Kasvihuonekaasut-tilasto sisältää Suomen kasvihuonekaasujen päästö- ja poistumatiedot. Kasvihuonekaasuinventaarion tietoja käytetään kansallisten päästövähennystoimien ja Suomen kansainvälisten vähennysvelvoitteiden seurannassa. Pikaennakko-, ennakolliset ja lopulliset tiedot julkaistaan vuosittain.

Kasvihuonekaasut-tilasto kattaa Suomen rajojen sisäpuolella ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat.

Tilastointi kattaa seitsemän varsinaista kasvihuonekaasua (lisäksi HFC- ja PFC-yhdisteiden ryhmiin kuuluu useampia kaasuja):

• hiilidioksidi (CO₂)
• metaani (CH₄)
• dityppioksidi (N₂O)
• HFC-yhdisteet
• PFC-yhdisteet
• rikkiheksafluoridi (SF₆)
• typpitrifluoridi (NF₃).

Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO₂) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt. 

Päästöt raportoidaan seuraavilta sektoreilta:

• energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt
• teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa
• maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt
• maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt
• jäte: kaatopaikkojen, kompostoinnin ja mädätyksen sekä jätevesien käsittelyn päästöt
• lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla haihtumien NMVOC- ja CH4-päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt

Mittayksikkönä tilastossa käytetään CO₂ ekvivalenttia (hiilidioksidiekvivalenttia). Kasvihuonekaasujen päästö- ja poistumalaskenta tehdään hiilidioksidina, metaanina, dityppioksidina ja F-kaasuina. Eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus yhteismitallistetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi inventaariossa käyttämällä nk. GWP (global warming potential) - kertoimia. Hiilidioksidille annettu GWP on 1, ja muiden kasvihuonekaasujen GWP-kertoimet on määritetty vertaamalla niiden yhden kilogramman päästön aiheuttamaa säteilypakotetta maan pinnalla (W/m2) hiilidioksidin vastaavaan säteilypakotteeseen. (Taulukko 1).

IPCC:n viidennen arviointiraportin mukaisia GWP(100) -kertoimia käytetään vuoden 2021 tietojen raportoinnissa (inventaariolähetys 2023) lähtien EU-raportoinneissa EU:n energiaunionin hallintomalliasetuksen (2018/1999) mukaisesti. Pariisin sopimuksen mukaisessa inventaarioraportoinnissa niitä käytetään vuoden 2024 lähetyksestä lähtien.

Taulukko 1. IPCC:n arviointiraporttien (SAR ja AR4 ja AR5) mukaiset GWP-kertoimet

	SAR (1996)1)	AR 4 (2007)2)	AR 5 (2014)3)
CO2	1	1	1
CH4	21	25	28
N2O	310	298	265
SF6	23 900	22 800	23 500
NF3	-	17 200	16 100
HFC- ja PFC-yhdisteet4)	140-11 700	12-17 340	4-12 400

1) Inventaarion raportointiohjeiden mukaisesti käytössä vuoden 2014 inventaariolähetykseen asti 4) Inventaariossa pakollisena raportoitavat yhdisteet

Viiteajankohta on vuosi. Vuositiedon ensimmäinen tilastojulkistus (pikaennakko) karkeammilla menetelmillä tuotettuna tehdään noin 5 kuukauden viipeellä. Ennakolliset tiedot julkistetaan noin 12 kuukauden viipeellä ja lopullisten tietojen tietokantajulkistus tehdään 15 kuukauden viipeellä.

Kansainvälisten sopimusten mukaisesti inventaarion alueellisena tarkastelutasona on koko maa.

Kasvihuonekaasut-tilasto kattaa Suomen rajojen sisäpuolella ihmisen toiminnasta, tietyin poikkeuksin, syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat.

