Tilasto kuvaa vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä.

Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Lähtökohtana on oppilaitos ja koulutus, jossa opiskelija opiskeli 20.9.20vv. Tarkastelun edetessä vaiheittain saadaan tietoa esim. koulutusalaa ja koulutussektoria vaihtaneista sekä tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneistä. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Tilastokeskus uudisti ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen laskentaa vuonna 2022. Luvut sisältävät nyt ammatillisen perustutkinnon opiskelijat, jotka suorittavat koko tutkintoa. Aiempina vuosina perusjoukkoon kuuluivat myös opiskelijat, joiden tavoitteena on ollut tutkinnon osan tai osien suorittaminen. Vertailukelpoiset luvut on tuotettu neljälle vuodelle.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta, KOSKI-tietovarannosta, Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) ja ylioppilastutkintorekisteristä. Tilastovuodesta 2019 lähtien lukiokoulutuksen opiskelijatiedot ja ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat koulutuksen järjestäjien/oppilaitosten Opetushallituksen KOSKI-tietovarantoon ilmoittamiin tietoihin.

Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Perusasteen jälkeisessä koulutuksessa keskeyttämistilaston lähtökohtana on tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 20.9.20xx. Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä poikkeaa kuitenkin kokonaisopiskelijamäärästä, sillä osa opiskelijoista on jouduttu poistamaan aineistosta laskennallisista syistä.

Vuoden 2021 kokonaisopiskelijamäärän ja keskeyttämistilastossa käytetyn opiskelijamäärän vertailu:
 

Koulutussektori	Kokonaisopiskelijamäärä	Opiskelijamäärä, josta keskeyttäminen on laskettu	Erotus
Lukiokoulutus	109 538	100 929	–8 609
Ammatillinen koulutus (kalenterivuoden tiedot)	341 696	149 215	–192 481
Ammattikorkeakoulutus	156 059	136 239	–19 820
Yliopistokoulutus	159 545	138 879	-20 666

 

Lukiokoulutuksessa suurin osa erotuksesta selittyy aikuisten opetussuunnitelmaa noudattavien opiskelijoiden poistamisesta, ammatillisessa koulutuksessa työvoimakoulutuksessa opiskelevien ja poikkileikkausajankohtana 20.9.20xx muiden kuin kirjoilla olevien opiskelijoiden poistamisesta, ammattikorkeakoulutuksessa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien poistamisesta ja yliopistokoulutuksessa lisensiaatintutkintokoulutuksessa ja tohtorintutkintokoulutuksessa olevien opiskelijoiden poistamisesta. Luvut eivät myöskään sisällä erikoislääkärien koulutusta tai muita erikoistumiskoulutuksia yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa.

Lisäksi ennen keskeyttämisen laskemista kokonaisopiskelijamäärästä on poistettu:
*  Henkilöt, joilla on puutteellinen henkilötunnus. Suuri osa heistä on ulkomaalaisia.
* Syyskuussa 20xx opiskeleviksi ilmoitetut, jotka olivat suorittaneet ko. koulutuksen jo ennen syyskuuta 20xx.
* Vuosina 20xx-20xx+1 lakkautetut oppilaitokset, koska lakkautetun oppilaitoksen opiskelijoiden seurantatiedot häviävät.
* Toisen asteen koulutuksen kohdalla on poistettu 6 vuotta aiemmin aloittaneet, koska pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla.
* Työvoimakoulutus
* Ammatilliset erityisoppilaitokset (kaikki opiskelijat eivät suorita koko tutkintoa).

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston tilastoyksikkö on henkilö. Tilastoraportoinnissa keskeyttäminen ilmoitetaan prosentuaalisesti, ei henkilömäärillä. Raportoinnissa kerrotaan kantaluku mille keskeyttäminen lasketaan.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa käytetyt mittayksiköt ovat koulutuksen keskeyttämisen prosenttiosuudet ja opiskelijoiden lukumäärä.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston perusajankohta on tilastovuosi syyskuusta seuraavan vuoden syyskuuhun. Tilastossa on myös pääasiallisen toiminnan tietoja seuraavan vuoden viimeiseltä päivältä.
 

