Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidossa kuvataan julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito koostuu kahdesta osasta: vuosineljänneksen lopun rahoitustaseesta ja neljänneksen aikaisista, rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvista rahoitustaloustoimista. Tilasto sisältää tiedot myös julkisyhteisöjen alasektoreilta, joita ovat valtio- ja paikallishallintosektorit sekä sosiaaliturvarahastot. Neljännesvuositiedot ovat yhtäpitäviä julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon vuosilaskelmien kanssa. Näin ollen taseiden osalta vuoden viimeisen neljänneksen luku vastaa vuosilukua, kun taas vuosivirta voidaan laskea summaamalla vuosineljänneksien virrat yhteen.

Kansantalouden tilinpito on kattava. Tämä tarkoittaa, että kaikki kotimaiset taloudelliset yksiköt ovat mukana. 

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito kuvaa julkisyhteisöjen ja sen alasektoreiden eli valtion, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen tasetta ja rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain.

Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on ao. talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissä vain vuositasoisina.

Käytetty mittayksikkö on miljoonaa euroa.

Tilaston viiteajankohta on neljännesvuosi. Tiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä.

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito perustuu rahoitustilinpitoon. Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisessa rahoitustilinpidossa tilastoidaan Suomen kansantalouden sektorien sekä Suomen ja ulkomaiden välisiä rahoitussaamisia ja velkoja vuoden lopussa (varantoja) sekä niihin vuoden aikana kohdistuvia rahoitustaloustoimia ja muita virtoja. Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon sektoritilijärjestelmää ja se muodostuu rahoitustilistä, rahoitusvarojen muiden muutosten tilistä sekä rahoitustaseista.

Tilasto laaditaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT 2010, Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat, 2010. Käsikirjan luvuissa 5–7 käsitellään rahoitustilinpitoa. Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2012).

Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotanto perustuu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EKP/2013/24). Vuositietojen tuotanto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (549/2013) sekä tähän asetukseen liittyvään tietojen lähettämisohjelmaan.

Tiedot käsittävät julkisyhteisöjen eli valtio- ja paikallishallintosektoreiden sekä sosiaaliturvarahastojen taseet ja rahoitustaloustoimet neljännesvuosittain Suomen kansantalouden sektoreiden sekä ulkomaiden välillä.

Neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1995 alkaen. Vuosilta 1970-1994 on saatavissa vuositasoisia tasesarjoja, jotka eivät ole EKT 2010:n mukaisia.

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito julkaistaan neljä kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tyypillisesti neljännesvuositiedot julkistetaan kvartaaleittain maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun loppupuolella. Neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset aikasarjat ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1995 alkaen.

Tilastokeskuksen käytännöt tietojen muutostilanteissa ovat Internet-sivulla:
http://stat.fi/org/periaatteet/revisiokaytannot.html

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia.

Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta.

Yksi keino arvioida rahoitustilinpidon tarkkuutta on tarkastella rahoitustilejä suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä, vaan tilit pakotetaan tasapainoon.

Rahoitustilinpito on tasapainotettu tilastojärjestelmä, joten sektorikohtaiset lähdetiedot täytyy sovittaa yhteen. Yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain vaade vaateelta niin, että kullekin sektorin saamis- ja velkaerälle löytyy vastinkirjaus toisen sektorin saamisissa/veloissa. Poikkeavat tiedot arvioidaan ja sovitetaan yhteen. Lähdeaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin.

Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöä sekä sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia). Yhteenvedossa osa tiedoista, joille ei ole suoraa tietolähdettä, lasketaan vastinsektoritietojen perusteella. Esimerkiksi suuri osa kotitaloussektorin tiedoista perustuu vastinsektoritietoihin.

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä. Tällöin päivitetään aina myös StatFin-tietokanta.

Menetelmämuutoksista yms. johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa pitkällekin taaksepäin ja niistä johtuen luvut voivat muuttua merkittävästi. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon seuraavien julkistusten tarkat julkistamispäivät löytyvät tillaston sivuilta: tulevat julkistukset

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viivettä.

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito perustuu rahoitustilinpitoon. Rahoitustilinpito kattaa kaikkien talouden sektorien tiedot. Rahoitustaseiden laadinnan aluksi kootaan tiedot kunkin sektorin omista tietolähteistä. Seuraavassa vaiheessa nämä tiedot sovitetaan yhteen. Yhden sektorin saaminen on toisen sektorin velka ja yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain erä erältä.

