Tilasto kuvaa Suomessa vakinaisesti asuvia ulkomaiden kansalaisia, joille on tilastovuoden aikana myönnetty Suomen kansalaisuus. Ulkomaalainen voi saada Suomen kansalaisuuden kuuden vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Oltuaan avioliitossa suomalaisen kanssa ja asuttuaan Suomessa kolme vuotta ulkomaalainen voi saada Suomen kansalaisuuden. Suomen kansalaisuuden voi saada hakemus- tai ilmoitusmenettelyllä mutta tätä tietoa ei ole Tilastokeskuksen aineistossa. Syntymän yhteydessä saadut Suomen kansalaisuudet eivät sisälly tilastoon.

Perusjoukkona ovat Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaiden kansalaiset, joille on tilastovuoden aikana myönnetty Suomen kansalaisuus.

Väestönmuutos, Suomen kansalaisuuden saanti. Väestönmuutoksen henkilöillä on henkilönumero. Henkilönumero on avaintieto muissa aineistoissa. Henkilönumeron avulla voidaan henkilöille yhdistää taustatietoja muista aineistoista.

Väestönmuutosten lukumäärä eli Suomen kansalaisuuden saaneiden henkilöiden määrä.

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Tietoja on saatavilla Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Suomen kansalaisuuden saamiset -tilaston aineisto on kokonaisaineisto. Tilastossa on tietoja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaiden kansalaisista, joille on tilastovuoden aikana myönnetty Suomen kansalaisuus.

Tietoja Suomen kansalaisuuden saaneista on saatavilla vuodesta 1990 lähtien.

Kalenterivuoden Suomen kansalaisuuden saamiset -tilasto erilaisten taustamuuttujien mukaan valmistuu seuraavan kalenterivuoden huhti-toukokuussa ellei toisin mainita. Tilasto Suomen kansalaisuuden saaneista julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla.

Suomen kansalaisuuden saaneet -tilaston aineisto on kokonaisaineisto. Tiedot ovat yhtä hyvät kuin on Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän laatu. Maahanmuuttovirasto tekee päätökset Suomen kansalaisuuden myöntämisestä (Kansalaisuuslaki 359/2003) ja vie tiedot päätöksistä väestötietojärjestelmään.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttävät henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä on tiedustelu, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Tiedot julkaistaan noin 4 kuukautta viiteajanjakson jälkeen.

Tiedot on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä tilaston kotisivuilla.

Tilastoaineisto on kokonaisaineisto ja sisältää kaikki ilmiön kannalta olennaiset tiedot.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta. Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin. Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja. Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti, mikäli yhdistettävästä aineistosta löytyy sama henkilön tunnistetieto kuin Suomen kansalaisuuden saamisten aineistosta.

Lukumääriin perustuvia vertailua voidaan tehdä, koska alueliitosten vaikutus on otettu huomioon. Vertailtavissa olevia alueellisia väestönmuutosaikasarjoja on saatavissa maksuttomasti vuodesta 1990 lähtien. Taulukoissa ilmoitetaan aina, mitä aluejaotusta on käytetty koko aikasarjassa. Yleinen käytäntö on, että koko aikasarja päivitetään ajallisesti viimeisimmälle aluejaotukselle.

Kullakin valtiolla on oma kansalaisuuslakinsa ja perusteet kansalaisuuden saamisessa vaihtelevat eri maissa. Koska lait ovat erilaisia, ei lukujen suora vertailu kansainvälisellä tasolla ole mahdollista.

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

Maahanmuuttoviraston luvut Suomen kansalaisuuden saaneista on laadittu maailman eri valtioissa vakituisesti asuvista henkilöistä, kun taas Tilastokeskus laatii ko. tilaston Suomessa vakituisesti asuvista henkilöistä.

Vuonna 2003 astui voimaan lain muutos (Kansalaisuuslaki, 359/2003), joka mahdollistaa Suomen kansalaisen kaksoiskansalaisuuden. Näin ollen Suomen kansalainen on siitä lähtien voinut olla myös toisen valtion kansalainen.

Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Maahanmuuttovirasto päivittää tiedot Suomen kansalaisuuden myöntämisistä väestötietojärjestelmään.

Väestöön kuuluvat ne Suomen ja ulkomaan kansalaiset, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla.

Tilastokeskus on odottanut tietoja tilastovuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot tilastovuoden ja edellisten vuosien väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon.

Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.

Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä viikoittain. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena. 

Tilaston tiedot kerätään vuosittain.

Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta mitään tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle. Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Vuositilaston tekeminen vie noin 2 henkilötyökuukautta.

Aineisto sisältää taustamuuttujia, joissa voi esiintyä puuttuvia tai epävalideja arvoja. Tietoja yritetään imputoida väestörakenneaineistosta ja väestötietojärjestelmästä. Tapauksia ei imputoida.

Tarkistetaan, ettei aineistossa ole tuplarivejä eikä jo vanhoissa aineistoissa mukana olleita tapauksia. Käsittelyvaiheessa tarkastellaan myös keskeisimpien muuttujien puuttuvuutta ja loogisuutta.

Suomen kansalaisuuden saamisten tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Aineisto sisältää Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaiden kansalaiset, joille on tilastovuoden aikana myönnetty Suomen kansalaisuus. Tilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän tietoihin.

Väestötietojärjestelmää ylläpidetään tallentamalla sinne tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Digi- ja väestötietovirasto saa tietoja väestönmuutoksista seurakunnilta, postilta ja yksityisiltä henkilöiltä. Maahanmuuttovirasto tekee päätökset Suomen kansalaisuuden myöntämisestä (Kansalaisuuslaki 359/2003) ja vie tiedot päätöksistä väestötietojärjestelmään. Digi- ja väestötietovirasto vie myös joskus kansalaisuudeksi Suomen pyynnöstä vanhempien tietojen perusteella, jos nämä muuttuvat siten, että lapsen kansalaisuuden saamisen kriteerit täyttyvät. Tilastokeskus saa väestötietojärjestelmästä väestönmuutostiedot viikoittain.

Tilastokeskus on odottanut tietoja päättyneen vuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon. Välillä helmikuu (tilastovuosi) ja tammikuu (tilastovuosi+1) ilmoitetut vuosien (tilastovuosi-4 – tilastovuosi-1) tapausten tiedot sisältyvät myös tilastovuoden aineistoon. Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.
 

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain,EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muutujan luokkkiin.

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.
 

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Suomen kansalaisuuden saamiset -tilaston tiedot ovat julkistuksen jälkeen saatavilla StatFin-tilastotietokannasta. Eurostatille toimitetaan vuosittain tiedot Suomen kansalaisuuden saaneista edellisen kansalaisuuden mukaan.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita. StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi-ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tai jättämällä tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.
 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät Suomen kansalaisuuden saamiset -tilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.

Asiakkaat voivat myös lähettää palautetta väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto(at)stat.fi.

Suomen kansalaisuuden saamiset -tilastolle tilastovuonna saadaan vertailukohde siitä, että vuoden lopun väestörakennetilastosta tulostetaan Suomen kansalaisuuden saaneet tilastovuonna.

Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 alueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.