Siirry sisältöön
Siirry etusivulle - Tilastokeskus

Kansantalouden materiaalivirrat: tilaston dokumentaatio

19.4.2024 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Materiaalitilinpito -tilasto kuvaa tonneina luonnosta käyttöön otetun tai muuten siirretyn ja muutetun ainemäärän. Tilasto kattaa kaikki kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, lukuun ottamatta ilman ja veden virtoja. Tilasto antaa yleiskuvan ympäristöä kuormittavan ainemäärän muutoksista, ja bruttokansantuotteeseen ja väestömäärään verrattuna koko kansantalouden materiaaliriippuvuuden kehityksestä. Tiedot yksityiskohtaisista materiaalivirroista muodostavat hyvän pohjan myös kansantalouden ainevirtojen tarkempaan analysointiin.

Tilasto on osa ympäristötilinpitoa.

Tilaston perusjoukko

Talouden kaikkia sektoreita koskevat lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. 
 

Tilastoyksikkö

Materiaalitilinpito -tilasto kuvaa massayksiköin (tonneina) luonnosta käyttöön otetun, siirretyn tai muutetun ainemäärän.

Mittayksikkö

Käytetty mittayksikkö on tuhatta tonnia.

Perusajankohta

-

Viiteajankohta

Viiteajankohta on vuosi. Tilasto julkaistaan korkeintaan 12 kuukauden viiveellä tilastoitavan vuoden päättymisestä.
 

Viitealue

Tilasto kattaa koko Suomen yhtenä alueena. Tilasto ei sisällä alueluokituksia.
 

Kattavuus

Tilasto kattaa kaikki luonnosta käyttöön otetut tai muuten siirretyt ja muutetut kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, lukuun ottamatta ilman ja veden virtoja.

Ajallinen kattavuus

Tilasto kattaa vuodet 1970-2020, ja vuodesta 2010- tarkemmalla materiaaliluokituksella

Jakelutiheys

Tilasto julkaistaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
 

Käsitteet

Fyysinen kauppatase (PTB)

Fyysinen kauppatase (PTB, Physical Trade Balance) lasketaan jaloste- ja raaka-ainetuonnin ja viennin erotuksena.

PTB = IMP-EXP

Kotimainen materiaalien kulutus (DMC)

Kotimainen materiaalien kulutus (DMC, Domestic Material Consumption) huomioi kotimaisten suorien panosten, eli kotimaan luonnosta käyttöön otettujen materiaalien lisäksi ulkomailta raaka-aineina tai jalosteina tuodut ja sinne viedyt materiaalit. DMC on yksi YK:n kestävän kehityksen indikaattoreista.

DMC = DE + IMP – EXP

Kotimainen raaka-aineiden kulutus (RMC)

Kotimainen raaka-aineiden kulutus (RMC, Domestic Raw Material Consumption) mittaa raaka-aineiden kotimaista loppukäyttöä sisältäen kotimaiset ja tuonnin raaka-aine-ekvivalentit. Se lasketaan lisäämällä kotimaisiin suoriin panoksiin tuotujen, ja vastaavasti vähentämällä vietyjen raaka-aineiden ja jalosteiden raaka-aine-ekvivalentit, eli ne panokset, jotka maassa on tarvittu tuodun tai viedyn materiaalimäärän tuottamiseen. Se on tarkempi kuvaus ympäristöön kohdistuvista rasitteista kuin kotimainen materiaalien kulutus ja myös mielekkäämpi indikaattori eri maiden väliseen vertailuun.

RMC = DE + IMPrme – EXPrme

Kotimaiset piilovirrat

Kotimaisia piilovirtoja (Domestic Hidden Flows / Unused Domestic Extraction) ovat kotimaisten luonnonvarojen oton tai rakentamisen yhteydessä tehdyt luonnonainesten siirrot ja muunnot. Niihin kuuluvat muun muassa metsään jäävät hakkuutähteet sekä malmikaivosten hyödyntämätön sivukivi. Piilovirrat lasketaan mukaan luonnonvarojen kokonaiskäyttöön.

Kotimaiset suorat panokset (DE)

Kotimaiset suorat panokset (DE, Domestic Extraction) ovat kotimaan luonnosta käyttöön otettuja materiaaleja talouden jatkoprosessointiin. Ne voidaan jaotella biomassaan, metallimalmeihin, ei-metallisiin mineraaleihin sekä fossiilisiin energiamateriaaleihin.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR)

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR, Total Material Requirements) on kotimaisten ja ulkomaisten suorien panosten ja piilovirtojen summa.