Tilaston aikasarjat alkavat vuodesta 1990, joka on YK:n ilmastosopimuksen mukainen perusvuosi. Aikasarja voi päivittyä laskentamenetelmien tai tarkentuneiden lähtötietojen johdosta taaksepäin aina vuoteen 1990 saakka, koska inventaariossa tehdään jatkuvasti parannuksia ottaen huomioon inventaarion kansainvälisten tarkastusten suositukset, päästölaskentamenetelmien tieteellisen perustan kehittyminen. Mahdolliset muutokset tehdään koko aikasarjalle sen yhteneväisyyden takaamiseksi. Etenkin LULUCF-sektorin osalta uusien tietojen hyödyntäminen laskennassa tarkentaa vuosittaisia poistumien ja päästöjen summaa (nettonielua) aikasarjassa taaksepäin, etenkin viimeisimpien vuosien osalta, koska tyypillisesti kaikki tarvittava tieto ei ole ollut saatavilla, kun kutakin vuotta koskeva tieto on julkaistu ensimmäisen kerran.

Tilasto julkaistaan vuosittain.

Kasvihuonekaasut-tilasto kuvaa parhaan nykytietämyksen valossa päästöjä niillä rajauksilla ja määrittelyillä, joista YK:n ilmastosopimuksessa ja Pariisin sopimuksessa on sovittu. Ohjeita laadittaessa tavoitteena on ollut, että menetelmät ovat tieteellisesti perusteltuja ja objektiivisia.

Inventaarion (sekä tilastojulkistuksen) päästöarvioiden luotettavuutta arvioidaan laskentaohjeiden mukaisilla epävarmuustarkastelumenetelmillä. Epävarmuusanalyysien vuosittaiset tulokset raportoidaan kansallisessa inventaarioraportissa (National Inventory Report).

Suomen kasvihuonekaasujen päästötiedot raportoidaan vuosittain Euroopan komissiolle ja YK:n ilmastosopimukselle. Pariisin sopimuksen mukainen inventaarioraportointi alkaa vuonna 2024. Raportointisääntöjen mukaisesti uusimmat tilastoidut tiedot ovat kahden vuoden takaisia (n-2). Ennakollinen kansallinen kasvihuonekaasuinventaario toimitetaan Euroopan komissiolle 15.1. mennessä. Komissio vastaa Euroopan unionin inventaarion kokoamisesta. Jäsenmaan on mahdollista täydentää ja päivittää lähetystään 15.3. asti. EU:n yhteinen inventaario kootaan jäsenmaiden lähetyksistä ja toimitetaan YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle 15.4. mennessä. Samaan päivämäärään mennessä Suomi toimittaa oman lopullisen inventaarionsa ilmastosopimuksen sihteeristölle. Lisäksi yksinkertaistetuin menetelmin tuotettu pikaennakko päästöistä toimitetaan EU:n komissiolle 31.7. mennessä. Pikaennakon päästötiedot koskevat raportointia edeltävää vuotta (n-1).

Inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut ennakolliset tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kuukauden viiveellä. Ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa 12 kk viiveellä. Viralliset tilastovuoden tiedot julkistetaan noin 15 kk viiveellä.

Tietojen varsinainen toimituspäivä on sama kuin tavoitepäivä.

Kasvihuonekaasut-tilasto kattaa Suomen rajojen sisäpuolella ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat vuodesta 1990 lähtien.

Aikasarjan vertailukelpoisuus yli vuosien kuuluu inventaarion laadinnan perusperiaatteisiin. Jos laskentamenetelmät muuttuvat, aikaisemmat vuodet lasketaan uudelleen tai aikasarjan vertailukelpoisuus varmistetaan IPCC-ohjeiden mukaisilla menetelmillä. Revisioituminen kuvataan vuosittain yksityiskohtaisesti EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle toimitettavassa inventaarioraportissa.

Kasvihuonekaasut -tilastoa tehdessä ei käytetä otantaa Tilastokeskuksen laskemien tietojen osalta, mutta tilastoa varten tietoja toimittavat asiantuntijalaitokset käyttävät myös otantapohjaista lähtötietoa laskennassaan.

 

 

 

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Inventaariolaskennan mahdolliset virheet kuvataan vuosittain yksityiskohtaisesti EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle toimitettavassa inventaarioraportissa.

Suomen inventaarion kansainvälinen vertailtavuus varmistetaan käyttämällä YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksissa sovittuja IPCC-menetelmiä ja luokituksia sekä esitystapaa.

