Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Tietojen pohjalta tuotetaan kulttuurin taulukkopalvelu tilastokatsauksineen sekä kulttuurityövoimaa koskeva perusjulkaisu ja kulttuuriammatteja ja alueittaisia tietoja sisältävät StatFin-taulukot.

Se kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuuriperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kulttuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kulttuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden ja saavutettavuuden. Mukana on myös kansainvälisiä vertailutietoja.

Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta, kulttuurialan laitoksista ja järjestöistä sekä lukuisista muista lähteistä. Tilastokeskuksen sisäisiä aineistolähteitä ovat mm. vapaa-aikatutkimus, ajankäyttötutkimus, kansantalouden tilinpito, koulutustilastot, kulutustutkimus, kuntien talous- ja toimintatilasto, työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus, väestörakennetilasto sekä yritysrekisteri. Ulkopuolisia tieto- ja tilastolähteitä ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen keskustoimikunta, Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suomen Kustannusyhdistys, Kansalliskirjasto, Suomen elokuvasäätiö, Suomen Sinfoniaorkesterit ry., Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. sekä Finland Festivals. Pieni osa tiedoista kerätään itse (esim. taide- ja kulttuurialan messut, elokuva- ja valokuvakeskukset, kulttuuri-talot ja -keskukset, kulttuurilehdet). Lähteet kuvataan tarkasti taulukoiden yhteydessä.

Tilasto tarjoaa tietoja kulttuurin tuotannosta, jakelusta, välityksestä ja kulutuksesta sekä rahoituksesta. Se kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuuriperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kulttuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kulttuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden. Mukana on myös kansainvälisiä vertailutietoja.

Kulttuuritilastojen yritysten perusjoukon muodostavat Suomessa liiketoiminta harjoittavat yritykset, joista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka yritysrekisterissä luokitellaan julkaistaville toimialoille.

Kulttuurialan työllisten perusjoukon muodostavat Työvoimatutkimuksen työlliset vuodessa, sekä toisaalta Työvoimatutkimuksen työlliset kunkin vuoden lopussa.  Näistä otetaan mukaan ne, jotka lähdetilastoissa luokitellaan kulttuurialalle.

Kulttuurialan opiskelijoita koskevan perusjoukon muodostavat Koulutustilastojen opiskelijat. Näistä otetaan mukaan ne, jotka lähdetilastossa luokitellaan kulttuurialalle.

Kulttuuritilastojen tilastoyksikköjä ovat toimialayksikkö ja ammatti- sekä koulutusluokka. Yritys, toimipaikka, henkilö, koulutus- ja opintoala, kunta ja maakunta. Käytössä ovat yritys- ja toimipaikkarekisteri sekä Koulutustilastojen rekisteritiedoista tuotetut aineistot ja Työssäkäyntitilaston rekisteripohjaiset aineistot.

Kulttuuritilastoissa mittayksiköitä ovat henkilöiden ja yritysten (toimipaikkojen) lukumäärä, opiskelijoiden lukumäärä euro, euro/henkilötyövuosi, euro/asukas, %.

Kulttuuritilastojen taulukkopalvelun taulukon 12.2. kuluttajahintaindeksin tietojen perusajankohta on 1995.
 

Kulttuurityövoimaa koskeva viiteajankohta on Työvoimatutkimuksen osalta vuosi, Työssäkäyntitilaston osalta vuoden viimeinen viikko.

Kulttuurialan koulutustilastojen viiteajankohta on opiskelijoilla tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden tilastovuoden 20.9. tilanne. Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita.

Yritystilastojen osalta viiteajankohta on vuosi.

Kulttuuritilastojen tietoaineistoista perusjulkaisut ja suurin osa kulttuurin taulukkopalvelujen ja tietokantataulukoiden tiedoista tuotetaan koko maan tasolla.

Kuitenkin tietokantataulukot sisältävät yhden maakuntatason tietoja sisältävän kokonaisuuden ja taulukkopalvelu sisältää maakunnittaista tilastoa.  Kulttuurialan tuontia ja vientiä sisältävät kulttuuritilastojen taulukkopalvelun taulukot 12.5 ja 12.6.

Kulttuurialan taulukkopalvelu sisältää myös kansainvälistä tietoa.

