16.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Tilasto kuvaa joukkoviestinnän eri osa-alueita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Joukkoviestintä on jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin: joukkoviestinnän talous ja kulutus, sanomalehdet, aikakauslehdet, radio, televisio, verkkomedia. Kirjoja sekä ääni- ja kuvatallenteita kuvataan suppeasti joukkoviestinnän taloutta ja kulutusta koskevan yleiskatsauksen yhteydessä.

Joukkoviestintää kuvataan tilastossa useista eri näkökulmista kuten talous, yritysrakenne, vienti ja tuonti, työvoima, sisällöt ja tarjonta, käyttö ja kulutus.

Tiedot kuvaavat koko Suomea. Tilasto ei sisällä alueellisia tarkasteluja.

Tilasto sisältää myös kansainvälisiä vertailutietoja.

Joukkoviestintätilastot perustuvat useisiin eri lähteisiin. Valtaosa primäärilähteistä on ulkopuolisten tahojen (mm. viestintäsektorin toimialajärjestöt sekä markkinatutkimuslaitokset) tuottamia tilastoja, tutkimuksia ja muita aineistoja. Osa lähteistä on Tilastokeskuksen tutkimuksia ja muita aineistoja (mm. yritysrekisteri, kulutustutkimus, ulkomaankauppatilastot, ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimukset). Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta.

Tilasto on tarkoitettu monien eri toimijoiden kuten hallinnon, tutkijoiden, yritysten, alan koulutuslaitosten, järjestöjen ja joukkoviestimien käyttöön.

Mediamarkkinoiden kokoa arvioivat laskelmat julkaistaan tilaston vuosijulkistuksen yhteydessä. Muut tiedot julkaistaan säännöllisesti päivitettävässä Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Joukkoviestintätilaston tietosisältöä arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti.

Tilaston perusjoukko

Joukkoviestintätilastot kuvaavat joukkoviestinnän eri sektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä, kansainvälistymistä ja työvoimaa. Tilaston tietosisältö on laaja ja abstrakti, jolloin tilaston perusjoukonmäärittäminen eksaktisti on haastavaa. Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta, jonka pohjalta tilasto tuotettaisiin. Tiedot kootaan useista eri lähteistä, joista osa on muualla julkaistua tietoa ja osa erilliskyselyillä hankittua tietoa. Osa on Tilastokeskuksen itse keräämiä, osa taas ulkopuolisista lähteistä peräisin.

Tilastoyksikkö

Joukkoviestintätilastot perustuvat mm. suomalaisista media-alan yrityksistä kerättyihin tietoihin sekä väestön mediankäyttötietoihin ja kotitalouksien mediakulutustietoihin. Osasta on saatavilla tietoa vuosittain, osasta harvemmin.

Mittayksikkö

Julkaistuissa tietoaineistoissa käytetään lukuisia mittayksikköjä, mm. miljoonaa euroa, miljoonaa kpl., %-osuus, jne. Joukkoviestintätilastot julkaisevat yli kahtasataa erilaista taulukkoa ja kuviota.

Viiteajankohta

Joukkoviestintämarkkinoiden koko lasketaan vuositasolla. Myös useimmissa muissa joukkoviestintätilaston taulukoissa tietojen viiteajankohta on vuosi.

Viitealue

Joukkoviestintätilastot kuvaavat pääasiassa Suomen mediamarkkinoita ja Suomen väestön mediankäyttö- ja kulutustietoja. Joukkoviestintämarkkinat Suomessa -tilastojulkistuksessa arvioidaan euromääräisesti Suomen joukkoviestintämarkkinan arvo.

Kattavuus

Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin, jotka käsittelevät Suomen lehdistön, radion, television ja verkkomedian toimintaa. Osa on hallinnollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä taas on otostutkimuksia.

Primäärilähdeaineistot ovat lähtökohtaisesti muualla julkaistuja. Ulkopuoliset tahot tuottavat kuitenkin osan tiedoista pyynnöstä omista rekistereistään.

Merkittävä osa joukkoviestintätilastojen taulukoista on jatkojalostettuja.

Ajallinen kattavuus

Joukkoviestintämarkkinat Suomessa -tilastoa on julkaistu vuodesta 1997 lähtien. Joukkoviestintätilaston eräät kokonaisuudet ulottuvat kuitenkin pidemmällekin, esimerkiksi aikakauslehtien nimikemääristä on tietoa vuodesta 1938 lähtien. Valtaosa tiedoista on vuosittaisia aikasarjatietoja. Tiedot ovat lopullisia tietoja. Mikäli tieto on ennakkotieto, se kerrotaan alaviitteessä.

Jakelutiheys

Joukkoviestintämarkkinat Suomessa -vuositilasto julkaistaan vuosittain marras-joulukuussa ja Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelua päivitetään neljä kertaa vuodessa.

Käsitteet

Aikakauslehti

Aikakauslehti on säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa, ilmestyvä lehti, joka sisältää artikkeleita joko yleiseltä tai erikoistuneelta elämän alueelta. Aikakauslehtiä ovat myös sellaiset sanomalehden muotoiset lehdet, jotka sisällön tai ilmestymistiheyden puolesta eivät täytä sanomalehden kriteerejä, esim. muutaman kerran vuodessa ilmestyvät ammattijärjestöjen lehdet.