Raportoitavat tiedot kattavat kaikki tärkeimmät IPCC-ohjeissa mainitut päästölähteet, nielut ja kaasut Suomessa. Mahdolliset poikkeukset kattavuudessa mainitaan kunkin sektorin tietojen yhteydessä raportointitaulukoissa ja kansallisessa inventaarioraportissa.

Inventaarion aikasarjat alkavat vuodesta 1990, joka on YK:n ilmastosopimuksen perusvuosi. Aikasarjan vertailukelpoisuus yli vuosien kuuluu inventaarion laadinnan perusperiaatteisiin. Jos laskentamenetelmät muuttuvat, aikaisemmat vuodet lasketaan uudelleen tai aikasarjan vertailukelpoisuus varmistetaan IPCC-ohjeiden mukaisilla menetelmillä.

Energiankäytön hiilidioksidipäästöt muodostavat merkittävimmän osan kasvihuonekaasuinventaarion päästöistä. Ne julkaistaan vuosittain myös Tilastokeskuksen energiatilastossa ja energiaennakossa.

Energiaennakossa julkaistavat kasvihuonekaasujen päästöarviot lasketaan karkeammilla menetelmillä kuin kasvihuonekaasuinventaarion vastaavat luvut. Sekä energiaennakon että energiatilaston kasvihuonekaasupäästöjen aikasarjan aiemmat vuodet saatetaan yhtenäisiksi inventaarion tietojen kanssa.

Inventaarion osana raportoidaan energian käyttö- ja tuotantotietoja, jotka muodostavat osan myös energiatilaston tiedoista. Lähtötiedoissa, luokituksissa ja yksityiskohtaisuudessa on eroavaisuuksia energiatilaston ja inventaarion välillä, mutta käynnissä on kehitystyö näiden osa-alueiden yhtenäistämiseksi.

Verrattaessa energiatilaston ja kasvihuonekaasuinventaarion tietoja toisiinsa on huomioitava seuraavat erot ja yhtäläisyydet:

• Polttoaineiden kokonaiskäyttö ja siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kuvaavat molemmissa samaa asiaa; tiedot pyritään saamaan mahdollisimman yhtenäisiksi
• Polttoaineiden kokonaiskäyttö kasvihuonekaasuinventaariossa ei sisällä muita energialähteitä (esim. ydinvoima, vesivoima, jne.)
• Energiatilaston hiilidioksidipäästömäärä ei sisällä muista lähteistä peräisin olevaa hiilidioksidia eikä muita kasvihuonekaasuja, kun taas kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidaan myös energiasektorin kaikki kasvihuonekaasupäästöt
• Energiatilaston kasvihuonekaasupäästöt yhteensä ilman nieluja on energiaennakkoon perustuva karkea arvio, mikä on tuotettu eri menetelmillä kuin kasvihuonekaasuinventaarion vastaavat tiedot

Verrattaessa tilaston kasvihuonekaasuinventaarion ja toimialoittaisia ilmapäästötietoja tietoja toisiinsa on huomioitava seuraavat erot ja yhtäläisyydet:

• Ympäristötilinpitoasetuksen mukainen tilasto ilmapäästöistä toimialoittain sisältää myös Suomen kansalaisten päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä ulkomailla sekä suomalaisista kalastusaluksista ulkomailla.

• Toimialoittaisista ilmapäästöistä vähennetään ulkomaiden kansalaisten maa-, vesi- ja ilmaliikenteen päästöt Suomen alueella.
  Tämä kotipaikkaperiaate -lähestymistapa on erilainen kuin kasvihuonekaasuinventaariossa, joka sisältää ainoastaan Suomen alueella syntyvät päästöt riippumatta päästön aiheuttajan kansalaisuudesta (alueperiaate). Kasvihuonekaasuinventaariossa poikkeuksen muodostaa LULUCF-sektorin puutuotevarasto: Kotimaisesta puusta valmistettujen puutuotteiden hiilivaraston muutokset raportoidaan inventaariossa myös maasta vietyjen puutuotteiden osalta, kun laskennassa käytetään nk. tuotantoperusteista lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa on käytössä Kioton pöytäkirjan alaisessa raportoinnissa ja EU-raportoinnissa, joten myös Suomen inventaario käyttää sitä.