Kulttuurityövoiman, -yritysten ja -toimipaikkojen toimiala- (Tol2008) ja ammattiluokitukset (ammattiluokitus 2010) löytyvät tilaston kotisivulta.

Kulttuurialan koulutusluokitus noudattaa Kansallista koulutusluokitusta ja löytyy tilaston kotisivuilta: http://stat.fi/til/klt/2018/02/klt_2018_02_2020-04-28_lii_001.pdf. Kulttuurialan koulutusluokitus on osajoukko Kansallisesta koulutusluokituksesta. Se löytyy sivustolta: https://www.stat.fi/til/klt/2018/02/klt_2018_02_2020-04-28_lii_001.pdf

Kulttuuritilastoja on julkaistu 1930-luvulta alkaen. Kulttuuritilastojen perusjulkaisu Kulttuurityövoima Suomessa kattaa ajanjakson 2010–2018.

Kulttuurialan koulutus -perusjulkaisu kattaa ajanjaksot 2010–2020.

Kulttuurialan taulukkopalvelujen kattamat ajanjaksot vaihtelevat, samoin kulttuuritilastojen alueittaisen tietokantataulukon.

Kulttuuritilastojen kulttuurityövoimaa ja kulttuurialan koulutusta koskevat perusjulkaisut julkaistaan vuosittain. Kulttuuritilaston taulukkopalvelun tilastokokonaisuus päivitetään neljännesvuosittain vaiheittain, riippuen lähdetilastojen päivitysaikatauluista. Kulttuuritilaston taulukkopalvelun kokonaisuuksiin päivitetään tässä yhteydessä taulukkopalveluun kuuluvien aiheita koskevien lukujen tilastokatsaukset.

Kulttuurin alueittaista saavuttamista koskevat taulukkopalvelun taulukot päivitetään joka toinen vuosi parittomina vuosina.

Kulttuurityövoima -perusjulkaisun keskeinen lähdetilasto on Työvoimatutkimus, joka on otantatutkimus, ja siihen liittyy otannasta johtuvaa harhaa. Työvoimatutkimus on ainoa säännöllisten perusjulkaisujen tuottamiseen käytetty otostutkimus. Muilta osin Tilastokeskuksen säännöllisesti kulttuuritilastoissa käytettävät aineistot perustuvat rekisteritietoihin.
Muita otospohjaisia tilastojen lähdeaineistoja ovat Kotitalouksien Internetin käyttö, Vapaa-aikatutkimus sekä Ajankäyttö- ja Kulutustutkimus. Näiden luotettavuus ilmenee lähdeaineistojen menetelmäjulkaisuista. 

Kulttuurityövoima -perusjulkaisun keskeinen lähdetilasto on Työvoimatutkimus, joka on otantatutkimus, ja siihen liittyy otannasta johtuvaa harhaa. Kulttuurityövoiman osalta estimaattien 95 prosentin luottamusväli on noin ilmenee Työvoimatutkimuksen menetelmäkuvauksesta. Työvoimatutkimus on ainoa säännöllisten perusjulkaisujen tuottamiseen käytetty otostutkimus. Muilta osin Tilastokeskuksen säännöllisesti kulttuuritilastoissa käytettävät aineistot perustuvat rekisteritietoihin, joiden rajoitukset ilmenevät kyseiseten tilastojen menetelmäselosteissa.

Muita otospohjaisia tilastojen lähdeaineistoja ovat Kotitalouksien Internetin käyttö, Vapaa-aikatutkimus sekä Ajankäyttö- ja Kulutustutkimus. Näiden luotettavuus ilmenee lähdeaineistojen menetelmäjulkaisuista.
Työvoimatutkimus on ainoa säännöllisten perusjulkaisujen tuottamiseen käytetty otostutkimus.
Muilta osin Tilastokeskuksen säännöllisesti kulttuuritilastoissa käytettävät aineistot perustuvat rekisteritietoihin.
 

Kulttuuritilastojen perusjulkaisujen tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Kulttuurin taulukkopalvelu päivitetään neljännesvuosittain kunkin neljänneksen kertyneiden tilastopäivitysten osalta. Alueittainen tietokantataulukko päivitetään vuosittain.