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston viitealue on koko Suomi. Tietoa tuotetaan kunta- ja maakuntatasoisesti. 

Koulutuksen keskeyttäminen -tilasto kattaa peruskoulun jälkeisen koulutuksen laaturaportissa myöhemmin mainituin rajauksin. 

Tilastossa peruskoulun jälkeisen koulutuksen keskeisin tarkastelukohde on koulutussektori:
- lukiokoulutus (nuorten opetussuunnitelman mukainen koulutus)
- ammatillinen koulutus (toinen aste, ammatilliset perustutkinnot)
- ammattikorkeakoulukoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot)
- yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot).

Keskeyttämistietoja on tuotettu myös muista näkökulmista: oppilaitoksen, koulutusalan (2 eri tasoa) ja maakunnan mukaan. 

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston ajalliseen kattavuuteen vaikuttavat koulutussektorissa tapahtuneet muutokset ja mahdolliset yksittäistä oppilaitosta koskevat muutokset tai poikkeustilanteet. Seuraavassa on tarkasteltu koulutussektoreittain ajallista kattavuutta:

Lukiokoulutus
Tilasto sisältää vain nuorille suunnatun lukiokoulutuksen. Joukosta on poistettu ne henkilöt, jotka oppilaitoksen ilmoituksen mukaan noudattavat aikuisten opetussuunnitelmaa. Lisäksi lukuvuoteen 2004/2005 asti on poistettu ne henkilöt, jotka opiskelevat oppilaitoksissa, jotka ylioppilastutkintorekisterissä on määritelty ns. aikuislukioiksi. Lukuvuodesta 2005/2006 lähtien aineistosta ei ole poistettu ns. aikuislukioita, sillä tätä tietoa ei saa enää ylioppilastutkintorekisteristä. Lukuvuoden 2020/2021 keskeyttämistiedot eivät sisällä Alajärven lukiota eikä F. E. Sillanpään lukiota puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Toisen asteen ammatillinen koulutus
Lukuvuoden 2013/2014 keskeyttämistiedot eivät sisällä Jyväskylän aikuisopistoa ja Pohjois-Savon opistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuoden 2014/2015 keskeyttämistiedot eivät sisällä Rovala-opistoa, Pohjois-Savon opistoa eikä Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. . Lukuvuoden 2021/2022 keskeyttämistiedot eivät sisällä Pelastusopistoa puutteellisten seurantatietojen vuosi.

Ammattikorkeakoulutus
Vuodesta 2002 lähtien ammattikorkeakoulukoulutuksen luvuissa ovat mukana myös poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat. Tämä on voinut vaikuttaa keskeyttämisten määriin.

Lukuvuosien 2011/2012–2015/2016 keskeyttämistiedot eivät sisällä Poliisiammattikorkeakoulua ja lukuvuosien 2015/2016–2017/2018 tiedot eivät sisällä Högskolan på Ålandia, sillä keskeyttämistä ei ole voitu laskea puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Yliopistokoulutus
Maanpuolustuskorkeakoulu sisältyy tietoihin lukuvuodesta 2010/2011 alkaen. Lukuvuoden 2002/2003 keskeyttämistiedot eivät sisällä Taideteollista korkeakoulua, lukuvuoden 2004/2005 tiedot eivät sisällä Svenska handelshögskolania, lukuvuoden 2010/2011 tiedot eivät sisällä Turun yliopistoa, lukuvuoden 2014/2015 tiedot eivät sisällä Tampereen teknillistä yliopistoa ja Maanpuolustuskorkeakoulua ja lukuvuoden 2015/2016 tiedot eivät sisällä Oulun yliopistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Yliopistokoulutus poikkeaa muista koulutuksista tällä tavoin lasketussa keskeyttämisessä. Koska koulutukselle ei ole määritelty normipituutta samalla tavalla kuin muissa koulutuksissa, opiskelija voi olla yliopiston kirjoissa hyvinkin pitkään. Opiskelijarekistereissä voi olla mukana todellisuudessa opintonsa keskeyttäneitä. Tietojen vertailtavuuteen eri vuosina voi vaikuttaa ajoittain tapahtuva yliopistojen opiskelijarekisterien päivittäminen, jossa rekistereistä poistetaan pitkään kirjoilla olleita henkilöitä, joilla ei ole ollut opintosuorituksia vuosiin.