• Tilastossa käytettävä toimialaluokitus ja -jako poikkeavat kasvihuonekaasujen raportoinnissa käytettävästä sektorijaosta. Liikenteen määrittely vastaa kansantalouden tilinpidon menettelytapaa, jossa kotitalouksien liikenne on yksityistä kulutusta. Energiatilastoissa ja kasvihuonekaasujen inventaariossa liikenne -sektori sisältää kaiken liikkumisen.

Kasvihuonekaasut -tilastosta ei julkaista osavuosittaisia tilastoja.

Aikasarjan vertailukelpoisuus yli vuosien kuuluu inventaarion laadinnan perusperiaatteisiin. Jos laskentamenetelmät muuttuvat, aikaisemmat vuodet lasketaan uudelleen tai aikasarjan vertailukelpoisuus varmistetaan IPCC-ohjeiden mukaisilla menetelmillä.

Energia- ja teollisuudenprosessipäästölaskennan lähtötietoina käytetään hallinnollisia rekistereitä; ympäristöhallinnon tietojärjestelmää, Energiaviraston päästökauppa-aineistoa sekä Tilastokeskuksen keräämiä energiatilastojen tuottamiseen kerättyjä ja hallinnollisia aineistoja. F-kaasupäästölaskenta perustuu vuosittaiseen tiedonkeruuseen toiminnanharjoittajilta.
Luonnonvarakeskuksen ja Ruokaviraston tilastot ovat pääasialliset tietolähteet maataloussektorin päästölaskennassa. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin päästöjen ja poistumien laskennassa keskeiset tietolähteet ovat valtakunnan metsien inventoinnin aineistot sekä metsä- ja maataloustilastot. Jätteiden käsittelyn päästölaskenta tehdään hyödyntämällä hallinnollisia aineistoja sekä malleja.

Hallinnolliset aineistot energia- ja teollisuusprosessilaskentaa varten tulevat Tilastokeskukseen linjasiirtoina sopimusten mukaisesti. F-kaasujen sekä maatalous-, jäte- ja LULUCF-sektoreiden päästö- ja poistumatiedot saadaan asiantuntijalaitoksista YK:n ilmastosopimuksen raportointityökalun (CRF Reporter) kautta.

Tilastossa käytettävät aineistot ovat vuosiaineistoja.

Kasvihuonekaasuinventaarion päästö- ja poistumatiedot tuotetaan hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) päästöjen arviointia käsittelevien menetelmäohjeiden mukaisesti. Menetelmäohjeet ohjaavat myös laskennan laaduntarkistusta ja -varmistusta. Tiedon käsittelyssä korjataan puutteet ja virheet. Tiedon käsittelyn tavat vaihtelevat riippuen lähdeaineistosta (kts. kohta lähdeaineistot). Tiedon käsittelyä on kuvattu sektoreittain EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle toimitettavassa inventaarioraportissa.

Esimerkiksi tehtäessä energialaskentaa yksikköaineistotietoja verrataan useasta eri lähteestä kerättyihin tietoihin ja yhdenmukaistetaan energiatilaston tietojen kanssa. Puuttuvia tietoja imputoidaan käyttäen mm. edellisen vuoden tietoja, tuotantomääriä tai lämmitystarvelukuja.

Eri lähteistä saatuja tietoja verrataan toisiinsa ja edellisen vuoden tietoihin. Laaduntarkastusta ohjaa kansainväliset raportointiohjeet.

Kasvihuonekaasut-tilasto perustuu Tilastokeskuksen kansainvälisiin kasvihuonekaasujen inventaarioraportointeihin. Laskennassa käytetyt menetelmät on kuvattu YK:lle ja EU:lle toimitettavassa inventaarioraportissa.