Rahoitustaseet muodostavat umpeen menevän tilastojärjestelmän. Laadintaprosessi on laaja, kattava ja moniulotteinen, sillä kukin tieto arvioidaan erikseen. Perusaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin. Käsiteltäessä rahoitustaseita kokonaisuutena otetaan sektorikohtaisten rajojen lisäksi huomioon myös vaadekohtaisia rajoja.

EKT 2010:n mukaan rahoitustaseet tulee kirjata markkina-arvoon silloin kuin sellainen on määriteltävissä. Näin menetellään noteerattujen osakkeiden, rahasto-osuuksien, joukkovelkakirjojen ja johdannaisten kohdalla. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet arvotetaan pääsääntöisesti tasearvoon (oman pääoman kirjanpitoarvoon). Muut kuin arvopaperimuotoiset rahoitusvaateet, kuten lainat ja talletukset, kirjataan nimellisarvoon. Riippuen laadittavasta sektorista käytettävissä olevat lähdeaineistot tuovat osin rajoitteita esimerkiksi markkinahintaisten erien osalta.

Rahoitustilinpidon tiedot tarkentuvat pääosin johtuen lähdeaineistojen tarkentumisesta. Laadinnassa käytettävät lähdeaineistot saattavat tarkentua tai ne saadaan käyttöön vasta ensijulkistuksen jälkeen. Tämä koskee erityisesti yrityssektorin tietoja.

Tietojen julkistamisen yhteydessä julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta julkaistaan revisiotaulu.

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Oman haasteensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden ja tilastoyksikköjen luokituksia. Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukasti tietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla.

Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta.

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto. Vuositiedot ovat periaatteessa kattavat, mutta neljännestietojen otoksessa esiintyy osin alipeittoa.

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Rahoitustilinpidon aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vapaaehtoiset eläkerahastot siirrettiin työeläkelaitoksista vakuutuslaitoksiin vuodesta 2000 alkaen, mikä tuo katkoksen aikasarjoihin. Tietolähteiden muutokset vaikuttavat myös tietojen vertailtavuuteen.

Vuosien 1970–1994 taseaikasarjat poikkeavat EKT 2010:n mukaisista aikasarjoista merkittävästi kattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta.

Rahoitustilinpito laaditaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT 2010, Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat, 2010. Käsikirjan luvuissa 5-7 käsitellään rahoitustilinpitoa.

EKT 2010 perustuu YK:n maailmanlaajuiseen SNA 2008:aan ja siten vertailukelpoisuus on vieläkin laajempaa.
Rahoitustilinpidon neljännesvuositietojen tuotanto perustuu Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin (EKP/2013/24). Julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitustilinpidon laaditaan EU-regulaation 501/2004 mukaisena.

Rahoitustilinpidon aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vuosien 1970–1994 taseaikasarjat poikkeavat EKT 2010:n mukaisista aikasarjoista merkittävästi kattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta. Tärkeimmät poikkeamat ovat:

• Henki- ja eläkevakuutussäästöjä ja muita vakuutussaamisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina.
• Johdannaisia ei ole tilastoitu.
• Osakkeet ja muut arvopaperit on arvostettu pääsääntöisesti nimellisarvoon tai muuhun kirjanpitoarvoon.
• Osakkeiden ja osuuksien osalta kattavuus on puutteellinen.
• Muihin saamisiin ja velkoihin (AF.8) on luettu eriä, joita ei ole voitu kohdentaa muihin vaateisiin.
• Työeläkelaitokset on luokiteltu vakuutuslaitoksiin (S.128).
• Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sisältyvät yrityssektoriin (S.11).
• Sektori S.124+S.125+S.126 sisältää myös muut luottolaitokset kuin pankit.
• Vuosina 1970–1975 valtion liikelaitokset sisältyvät valtiosektoriin.
• Kotitalouksien ja yritysten tiedot perustuvat osittain arvioihin.
• Yrityssektorin sisäisten saamisten ja velkojen kattavuus on puutteellinen.

Tilastokeskus laatii ja julkaisee julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain kolmen kuukauden viipeellä. Myös Rahoitustilinpitotilasto sisältää julkisyhteisöjen tiedot ja ne ovat täysin yhtenevät julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tietojen kanssa.