TMR = DE + kotimaiset piilovirrat + IMP + tuonnin piilovirrat

Luonnonvarojen suorat panokset (DMI)

Luonnonvarojen suorat panokset (DMI, Direct Material Input) kattavat Suomesta käyttöön otetut ja Suomeen ulkomailta tuodut materiaalit.

DMI = DE + IMP

Materiaali-intensiteetti

Materiaali-intensiteetti kuvaa kansantalouden riippuvuutta luonnonvaroista. Sitä voidaan mitata luonnonvarojen kokonaiskäytön, kotimaisen materiaalien kulutuksen tai suorien panosten suhteena kansantuotteeseen. Materiaali-intensiteetin laskiessa tavoitellaan tilannetta, jossa ympäristön tila ei heikenny talouden kasvaessa. Tätä kutsutaan myös talouskasvun ja ympäristövaikutusten irtikytkennäksi. Kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna BKT:hen on yksi kestävän kehityksen (SDG) indikaattoreista.

= DMC/BKT

Materiaalitilinpito (EW-MFA)

Materiaalitilinpito kuvaa kotimaan luonnosta käyttöön otettuja, siirrettyjä tai muutettuja ainemääriä, ulkomailta tuotuja raaka-aineita ja jalosteita sekä raaka-aineiden ja jalosteiden vientiä. Tilasto kattaa kaikki kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, lukuun ottamatta ilmaa ja vettä. Tilasto on yhdenmukainen EU:n ympäristötilinpitoasetuksessa ja YK:n ympäristötilinpitokäsikirjassa esitetyn Economy-wide material flow accounting (EW-MFA) -kehikon kanssa.

Raaka-aine-ekvivalentti (RME)

Raaka-aine-ekvivalentti (RME, Raw Material Equivalents) sisältää viedyn tai tuodun materiaalimäärän lisäksi ne suorat panokset, jotka on tarvittu viedyn tai tuodun materiaalimäärän tuottamiseen.

Raaka-ainepanokset (RMI)

Raaka-ainepanokset (RMI, Raw Material Input) lasketaan lisäämällä kotimaisiin suoriin panoksiin tuodut raaka-aineet ja jalosteet, ja laskennassa huomioidaan myös ne panokset, jotka on tarvittu tuodun materiaalimäärän tuottamiseksi.

RMI = DE + IMPrme

Resurssituottavuus (RP)

Resurssituottavuus (RP, Resource Productivity) lasketaan bruttokansantuotteen ja kotimaisen materiaalien kulutuksen suhteena. Se kertoo, miten tehokkaasti luonnonvaroja hyödynnetään suhteessa bruttokansantuotteeseen. Resurssituottavuus on yksi EU:n kestävän kehityksen mittari.

RP = BKT/DMC

Tuonnin piilovirrat

Tuonnin piilovirrat (Hidden Flows of Imports) muodostuvat niistä tuontituotteiden valmistukseen ulkomailla käytetyistä suorista panoksista ja piilovirroista, jotka eivät näy tuotujen raaka-aineiden ja tuotteiden painossa. Tuonnin piilovirrat lasketaan yleensä raaka-aine- tai tuoteryhmäkohtaisilla kertoimilla.

Tuonti (IMP)

Tuonti (IMP, Import) muodostuu ulkomaisesta jaloste- ja raaka-ainetuonnista.

Vienti (EXP)

Vienti (EXP, Export) sisältää ulkomaille toimitetut raaka-aineet ja jalosteet.

Ympäristötilinpito (SEEA)

Ympäristötilinpito (SEEA, System of Integrated Environmental and Economic Accounting) on systemaattinen kuvaus ympäristön ja talouden välisestä suhteesta. Tilinpito koostuu tileistä ja taseista, joilla kuvataan luonnonvarojen käyttömääriä, luonnonvarojen käytöstä aiheutuvaa kuormitusta sekä ympäristönsuojelun taloutta ja liiketoimintaa. Ympäristötilinpidon tilastot on laadittu kansantalouden tilinpidon kehikkoon noudattaen sen keskeisiä tunnusmerkkejä, kuten toimiala- ja sektorijakoa sekä talousyksiköiden kotipaikkaperiaatetta.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Suurin osa tiedoista saadaan suoraan jo julkaistuista tilastoista. Jotkut käytetyt tiedot perustuvat asiantuntija-arvioon.
 