Kasvihuonekaasuinventaarion vuosittainen raportointi tapahtuu YK:n ilmastosopimuksen ja vuodesta 2024 lähtien Pariisin sopimuksen ohjeiden mukaisilla määrämuotoisilla raportointitauluilla ja kansallisella inventaarioraportilla. Kasvihuonekaasuinventaarion laadintaa ohjaavat YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja Pariisin sopimuksen raportointiohjeet ja hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) päästöjen arviointia käsittelevät menetelmäohjeet. IPCC-ohjeet kattavat kaikki sektorit ja niiden laatimiseen ovat osallistuneet asiantuntijat eri puolilta maailmaa. IPCC-ohjeet antavat raportoiville maille mahdollisuuden valita kunkin maan resursseille ja tietotasolle parhaiten sopivat menetelmätasot eri päästöluokkien laskentaan.

Kioton pöytäkirjan mukaiset päästövähennysvelvoitteet päättyivät inventaariovuoteen 2020, mutta raportoinnin päättymiseen tarvitaan erillinen ilmastosopimuksen osapuolikokousten päätös. YK:lle toimitettaviin kasvihuonekaasujen inventaariolähetyksiin tuli liittää Kioton pöytäkirjan toimeenpanoon liittyviä lisätietoja pöytäkirjan artiklan 7.1 mukaisesti. Kyseiset lisätiedot sisältävät mm. pöytäkirjan artiklan 3, kohtien 3 ja 4 mukaisten maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsätalouteen liittyvien toimien päästö- ja poistumatiedot, kansallisen inventaariojärjestelmän ja kansallisen päästörekisterin kuvaukset sekä tietoa päästöyksiköiden siirroista Kioton pöytäkirjan osapuolten päästörekisterien välillä. 

EU:n energiaunionin hallintomalliasetus (2018/1999) ja siihen liittyvä täytäntöönpanosäädös (2020/2018) ja delegoitu säädös (2020/1044) asettavat omat vaatimuksensa jäsenmaiden kansallisille inventaarioille.
Ilmastosopimuksen raportointiohjeet inventaariolle:

• 24/CP.19 UNFCCC reporting guidelines on annual inventories for Parties included in Annex I to the Convention (2013)
  Inventaariossa eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus yhteismitallistetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi käyttämällä nk. GWP (global warming potential)-kertoimia. 
• Paris agreement - Pariisin sopimuksen toimeenpanoa koskeva säännöstö hyväksyttiin valtaosin Katowicen ilmastokokouksessa 2018 ja viimeisteltiin Glasgow’n ilmastokokouksessa 2021. Säännöt ovat kattavat ja yhteiset kaikille sopimuksen osapuolille, joskin kehittyville maille on säännöissä sovittu tietyistä rajallisista joustoista.

Inventaariolaskentaa ohjaava IPCC-ohjeistus:

• IPCC 2006 Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories (2006)
• 2013 Revised Supplementary Methods and Good Practice Guidance Arising from the Kyoto Protocol (2013)
• 2013 Supplement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories: Wetlands (2013) –ohjeen käyttö on vapaaehtoista, mutta Suomi on käyttänyt kyseistä ohjetta ojitettujen orgaanisten maiden päästökertoimien valinnassa täydentämään kansallista tutkimustietoa.
• 2019 Refinement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories (2019) – ohjeen käyttö on vapaaehtoista Pariisin sopimuksen alla

Kioton pöytäkirjan ohjeet raportoinnille:

• 2/CMP.7 Land use, land-use change and forestry
• 2/CMP.8 Implications of the implementation of decision 2/CMP.7 to 5/CMP.7 on the previous decisions on methodological issues related to the Kyoto Protocol, including those relating to Articles 5, 7 and 8 of the Kyoto Protocol
• 6/CMP.9 Guidance for reporting information on activities under Article 3, paragraphs 3 and 4, of the Kyoto Protocol3/CMP.11 Implications of the implementation of decisions 2/CMP.7 to 4/CMP.7 and
• 1/CMP.8 on the previous decisions on methodological issues related to the Kyoto Protocol, including those relating to Articles 5, 7 and 8 of the Kyoto Protocol, part I: implications related to accounting and reporting and other
  related issues

Pikaennakko

Tilastokeskus julkistaa toukokuussa pikaennakon edellisen vuoden päästö- ja poistumatiedoista (n-1) sektoreittain (energia, teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö, maatalous, jäte sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous). Pikaennakon päästö- ja poistumatietojen laskenta tehdään karkeammalla tasolla kuin varsinainen inventaariolaskenta.