Rahoitustilinpito koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Tietojen vertaaminen lähdetilastojen tietoihin ei myöskään näistä syistä aina ole mielekästä.

Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Rahoitustilejä voidaan tarkastella suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä, vaan tilit pakotetaan tasapainoon.

Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot ja vuositiedot laaditaan samassa prosessissa ja ne ovat keskenään täysin yhtenevät.

Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Rahoitustilejä voidaan tarkastella suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee teoreettisesti täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Käytännössä luvut poikkeavat aina. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä, vaan tilit pakotetaan tasapainoon.

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Suurin osa tietolähteistä on saatavissa neljännesvuosittain, mutta joitakin lähteitä on käytettävissä vain vuositasoisina. Lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Ohessa on seuraavaksi mainittu rahoitustilinpidon tärkeimmät tietolähteet.

Rahalaitosaineisto:
Suomen Pankin rahalaitosaineistosta saadaan rahalaitosten tase- ja virtatiedot neljänneksittäin.

Sijoitusrahastoaineisto:
Suomen Pankin sijoitusrahastoaineistosta saadaan sijoitusrahastojen ja pääomarahastojen arvopaperisalkun rakenne ja rahasto-osuuksien omistajasektorijakauma neljänneksen lopussa. Lisäksi saadaan tiedot sijoitusrahastojen arvopaperisalkkuun liittyvistä virroista neljänneksen aikana.

Maksutase:
Tilastokeskus laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaat-sektorin tietolähde. Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Maksutasetilaston kirjaukset ovat yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa.

Arvopaperitilasto:
Velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Suomen Pankin arvopaperitilastoa (Securities holdings statistics). Tilasto sisältää kunkin sektorin hallussapitämät arvopaperit neljänneksen lopussa sekä neljänneksen aikaiset rahoitustaloustoimet. Arvopaperitilaston luokitukset vastaavat rahoitustilinpidon luokituksia.

Solvenssi II:
Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin neljännesvuosittainen Solvenssi II -aineisto on rahoitustilinpidon kannalta merkittävä tietolähde vakuutuslaitosten tilastoinnissa.

Valtion liikekirjanpito:
Kuukausittain toimitettava valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Aineistoa ylläpitää Valtiokonttori.

Valtiokonttorin velkaraportit:
Valtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin julkaisemaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta, transaktioista ja kertyneestä korosta.

Valtiokonttorin paikallishallinnon talousraportointi
Vuoden 2021 alusta kuntien ja kuntayhtymien sekä kuntien liikelaitosten tietojen keruu siirtyi Tilastokeskuksesta Valtiokonttoriin. Valtiokonttori kerää kunnilta ja kuntayhtymiltä vastaavat tiedot kuin Tilastokeskuskin aikaisemmin Kuntatalous ja Kuntatalous neljännesvuosittain -tilastoissa. Näitä ovat mm. tuloslaskelma- ja tasetiedot sekä rahoituslaskelmatiedot.

Työeläkelaitosten varatiedonkeruu:
Työeläkelaitosten tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteistiedonkeruu työeläkelaitosten varoista. Neljännesvuosittainen tiedonkeruu alkoi vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen tiedoilla ja siihen vastaavat pakollista työeläkevakuuttamista hoitavat eläkeyhtiöt, kassat, säätiöt ja erityislaitokset sekä Keva, Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto, Kela ja Suomen Pankki. Tiedusteltava sisältö kattaa yksiköiden rahoitusvarat, muut varat sekä joitain tietoja niiden velasta. Tiedot kattavat jaottelun varatyyppeihin ja vastinsektoreihin sekä ulkomaisten erien osalta maajaottelun. Taseiden lisäksi kysytään myös virtatietoja.

Yritysten rakennetilasto:
Yrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, joka sisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston tasetietojen kautta saadaan koko sektorille määrättyä kirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran vaadekohtaista tietoa. Yritysten rakennetilaston tiedot ovat vuositasoisia. Rahoitustilinpidon tuoreimpia neljänneksiä laskettaessa vuositason tietoja käytetään estimaatteina ja muun laskennan pohjatietoina.

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Merkittävimpien lähdeaineistojen toimittajien kuten Suomen Pankin ja Valtiokonttorin kanssa on erilliset sopimukset tietojen toimittamisesta.