Tilastot päivitetään vaiheittain neljä kertaa vuodessa. Päivitys riippuu lähdetilastojen aikatauluista. Tietokantataulukot päivitetään vuosittain.

Riippuu lähdetilastojen aikataulusta. Päivitys taulukkopalvelu neljännesvuosittain ja tietokantataulukot vuosittain.

Kolmannen sektorin ja valtionosuutta saamtattomien toimijoiden osalta tietopohja on osittain puutteellinen. Esimerkiksi vapaa-ehtoistyön tietopohja ei nykyisellään ole mahdollista tilastoida.

Kulttuuritilastojen TK:n lähdeaineistojen peitto-, mittaus-, kato-, käsittely- ja mallista johtuvat virheet ilmenevät lähdetilastojen menetelmäselosteista.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Maantieteellisten alueiden välillä tiedot ovat vertailukelpoisia.

Maakunnittaiset tilastot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Ajallinen vertailukelpoisuus on pääosin hyvä. Aikasarjakatkokset riippuvat lähinnä virallisten luokitusten (Ammatti-, toimiala- ja koulutusluokitusten) muutoksista.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus ilmenee kyseisestä lähdetilastosta ja käytössä olevien luokitusten perusajankohdista (Esim. TOL2008, ammattiluokitus 2010).

Kulttuurialan koulutukseen liittyvät tilastot ovat osajoukko koulutustilastojen rekisteritietoihin perustuvista kokonaistilastoista ja eroja näihin tilastoihin ei muilta osin ole.

Kulttuurityövoimaa koskevat tilastot ovat osajoukko työvoimatutkimuksesta ja työssäkäyntitilastosta. 

Kulttuuritilastot ovat osajoukkoja Tilastokeskuksen lähdetilastoista. Ulkoisten lähteiden osalta vastaavat lähdeaineistojaan. Eri aikoina julkaistaan eri aihealueiden tilastot.Tiedot julkaistaan vuosittain. Ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Kansantalouden tilinpidon kulttuurin satelliitin kanssa yhtenevät luokitukset. Kulttuurityövoiman osalta työvoimatutkimuksen tuloksia ei ole kulttuuritilastoissa muunnettu henkilötyövuosiksi, kuten kansantalouden tilinpidon kulttuurin satelliittitilinpidossa.
Kulttuurin satelliittitilasto on kehitetty yhdessä kulttuuritilastojen kanssa, ja sen tiedot ovat täysin yhtenäiset kulttuurin satelliittitilinpidon kanssa.

Työllisyyden osalta Työvoimatutkimuksen tulokset ja Työssäkäyntitilaston tulokset eivät ole yhteneväisiä, koska Työvoimatutkimuksen työllisten määritelmä noudattaa ILO:n ja EU:n määritelmää (http://stat.fi/til/tyti/kas.html, työllinen), mutta Työssäkäyntitilasto perustuu useiden rekisteriaineistojen yhdistelmään ja kuvaa vuoden viimeisen viikon poikkileikkausta koko rekisteriaineistosta (http://stat.fi/til/tyokay/kas.html, työllinen). Yritysrekisterissä työlliset on estimoitu kokonaisiksi työvuosiksi, samoin Kulttuurin satelliittitilinpidossa. Mm. tämän johdosta työllisten taso on huomattavasti alhaisempi kuin Työvoimatutkimuksen luku, koska ILO:n määritelmän mukaan jo yhden tunnin työtä tehnyt tutkimusviikon aikana lasketaan sillä viikolla työlliseksi. Muilta osin tiedot ovat erillisiä, eikä lähteiden välillä ole yhtenäisyyden suhteen ongelmia.

Työssäkäyntitilasto, Työvoimatutkimus, Yritysrekisteri, Palkkarakennetilastot, Kulttuurin satelliittitilinpito, Koulutustilastot, Kuluttajahintaindeksi, Ajankäyttö-, ja vapaa-aikatutkimus, Kotitalouksien Internetin käyttö, Kulutustutkimus, Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut, Väestötilastot, ulkoiset lähdeaineistot, mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen edistämiskeskus Tinfo, Elokuvasäätiö, Suomen sinfoniaorkesterit, Finland Festivals, Opetushallitus, Museovirasto, FRAME – Contemporary Art Finland, ELY, Kansallisarkisto, Suomen kustannusyhdistys säätiöt, kulttuurialan ammattijärjestöt.

