkoja mittareita tietyillä aloilla, esimerkiksi investointikustannuksien mittaamisessa. Sen sijaan palkkaindeksien tiedot ovat varsin käyttökelpoisia. Näin saadaan hyvä kuva julkisten menojen kustannustasosta kunakin ajankohtana. Julkisten menojen hintaindeksin laskemisessa käytetään pitkälti hyväksi Tilastokeskuksen tuottamia palkka-, hinta- ja kustannusindeksejä. Eniten indeksisarjoja poimitaan ansiotasoindeksistä, joka julkaistaan ennakollisena. Ansiotasoindeksin ennakollisuuden vuoksi myös julkisten menojen hintaindeksi on ennakollinen. Pisteluvut tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset tiedot julkistetaan pääsääntöisesti seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä.

Indeksit lasketaan neljännesvuosittain. Ne julkaistaan ennakollisina tilaston kotisivulla ansiotasoindeksin valmistuttua n. 7 viikkoa neljänneksen päätyttyä. Indeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Lopulliset tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan toisen neljänneksen julkistuksessa.

Julkisten menojen hintaindeksin ensimmäinen ennakollinen tieto on saatavilla viiteajankohdasta noin kahden kuukauden kuluttua. Lopulliset indeksipisteluvut julkaistaan viiteajankohdasta noin vuosi ja 6 kuukauden kuluttua, kun ansiotasoindeksin tiedot on saatavina lopullisina.

Tiedot julkaistaan julkistamiskalenterin ajankohdan mukaisesti.

Pisteluvut tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset tiedot julkistetaan pääsääntöisesti seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä. Tietojen julkistamisen yhteydessä julkistenmenojen hintaindeksistä julkaistaan tietojen revisiotaulu.

Keskimääräinen tietojen tarkentuminen on ollut alle prosenttiyksikön.

Julkisten menojen hintaindeksi on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Julkisten menojen hintaindeksin aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Kuntien tehväväalueiden ja valtion hallinalojen välillä esiintyy eroavaisuuksia eri perusvuosien välillä.

Julkisten menojen hintaindeksi kuvaa ainoastaan Suomen julkisen sektorin kustannusten hintakehitystä.

Julkisten menojen hintaindeksiin on tehty perusvuosiuudistusten yhteydessä luokitus- ja sisältömuutoksia ja siten indeksi ei ole täysin vertailukelpoinen. Tilaston kotisivuilla on laskettu joistakin pääryhmistä pitkän ajan indeksisarjoja vuodesta 1975 lähtien. Vanhojen indeksien pistelukuja on jatkettu (ketjutettu) aina uusimman julkisten menojen hintaindeksin muutoksia vastaavaksi.

Julkisten menojen hintaindeksin vertailukelpoinen aikasarja on pääosin tietyn perusvuoden indeksipistelukusarja. Aikaisempia perusvuosia on ketjutettu pääryhmätasolla. Aikaisempia eri perusvuodella olevia indeksejä on kuusi kappaletta ennen nykyistä 2015=100 indeksiä.

Julkisten menojen hintaindeksi ei ole vertailtavissa suoraan muihin tilastoihin.

Julkisten menojen hintaindeksin vuosi-indeksit ovat laskettavissa neljännesvuosi-indekseistä.

Kansantalouden tilinpito käyttää julkisten menojen hintaindeksiä yhtenä deflaattorina tilinpitoa laskettaessa.

Julkisten menojen hintaindeksin painorakenteen lähtöarvotiedot voivat olla eri vuodelta kuin perusvuosi. Tämän kaltaiset erot on selvitetty kunkin vuoden menetelmäselosteessa.

Julkisten menojen hintaindeksin laskemisessa käytetään pitkälti hyväksi Tilastokeskuksen tuottamia palkka-, hinta- ja kustannusindeksejä. Valmiiden indeksien lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. sosiaalivakuutusmaksuista, työeläkeindekseistä ja koroista. Indeksi ei välttämättä mittaa taloudessa tapahtuvia mahdollisia esim. nopeita tulonsiirtoja. Näitä muutoksia pyritään myös huomioimaan indeksissä ainakin painorakenteen uudistamisen yhteydessä. Julkistenmenojen hintaindeksin tietolähteitä on kuvattu tarkemmin menetelmäselosteessa.