Yliopistojen opiskelijamäärätieto on vuodesta 2002 lähtien 20.9. tilanteen mukainen (aiemmin 31.12.). Tiedusteluajankohdan muutos on voinut kasvattaa keskeyttämisten määrää, jos ilmoittautumisajoista huolimatta osa opiskelijoista on ilmoittautunut vasta tiedusteluajankohdan jälkeen.

Tilasto on lopullinen.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilasto julkaistaan kerran vuodessa, maaliskuussa.

Tiedonantajien ilmoittamien tietojen mahdolliset puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun heikentävästi. Mikäli oppilaitosten ilmoittamissa tiedoissa on puutteellisuuksia, ne yleensä vaikuttavat perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoihin lisäämällä keskeyttämisten määrää.

Tilastossa tarkastellaan henkilöitä, joilla on suomalainen oikea henkilötunnus. Kaiki virheelliset henkilötunnukset rajataan pois tarkastelusta, mikä aiheuttaa jonkin verran alipeittoa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tietoihin. 

Tiedot ilmestyvät noin 18 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. 

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
 

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoja. Tilasto sisältää tiedot kaikista tutkintotavoitteisesti opiskelevista ja suoritetuista tutkinnoista ja tietojen pohjalta lasketusta koulutuksen keskeyttämisestä. Keskeyttämisen laskemiseksi on perusjoukolle tehty rajauksia.

Tilaston tiedot eivät revisioidu myöhemmin.
 

Aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot ja loogiset virheet.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Koulutustilastojen rekisteripohjaiset aineistot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Tilastossa kuvataan tilannetta kunta- ja maakuntatasolla. Tiedot ovat vertailukelpoisia. Tilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:ta, joka pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.

Perusasteen jälkeistä koulutusta koskevan keskeyttämistilaston laatiminen on aloitettu lukuvuodesta 2000/2001 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ja tilastoaineiston laadun paraneminen. Peruskoulun koulupudokastietoja on saatavissa lukuvuosista 1999/2000 - 2018/2019.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002).

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttaa kuitenkin koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin.

 Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Tilasto perustuu hallinnollisiin aineistoihin.

Tiedot kerätään vuosittain.

Tilastoaineisto on hallinnollinen aineisto, joten se ei aiheuta vastausrasitetta.
 

Koulutuksen keskeyttäminen -tilasto on hallinnollisiin aineistoihin perustuva tilasto, jonka tekemiseen ei tarvita erillisiä tilastollisia menetelmiä.

Tilasto perustuu jo julkaistuihin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka omalta osaltaan validoitu. Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa tarkastetaan tapahtuneet muutokset ja aineiston sisäinen loogisuus.

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin.  Peruskoulun koulupudokastiedot perustuvat Tilastokeskuksen opetuksen järjestäjiltä keräämiin kouluittaisiin tietoihin. Työssäkäyntitiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilaston julkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla.

Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön tietopalvelusopimuksen mukaan. Lisäksi tilaston tietoja toimitetaan Helsingin kaupungin tietokeskukselle ja TEM:lle sopimusten mukaisesti.

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
 

Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä. 

Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saa Tilastokeskuksen verkkosivulta.

Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tietoja.

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Taulukoissa perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoja ei ole ilmoitettu alle 45 opiskelijan ryhmistä satunnaisvaihtelun vaikutuksen vuoksi. Nämä tiedot ovat kuitenkin mukana kaikissa kokonaismäärissä.
 

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.