Elokuvasali

Elokuvasali on elokuvateatteriin kuuluva auditorio eli sali, jossa elokuvanäytännöt pidetään. Yhdessä elokuvateatterissa voi olla yksi tai useampia elokuvasaleja.

Kirja

Kirja on ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi. Kaupallisessa levityksessä olevien kirjojen ohella myös viranomaisten, kuntien, seurojen, yhdistysten, oppilaitosten ym. yhteisöjen selvityksiä, raportteja ja muita julkaisuja pidetään kirjoina. Tilapäiseen käyttöön tarkoitetut aineistot, kuten mainospainotuotteet, esitteet, hinnastot, vuosikertomukset ja ohjelmat eivät sisälly määritelmään.

Kotimainen elokuva

Kotimaisena elokuvana tilastoidaan täysin suomalaisena tuotantona tehdyt elokuvat sekä sellaiset kansainväliset yhteistuotannot, joissa päätuottaja on suomalainen. Kotimaisena elokuvana ei pidetä kansainvälistä yhteistuotantoa, jonka päätuottaja on ulkomaalainen ja vähemmistötuottaja on suomalainen.

Sanomalehti

Sanomalehtinä tilastoidaan lehdet, jotka ilmestyvät 1-7 kertaa viikossa ja jotka sisältävät valtakunnallista tai paikallista uutisaineistoa. Sanomalehdet jaetaan 4-7 kertaa viikossa ilmestyviin päivälehtiin ja 1-3 kertaa viikossa ilmestyviin muihin sanomalehtiin.

Valtakunnallinen televisiokanava

Valtakunnallinen televisiokanava on kanava, jonka eri välitystapojen (maanpäällinen, kaapeli, satelliitti) yhteenlaskettu näkyvyysalue kattaa vähintään 70 prosenttia väestöstä.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Joukkoviestintätilasto on muista tilastoista ja tietolähteistä johdettu tilasto. Lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Tilaston tarkkuuteen ja luotettavuuteen liittyviä tekijöitä on kuvattu taulukoiden alaviitteissä ja katsausten lähdeosiossa.

Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Oikea-aikaisuus

Joukkoviestintätilaston marras-joulukuun vuosijulkistuksessa kuvataan edellisen kalenterivuoden mediamarkkinoita.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Joukkoviestintätilastot tekevät yhteistyötä muiden Pohjoismaiden mediatilastoinnista vastaavien toimijoiden kanssa. Pohjoismaissa ei kuitenkaan ole joukkoviestinnän tilastoinnin alalla yhtenäistä tiedonkeruuta eivätkä eri maiden tiedot ole täysin vertailukelpoisia.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Joukkoviestintätilaston aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Aikasarjojen mahdollisista katkoksista kerrotaan taulukoiden alaviitteissä.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Joukkoviestintätilasto koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Joukkoviestintätilaston mediamarkkinalaskelmaa vastaavaa tilastoa ei kuitenkaan tuoteta muualla.

Sisäinen yhtenäisyys

Joukkoviestintätilaston tietosisältöä arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti säilyttäen samalla tasapainoinen kokonaiskuva ilmiöalueesta. Joukkoviestintää kuvataan tilastossa vakiintuneista näkökulmista kuten talous, yritysrakenne, vienti ja tuonti, työvoima, sisällöt ja tarjonta, käyttö ja kulutus.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Kyseessä on monesta lähteestä koostettava tilasto, jossa ei ole varsinaista tiedonkeruuta.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta.

Tiedonkeruun tiheys

Joukkoviestintätilaston tietoja kerätään jatkuvasti.

Menetelmät

Aineiston/datan validointi

Joukkoviestintätilaston hyödyntämää Tilastokeskuksen keräämää aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä ja/tai vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Joukkoviestintätilaston tiedot perustuvat pääasiassa jo julkaistuihin tietoihin.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Tietojen jakaminen

Joukkoviestintätilaston tietoja julkistetaan Mediamarkkinat Suomessa -tilaston päivityksen yhteydessä marras-joulukuussa sekä Tilastokeskuksen verkkosivuilta löytyvässä Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelussa. Taulukkopalvelussa on media-alaa kuvaavia taulukoita, kuvioita ja katsauksia.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Relevanssi

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta
mahdollista tuottaa.

Laadun arviointi

Joukkoviestintötilaston lähdeaineistot koostuvat pitkälti jo muualla julkaistuista tiedoista, joilla on oma laadunvarmistusprosessinsa. Tilastossa laadunvarmistus toteutetaan yhteistyössä muiden tilastojen asiantuntijoiden, sekä tarpeen mukaan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Tilastojen luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja ja epävarmuustekijöitä kerrotaan joukkoviestintätilaston taulukoiden alaviitteissä. Tarkemmat tällaiset tiedot löytyvät tietojen alkuperäislähteiden metatiedoista. Joukkoviestintätilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista. 

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston asiantuntijat

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.