Suurin osa indeksin tiedoista perustuu muiden indeksien pistelukuihin. Korko ja välillisten palkkojen prosenttitietoja kerätään tiedon toimittajien internetsivuilta. Joiden erityisryhmien välillisten palkkojen prosenttilukuja kerätään sähköpostikyselyinä kerran vuodessa.

Riippuen lähdeaineistosta tietoa kerätään kuukausittain, neljänneksittäin tai vuosittain. Yleisesti tiedonkeruun tiheys on neljännesvuosittainen.

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.

Julkisten menojen hintaindeksin laadinta tapahtuu pääasiassa Tilastokeskuksen budjettivaroista. Perusvuosiuudistuksien kustannuksiin ovat osallistuneet Valtiovarainministeriö ja kuntaliitto. Julkisten menojen hintaindeksin laadinta perustuu pitkälti muihin indekseihin ja vastausrasite kohdistuu pientä osin sosiaalimaksuprosenttien tiedusteluun muutamalta valtion virastolta.

Indeksin laskemisessa käytetään useita muita indeksejä, jotka ovat käyneet oman läpi oman laskentaprosessin. Julkisten menojen hintaindeksin laskennassa käytetään vähän Tilastokeskuksen itse keräämiä tietoja tai hintoja. Indeksin laskemiseksi pyritään keräämään kaikki laskentaan tarvittavat tiedot. Jos jokin tietoto puuttuu, on usein käytetty edellistä hintaa.

Ennen indeksin laskentaa tarkistetaan, että kaikki hintahavainnot ovat mukana. Tarkistetut havaintotapahtumat muodostavat tilastointiaineiston. Tilapäisesti puuttuvat hintahavainnot imputoidaan muiden vastaavien tuotteiden hinnanmuutoksilla tai käytetään edellisen kuukauden hintaa. Pysyvästi puuttuvien hintahavaintojen uudeksi tiedontoimittajaksi valitaan saman kokoluokan toimija. Indeksipisteluvut lasketaan kantastrategialla hyödyntäen Laspeyres’n indeksikaavaa. Havaintotapahtumat aggregoidaan tuotteita ja tiedonantajia koskevilla painokertoimilla ylemmille tuoteryhmätasoille ja lopulta kokonaisindeksiksi. Painokertoimien avulla saadaan perusjoukkoa kuvaavat indeksipisteluvut ja hinnanmuutokset estimoitua.

Julkisten menojen hintaindeksin manuaali sisältää menetelmäkuvauksen suomeksi.

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilasto on kehitetty käyttäjäosapuolten tarpeesta ja sen tuotanto perustuu vapaaehtoisuuteen. Sidosryhmään on kuulunut asiantuntijoita Kuntaliitosta ja Valtionvarainministeriöstä.

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Julkisten menojen hintaindeksien painorakenteen laskenta perustuu avoimeen dataan, joka on kaikkien saatavilla. Indeksin laskennassa käytetään paljon muita indeksisarjoja, jotka ovat julkista tietoa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tiedot julkaistaan kuukausittain tilaston kotisivuilla StatFin-tietokantatauluina

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Julkistenmenojen hintaindeksi on osin muista tilastoista koottu makrotilasto, jota ei suoraan johdeta mikroaineistoista. Lisäksi mikroaineistojen saatavuuteen vaikuttavat Tilastokeskuksen omia lähteitä koskevat omat ehtonsa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Julkisten menojen hintaindeksin perusvuosiuudistuksen yhteydessä taustaryhmä ohjaa indeksin laadintaa. Taustaryhmässä on jäseniä valtioavarainministeriöstä ja kuntaliitosta sekä Tilastokeskuksesta.

Julkisten menojen hintaindeksin käyttäjiä ovat julkisen sektorin hallinnonalat ja organisaatiot. Julkistenmenojen hintaindeksi on keskeinen tilasto julkisen sektorin menojen ja kustannusten kehitykseen. Tämän lisäksi tietoja käytetään laajasti mallintamiseen ja taloudellisiin ennusteisiin.

Julkisten menojen hintaindeksi laatuseloste.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.