Riippuen lähdeaineistosta tietoa kerätään kuukausittain, neljänneksittäin tai vuosittain. Yleisesti tiedonkeruun tiheys on neljännesvuosittainen.

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.

Vastausrasite on pyritty minimoimaan. Yksikkö raportoi ainoastaan yhden lähdeaineiston tai kyselyn yhteydessä.

Suomen Pankista saapuvat lähdeaineistot käsitellään yhdenmukaisessa prosessissa maksutaseen kanssa. Kaikki saapuneet tiedot käsitellään ja editoidaan yhtenevästi muun kansantalouden tilinpidon tietokanta-arkkitehtuurissa. Rahoitustilinpidon laadintavaiheessa ei enää imputoida sektorien tietoja vaikkakin imputoituja tietoja voi sisältyä eri lähdeaineistoihin.

Dataa validoidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Tämän lisäksi Eurostat ja EKP validoivat ja tarkastavat neljänneksittäin saapuneen aineiston yksityiskohtaisesti.

Rahoitustilinpidossa ei yleisesti käytetä menetelmällisesti kausitasoitettuja tietoja, mutta erityisesti julkisyhteisöjen osalta kassaperusteisille tiedoille tehdään ajoituskorjauksia.

Kuvaus (englanniksi) MIP-indikaattorien pohjana olevien tilastojen laadusta, lähdeaineistoista ja menetelmistä sekä linkit rahoitustilinpidon suomenkielisiin laatuselosteeseen ja laadintaperiaatteet sisältävään menetelmäselosteeseen.

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon manuaali sisältää kansallisen menetelmäkuvauksen englanniksi
https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3859598/8465769/KS-GQ-17-012-EN-N.pdf/27ae60c6-26f6-4f57-b5c7-984f2d216b31

Tämän lisäksi kansallisessa EDP Inventoryssa julkaistaan menetelmädokumentointi julkisyhteisöjen velan osalta (myös englanniksi) https://ec.europa.eu/eurostat/documents/1015035/12446727/FI-EDP-Inventory-2021-04.pdf/ff5272e3-04ad-5f1d-f360-d03cc9c16e4b?t=1619081758401

Tilastokeskus

Taloustilastot

Rahoitustilinpidon laadintaa ohjaa tilastolaki (Tilastolaki 280/2004, muut. 361/2013). Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoa tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Keskeinen toimintaa ohjaava asiakirja on Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymä monivuotinen tilasto-ohjelma, jonka pohjalta komissio laatii vuotuisen työohjelman. Euroopan yhteisön tilasto-ohjelmaan sisältyvistä tilastoista säädetään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 322/97.

Laatiessaan tilasto-ohjelman mukaisia tilastoja EU-maiden tilastovirastojen sekä EU:n tilastoviraston Eurostatin on sovellettava EU:n tilastolakia. Ylikansallisena säädöksenä se ohittaa kansallisen tilastolain, mutta käytännössä sen ja Suomen oman tilastolain välillä ei ole ristiriitoja.

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. 

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

 

Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Lähdetilastojen ja tilastoaineistojen toimittajien kuten Suomen Pankin, Valtiokonttorin ja Eläketurvakeskuksen kanssa on yhteistyömuistioita tai -sopimuksia.

Tärkeimpiä lähdetilastoja ja tilastoaineistoja ovat muun muassa Suomen Pankin tilastot ja tilastoaineistot. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tilastoyhteistyötä on määritelty yhteistyömuistiossa. Tilastokeskus vastaa EKT2010:n -lähettämisohjelman mukaisen vuosirahoitustilinpidon laadinnasta Suomessa. Tilastokeskuksen vastuulla on myös julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta EU-regulaation 501/2004 mukaisena. Suomen Pankin tilastoyksikkö on velvollinen toimittamaan rahoitustilinpitotietoja neljännesvuosittain EKP:lle MUFA Guidelinen (jäljempänä suuntaviivat) edellyttämässä laajuudessa. Tilastokeskus laatii nämä tiedot.