Oikea-aikaisuus

Materiaalitilinpito -tilasto julkaistaan vuosittain korkeintaan 12 kuukauden viiveellä tilastoitavan vuoden päättymisestä.
 

Täsmällisyys

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
 

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilasto on vertailukelpoinen EU-maiden kanssa. Tilastoa ei tuoteta EU:n ulkopuolella.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilasto on tuotettu vuodesta 1970 lähtien. Tilasto on uudistettu vuodesta 2010 alkaen kattamaan materiaaliluokat tarkemmalla tasolla. 

Tilaston tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia vuodesta 2010 alkaen. Vuosien 2016 ja 2017 välillä aikasarjassa on katkos koskien epämetallisten mineraalien määriä. 

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Materiaalitilinpidossa sovelletaan EU:n asetusta ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011 sekä YK:n yhdistettyä ympäristö- ja taloustilinpitokehikkoa (SEEA).

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia vuodesta 2010 alkaen. Vuosien 2016 ja 2017 välillä aikasarjassa on katkos koskien epämetallisten mineraalien määriä. 

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tiedot kootaan pääasiassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Tullin tilastoista sekä Infra Ry:n, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja Tilastokeskuksen energiatilaston tiedoista.
 

Tiedonkeruumenetelmä

Materiaalitilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. TUKESin kanssa on erillinen sopimus tietojen toimittamisesta.
 

Tiedonkeruun tiheys

Tiedot kerätään vuosittain. 
 

Menetelmät

Tiedon käsittely

Lähdeaineistot käsitellään ja editoidaan yhtenevästi ympäristötilinpidon kehikossa.

Aineiston/datan validointi

Saatuja tietoja verrataan edellisiin saatuihin samansisältöisiin tietoihin ja mahdollisiin samaan aihealueeseen liittyviin tietoihin.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Talous- ja ympäristötilastot<o:p></o:p>

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Materiaalitilinpito -tilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa (System of Environmental Economic Accounting, SEEA), joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. EU:n asetus ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011, 538/2014) ja sen täytäntöönpanoasetus (N:o 2174/2015) velvoittavat EU:n jäsenmaita tilastoimaan ympäristöliiketoimintaa vuodesta 2014 alkaen. Ympäristötilinpidon päämäärä on ympäristön ja talouden vuorovaikutusten tilastollinen kuvaus, joka noudattaa pääosin kansantalouden tilinpidon peruskehikkoa ja luokituksia.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia. Tilaston taulukot on tuotettu käyttämällä/muokkaamalla taulukon luokitusta niin karkealla/yleisellä tasolla, ettei pieniä solufrekvenssejä pääse syntymään. 

Yritysten lukumäärätiedot on säädetty tilastolaissa (280/2004) julkisiksi ja pieniäkään solufrekvenssejä ei tarvitse suojata. Määrätaulukoista vähän havaintoja sisältävät (kynnysarvo) tai yhden tai kahden yksikön dominoimat (dominanssisääntö) solut on suojattu peittämällä solun arvo yksittäisen yrityksen tietojen paljastumisen estämiseksi. Näiden lisäksi on peitetty muita soluja estämään ensisijaisesti peitettävien soluarvojen laskeminen marginaalisummien avulla. Peitetyt solut on merkitty julkaistussa taulukoissa merkinnällä ’..’ (tai muu tilaston käyttämä merkintä, esimerkiksi StatFin kaksi pistettä). Tarkempaa tietoa peittämisestä the Handbook on Statistical Disclosure Control (2010).

Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Lisätietoja käyttöluvista

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Materiaalitilinpito -tilasto julkaistaan määräpäivänä Internetissä tilaston kotisivulla. Kotisivun linkeistä löytyvät muun muassa tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin). Eurostat julkaisee tilaston tietoja omilla kotisivuillaan.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Materiaalitilinpito -tilasto julkaistaan määräpäivänä Internetissä tilaston kotisivulla. Kotisivun linkeistä löytyvät muun muassa tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin). Eurostat julkaisee tilaston tietoja omilla kotisivuillaan.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Laadun arviointi

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen Ohje 6.2.2020 12 (19) virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.
SVT-laatukriteerit ja laatuselostesuositus

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Materiaalitilinpito on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.