Alueelliset päästötiedot

Tilastokeskuksen alueelliset päästölaskelmat on tehty niin sanotusta alueperusteisesta (tuotantoperusteisesta) näkökulmasta eli päästöt on allokoitu alueille, joissa ne syntyvät. Tiedot on laskettu yhdenmukaisin menetelmin kasvihuonekaasupäästöjen inventaarion kanssa allokoimalla päästöt alueille kuntakohtaisten aktiviteettitietojen perusteella. Tilastokeskuksen laskentatavassa päästöt allokoidaan tuotantokunnille kulutuspaikkakunnasta riippumatta. Päästöt on laskettu erikseen energiasektorin (ml. liikenteen), teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön, maatalouden, jätesektorin sekä epäsuorien CO₂-päästöjen osalta. Laskelmissa ei ole mukana maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria (LULUCF). Ahvenanmaan kunnittaiset tiedot eivät ole liikenteen osalta kattavat, koska kunnittaisia tieliikenteen aktiviteettitietoja ei ole saatavilla. Päästöt sisältyvät kuitenkin inventaarion kokonaispäästömääriin.

Tilastokeskus julkistaa ainoastaan päästökauppasektorin ulkopuoliset tiedot kuntatasolla. Päästökauppasektorin vastaavia numeerisia tietoja ei julkisteta luottamuksellisuussyistä. Useassa kunnassa päästökauppalaitosten määrä jäisi niin vähäiseksi, että yksikkö- tai laitoskohtainen tieto olisi tunnistettavissa. Maakuntatasolla päästötiedot sisältävät sekä päästökauppasektorin päästöt että sen ulkopuoliset päästöt. 

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Kasvihuonekaasut-tilasto perustuu Tilastokeskuksen kansainvälisiin kasvihuonekaasujen inventaarioraportointeihin. Valtioneuvosto teki 30.1.2003 ilmastopolitiikan viranomaistoimien järjestämistä koskevan periaatepäätöksen. Päätöksen mukaisesti Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot itsenäisesti YK:n ilmastosopimukselle, sen alaiselle Kioton pöytäkirjalle (vuoteen 2022 asti), Pariisin sopimukselle (vuodesta 2024 lähtien) sekä EU:n komissiolle. Tilastokeskuksen rooli kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä on vahvistettu Ilmastolaissa.

Suomi on osapuolena vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa, joka astui voimaan vuonna 1994. Lisäksi Suomi on osapuolena ilmastosopimusta täydentävässä Kioton pöytäkirjassa, joka astui voimaan helmikuussa 2005. Kioton pöytäkirjan mukaiset päästövähennysvelvoitteet päättyivät vuoteen 2020, mutta raportoinnin päättymiseen tarvitaan erillinen osapuolikokousten päätös. Pariisin sopimus solmittiin 2015, ja sen alainen inventaarioraportointi alkaa vuonna 2024. Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua puitesopimusta. YK:n ilmastosopimuksen, Kioton pöytäkirjan ja Pariisin sopimuksen päätöksillä on sovittu päästöjen raportoinnista. Päästöjen lisäksi raportointiin sisältyy kasvihuonekaasujen sitoutuminen ilmakehästä (poistumat/nielut).

Tilastotietojen tuottamiseen ja laskentaan varsinaisina asiantuntijalaitoksina osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus sekä VTT OY. Keskeisiä muita osapuolia ovat ilmastopolitiikan valmisteluun osallistuvat vastuuministeriöt ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Kansallisen arviointijärjestelmän voimavarat asiantuntijalaitoksille ohjataan asianomaisten ministeriöiden tulosohjauksen kautta.