Tilastokeskus vastaa rahoitustilinpidon kansallisesta julkistamisesta. Rahoitustilinpitoa ja julkisen talouden tilastointia koskeva ja niihin läheisesti liittyvä laki- tai sopimustausta on seuraava:

• Tilastokeskusta velvoittava EU-lainsäädäntö: Vuosittainen rahoitustilinpito ja julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitustilinpito: EKT 2010-asetus ja sen lähettämisohjelma. Vuositiedot tulee toimittaa 9 kk:n viiveellä.
• Suomen Pankkia velvoittavat säädökset: Monetary Union Quarterly Financial Accounts (MUFA): Euroopan keskuspankin suuntaviivat tilastoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa (uudelleenlaadittu) (EKP/2013/24).

Tilastokeskus toimittaa tiedot Eurostatiin n. 3kk:n viiveellä ja päivittää niitä neljänneksittäin samalla viiveellä. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon tiedot tulee toimittaa 85 päivän viiveellä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi) 

 

Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (johdanto-osan 24 kappale ja artikla 20 kohta 4) 11 päivänä maaliskuuta 2009 (EUVL L 87, s. 164) säädetään tarpeesta laatia yhteiset periaatteet ja suuntaviivat, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen luottamuksellisuus eurooppalaisten tilastojen tuottamiseen ja näiden luottamuksellisten tietojen saatavuuteen ottaen asianmukaisesti huomioon tekninen kehitys ja käyttäjien vaatimukset demokraattisessa yhteiskunnassa. Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä säädetään lisäehdoista, joita tilastovirastojen on noudatettava tilastollisen tietosuojan suhteen (periaate 5).

Koskien niitä yksiköitä, joiden tietoja rahoitustilinpidosta saatetaan suoraan pystyä päättelemään, pyydetään kyseiseltä yksiköltä suostumus tietojen julkaisuun ja toimittamiseen kansainvälisiin tietotarpeisiin.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilasto muodostuu käsittelemällä lukuisaa joukkoa eri tilastoja ja muita tietolähteitä. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Kaikki rahoitustilinpitoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa 

 

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito julkaistaan neljä kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tyypillisesti neljännesvuositietojen julkistetaan kvartaaleittain maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun loppupuolella. 

Tilastokeskus laatii ja julkaisee julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain kolmen kuukauden viipeellä. Myös Rahoitustilinpitotilasto sisältää julkisyhteisöjen tiedot ja ne ovat täysin yhtenevät julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon tietojen kanssa.

Euroopan keskuspankki julkaisee neljänneksittäin kansallisiin rahoitustilinpitoihin pohjautuvan euroalueen rahoitustilinpidon sekä kansallisia rahoitustilinpidon tietoja omilla verkkosivuillaan. Lisäksi Suomen Pankki voi käyttää julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietoja muihin kuin tilastotarkoituksiin EKP:n suuntaviivojen mukaisessa laajuudessa.
Rahoitustilinpitoon liittyvät läheisesti Tilastokeskuksen vastuulla oleva julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatilastointi sekä Suomen Pankin vastuulla oleva EKP:n julkisen talouden tilastointi.

• Euroopan keskuspankin suuntaviivat julkisyhteisöjen rahoitustilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2014/21) velvoittaa Suomen Pankkia toimittamaan EKP:lle määrämuotoisen julkisyhteisöjen rahoitustilaston kahdesti vuodessa.
• EDP-alijäämä- ja velkaraportointi: EU:n neuvoston asetukset 479/2009 ja 679/2010 sekä komission asetus 220/2014. Edellistä vuotta koskevat tiedot tulee raportoida 1.4. ja 1.10. mennessä.
• Neljännesvuosittainen EDP-velka: EKT 2010 - asetus ja -lähettämisohjelma. Tiedot tulee toimittaa 90 päivän viiveellä.

Rahoitustilinpidon julkistusten tietoja julkistetaan osana Euroopan keskuspankin, Eurostatin, OECD:n ja IMF:n tilastojulkistuksia.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Rahoitustilinpidon tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu).

https://www.stat.fi/tilasto/rtp
https://www.stat.fi/tilasto/jyrt
https://www.stat.fi/tilasto/jyev

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat:
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus

Rahoitustilinpito on osin muista tilastoista koottu makrotilasto, jota ei suoraan johdeta mikroaineistoista. Tilaston laadintaan käytetyt mikroaineistot eivät ole pääsääntöisesti saatavilla muille kuin laatijoille. Tämän estävät mm. Suomen Pankin asettamat rajoitteet sen kautta saatavan tiedon osalta. Lisäksi mikroaineistojen saatavuuteen vaikuttavat Tilastokeskuksen omia lähteitä koskevat omat ehtonsa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Revisiot on pyritty tekemään rahoitustilinpitoon heti muutostarpeen ilmaantuessa. Vuoden 2019 loppupuolella rahoitustilinpidossa siirryttiin yleiseurooppalaiseen HERP-revisiopolitiikkaan muun tilinpidon yhteydessä.