Tietojen tuottaminen perustuu Tilastokeskusta koskevien säädösten ohella Tilastokeskuksen ja asiantuntijalaitosten välisiin sopimuksiin päästölaskennan ja raportoinnin tuottamisesta sekä vastuullisten ministeriöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tilastokeskus hankkii lisäksi ostopalveluina joitakin laskennan osia.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Sellaisten yritysten, joiden toimialalla ei ole Suomessa kuin harvoja yrityksiä (vähemmän kuin 3), kanssa on tehty sitoumuksia, joiden perusteella toimialan päästöt ja tuotantomäärät voidaan kuitenkin julkistaa ja raportoida EU:lle ja YK:lle.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Kasvihuonekaasujen inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kk viipeellä. Ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa ja samat tiedot toimitetaan EU:n komissiolle luonnosraporttina tammikuun puoliväliin mennessä. Lopulliset tiedot julkaistaan tietokantajulkistuksena noin 15 kk:n viipeellä maaliskuussa, jolloin suoritetaan myös raportointi EU:lle. Samat tiedot toimitetaan YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle viimeistään 15.4.

Kasvihuonekaasuinventaarion tiedot julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. YK:n ilmastosopimukselle ja EU:lle toimitetaan inventaarioraportti sekä määrämuotoiset raportointitaulut.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastosta tehdään vuodessa kaksi normaalia tiedotetta ja yksi tietokantajulkistus. Ensimmäinen julkistus 5 kk viitevuoden päättymisen jälkeen (pikaennakko), seuraava julkistus 12 kk viitevuoden päätyttyä ja tietokantajulkistus samasta viitevuodesta tehdään noin 15 kk viitevuoden päättymisestä. 

Tilaston laadinnassa käytetyt yksikköaineistot eivät ole saatavilla muille kuin tilaston laatijoille.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot itsenäisesti YK:n ilmastosopimukselle, Kioton pöytäkirjalle (vuoteen 2022 asti), Pariisin sopimukselle (vuodesta 2024 lähtien) sekä EU:n komissiolle. Tilastokeskuksen rooli kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä on vahvistettu ilmastolaissa vuonna 2015.

Tilasto on osa Suomen kansallista raportointia EU:lle, YK:n ilmastosopimukselle ja Kioton pöytäkirjalle (vuoteen 2022 asti), vuodesta 2024 lähtien myös Pariisin sopimukselle. Tietoja käyttävät ministeriöt, muu julkishallinto, tutkimuslaitokset ja ajatushautomotyyppiset organisaatiot (Syke, Sitra yms.), tiedotusvälineet, konsultit ja muut yritykset, kansalaisjärjestöt, etujärjestöt. Myös kansainväliset vastaavat tahot käyttävät tietoja.

Laadunhallinnan avulla varmistetaan, että Suomen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän tuottamat inventaariot sekä niiden raportoinnit ja niistä tehtävät julkistukset, ovat korkealaatuisia ja täyttävät kasvihuonekaasujen seurannalle asetetut läpinäkyvyyden, johdonmukaisuuden, vertailtavuuden, kattavuuden, tarkkuuden ja oikea-aikaisuuden vaatimukset. Laadunhallintajärjestelmän periaatteet ja elementit ovat yhtenevät sekä kasvihuonekaasujen seurantaa koskevien kansainvälisten sopimusten ja ohjeistojen että standardin ISO 9001:2000 kanssa.

YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön koordinoimat sekä EU:n tarkastajaryhmät tarkastavat inventaariotiedot ja -raportoinnit, säännöllisesti ja arvioivat inventaarion laatukriteerien täyttymistä. Tarkastukset voivat olla joko inventaarioaineiston kirjallisia tutkintoja (keskitetty tarkastus, kirjoituspöytätarkastus) vuosittaisen aikataulun mukaan tai paikan päällä tapahtuvia asiantuntijavierailuja (kohdemaassa tapahtuva tarkastus).