Tilastokeskuksen vastuulla on julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta EU-regulaation 501/2004 mukaisena.

Rahoitustilinpito on keskeinen tilasto rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden seurannan kannalta. Tämän lisäksi tietoja käytetään laajasti mallintamiseen ja taloudellisiin ennusteisiin. Rahoitustilinpidon käyttäjiä ovat muun muassa Euroopan keskuspankki, Eurostat, Euroopan komissio, OECD, IMF, Suomen Pankki, Valtiovarainministeriö, media ja ekonomistit.

EU:n jäsenmaiden talouskehitystä, makrotalouksien vakautta ja kilpailukykyä seurataan indikaattoreista koostuvalla MIP-tulostaululla osana unionin nk. makrotalouden epätasapainon menettelyä (Macroeconomic Imbalances Procedure eli MIP). Komissio raportoi talouskehityksestä vuosittain parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle (Alert Mechanism Report/Varoitusjärjestelmäraportti). Rahoitustilinpidon tietoja käytetään seuraaviin MIP-indikaattoreihin: yksityisen sektorin velka, julkinen bruttovelka sekä rahoitusalan kokonaisvastuut.

Rahoitustilinpidon tietoja käytetään myös EDP-prosessissa julkisyhteisöjen tietojen osalta. EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EDP-alijäämä- ja velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa jäsenmaiden julkisen talouden tilaa. Raportointi on osa niin kutsuttua liiallisten alijäämien menettelyä (=Excessive Deficit Procedure, EDP). Alijäämäraportointi perustuu EU:n kansantalouden tilinpitojärjestelmään EKT 2010 ja erilliseen EU:n asetukseen (479/2009, muutettu viimeksi asetuksella 220/2014). Eri maiden toimittamat tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Tilasto sisältää tietoja Suomen julkisyhteisöjen alijäämästä ja bruttovelasta ja niiden muutokseen vaikuttaneista tekijöistä sekä tietoja valtionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen EDP-alijäämien ja budjettialijäämien eroista.

Suomessa rahoitustilinpidon käyttäjätyytyväisyyttä on kartoitettu osana kansantalouden tilinpidon käyttäjätyytyväisyyttä.

Kansainvälisen yhteistyön ja regulaation puitteissa Euroopan keskuspankilta ja Eurostatilta saadaan rahoitustilinpidosta säännöllisesti palautetta tietolähetysten yhteydessä.

Rahoitustilinpidossa kuten muuallakin Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi) 

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet 

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot. 

Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston kotisivulla. Kenelläkään ei ole pääsyä julkistuksen tietoihin ennen virallista julkistuspäivää.

Pääoma- ja rahamarkkinoihin vaikuttavat tilastot: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (§ 24, 1 momentti, kohta 13) määrää, että kansantalouden kehitystä kuvaava tilasto sekä muut sellaiset asiakirjat, joihin sisältyvillä tiedoilla voi ilmeisesti olla vaikutusta pääoma- ja rahoitusmarkkinoilla, ovat salaisia ennen kuin tiedot on julkistettu. Näiden tilastojen osalta pidetään erikseen yllä listoja tietojen käsittelyyn oikeutetuista henkilöistä.

Erityistapauksissa tietoja voidaan luovuttaa ns. embargo-periaatteella ennen virallista julkistamisaikaa. Näitä tilanteita ovat mm. säädöspohjaiset tai sopimuksiin perustuvat tietotoimitukset Eurostatille, Euroopan keskuspankille tai Suomen Pankille sekä tietojen luovuttaminen sopimuspohjaisesti muille tilastoja laativille viranomaisille ja muille virallisen tilaston tuottajille Tilastokeskuksen julkistamisen jälkeen ilmestyvän julkaisun toimittamista tai pakollista EU-raportointia varten. Tiedot on tällöin merkittävä luottamukselliseksi niiden julkituloon asti (embargo-periaate eli saaja ei saata tietoja julkisuuteen ennen sovittua ajankohtaa