Inventaarion korkea laatu ja jatkuva parantaminen taataan tuottamalla vuosittainen inventaario järjestelmällisesti neljän päätyövaiheen - inventaariotoimien suunnittelun, laatimisen, arvioinnin ja parantamisvaiheen - kautta. Inventaarioprosessin eri vaiheissa tuotetaan selkeä dokumenttien kokonaisuus, johon inventaarion läpinäkyvyys perustuu. Dokumentaatio mahdollistaa inventaarion ulkopuolisen arvioinnin sekä tarvittaessa inventaarion toistamisen. Edellisvuoden kokemusten analysointi, tutkintapalautteen huomioiminen ja niiden pohjalta uuden inventaariokierroksen suunnittelu luovat perustan yhä parempien inventaarioiden tuottamiselle.

Tilaston laadintaan osallistuvat asiantuntijat vastaavat inventaariolaskennan laadunohjauksen tarkistusten käytännön toteuttamisen suunnittelusta, suorittamisesta ja dokumentoinnista omilla, laskentaprotokollien mukaisilla laskenta-alueillaan. Inventaarioasiantuntijat suorittavat QA/QC-suunnitelman mukaiset laadunohjauksen toimet omilla inventaarion osa-alueillaan ja dokumentoivat toimien suorittamisen QA/QC-lomakkeeseen, inventaarioraporttiin sekä oman laskentansa sisäiseen dokumentaatioon asianmukaisella tavalla inventaariotyön kuluessa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilaston kullakin laskenta-alueella tunnistetaan laskenta-alueella järjestelmällisesti suoritettavat tai ainutkertaisten projektien puitteissa suoritetut QA-toimet, esim. kommenttien kerääminen tai asioiden varmistaminen ulkopuoliselta asiantuntijalta tai kirjallisuudesta, organisaation sisäisen tukiryhmän suorittama arviointi ja pohjoismainen yhteistyö. Laskenta-alueen laadunvarmistuksen toimet ja niiden tulokset kirjataan ylös (mitä, kuka, miten, koska suoritettu sekä tulokset ja johtopäätökset) laskennan sisäiseen dokumentaatioon ja kuvataan tarkoituksenmukaisella tarkkuudella inventaarioraportin (NIR) sektorikohtaisissa luvuissa ja QA/QC-lomakkeella.

Laatutavoitteiden saavuttamista ja QA/QC-suunnitelmaan listattujen toimien toteuttamista ja tuloksia tarkastellaan vuosittain joko inventaarion vastuuyksikön ja laskennan asiantuntijoiden välillä pidettävissä laskenta-alueittaisissa laatupalavereissa tai laatukoordinaattorin kirjoituspöytätyönä tekemässä tarkastuksessa (joulukuu-maaliskuu, ennen 15.3.-lähetystä EU:lle). Laskenta-alueet laatupalavereihin ja kirjoituspöytätarkastukseen valitaan syksyisin pääasiassa laskentaan tulleiden muutosten ja tutkintapalautteiden perusteella.

QA/QC-suunnitelman noudattamisen lisäksi laatupalavereissa ja kirjoituspöytätarkastuksessa tarkastellaan saatua tutkintapalautetta, inventaarioraportin kuvausten riittävyyttä ja rakenteen kehittämistarpeita, inventaarion kehittämistarpeita, -suunnitelmia ja -projekteja sekä käytännön laskentatyön sujumista (resurssit, aikataulut, menettelytapojen toimivuus, tuen tarve). Lisäksi käydään läpi edellisen vuoden (n - 1) pikaennakkopäästötietojen tuottamisen menetelmät ja aikataulut.

Sisäisten auditointien toteuttamisesta sovitaan erikseen laskenta-alueiden kanssa. Ne toteutetaan 0,5–2 päivän pituisina inventaarion vastuuyksikön edustajien vierailuina asiantuntijalaitoksiin tai kirjoituspöytätyönä. Inventaarion tarkastusten tutkintapalautteessa on suositeltu tehtäväksi inventaarion ulkopuolisten tahojen (third-party) suorittamia auditointeja. Auditoinnit suoritetaan ottamalla huomioon vuosittaisen inventaarion laatimiseen sekä kehittämiseen tarvittavat resurssit sekä saatu tutkintapalaute.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilastojulkistukset tehdään ennen kansainvälistä raportointia.