Rajoitetusti internet-, sähköposti- tai puhelinkyselyjä keskeisiltä liitoilta, säätiöiltä ym.
 

Pääosin vuosittain. Taulukoiden päivitys neljännesvuosittain, saavutettavuustarkastelujen päivitys joka toinen vuosi.
 

Tietosuojassa noudatetaan Tilastokeskuksen käytäntöjä.

Oman tiedonkeruun osalta työ tehdään virkatyönä. Tilastolla ei ole omia otostutkimuksia. Vastausrasite ei ole suuri tiedonkeruun osalta, tiedonantajilta kysytään lähinnä yksittäisiä tietoja, kuten esimerkiksi ammattijärjestöjen jäsenmääriä vuoden lopussa.

Tiedot rajataan lähdeaineistoista kulttuuritilaston rajauksilla. Taulukointi noudattaa kulttuuritilastojen käytäntöjä.
 

Tilastokeskuksen aineistojen osalta datan validointi tapahtuu lähdetilastoissa. Ulkoisten tuottajien lähdeaineistojen osalta aineistot tarkistetaan ja oikeellisuus vahvistetaan yhteistyössä aineistojen toimittajien kanssa.

Oikaisut tehdään Tilastokeskuksen käytäntöjen mukaan. Käytetään Tilastokeskuksen lopullisia tietoja.

Lähdeaineistojen menetelmäkuvaukset: Perusjulkaisujen laaturaportit kulttuurityövoimasta ja kulttuurialan koulutuksesta. Muilta osin Tilastokeskuksen lähdeaineistojen menetelmäkuvaukset. .

• Työvoimatutkimus  http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2020/04/tyti_2020_04_2020-05-27_laa_001_fi.html
• Työssäkäyntitilasto: http://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/meta.html
• Koulutustilastot: http://www.tilastokeskus.fi/til/kjarj/laa.html
• Yritys- ja toimipaikkatilastot: http://www.tilastokeskus.fi/til/yrti/laa.html

Guide to Eurostat culture statistics:
https://kreatywna-europa.eu/wp-content/uploads/2019/01/Eurostat_Culture_2018.pdf
ESSnet Culture Final report:
https://kreatywna-europa.eu/wp-content/uploads/2019/01/Eurostat_Culture_2018.pdf

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

TK:n lähdeaineistojen osalta noudatetaan lähdeaineistojen tietosuojaa ja -turvaa koskevia käytäntöjä.
Muiden aineistojen osalta taulukkojen tiedot perustuvat pääosin jo julkaistuihin TK:n ulkopuolisiin tietoihin ja tilastoihin ja julkaistaan kulttuuritilastoissa yhteisymmärryksessä ulkopuolisten aineistojen tuottajien kanssa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tietoja toimitetaan Tilastolliseen vuosikirjaan. Tilaston tietoja toimitetaan Eurostatiin, UIS:ään Pohjoismaiden ministerineuvoston tilastoihin.

Kulttuuritilaston taulukkopalvelun katsaukset, Tieto&Trendit -artikkelit, Tilastollinen vuosikirja, Findikaattori. JHL julkaisee saavutettavuustarkastelujamme kirjastojen osalta. Maksullisten erityisselvitysten tekeminen on mahdollista.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilaston Tilastokeskuksen yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilastojen tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Muiden aineistojen, kuten säätiöiden tai kulttuurikeskusten tietojen osalta, tiedot ovat julkisia tai julkistaminen sovittu lähdeaineistojen toimittajien kanssa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttöjien tarpeita huomioidaan mm. Kulttuuritilastojen asiantuntijaryhmän avulla.

Tilastoja käytetään mm. Suomen julkisessa hallinnossa, Taiteen edistämiskeskuksessa sekä tutkimuslaitoksissa. Tietokokonaisuus on koostettu vuosien varrella käyttäjien tarpeiden mukaan. Tilastoja käytetään mm. Pohjoismaiden Ministerineuvoston tilastotietokannassa sekä EU:ssa.

Kulttuuritilastojen perusjulkaisujen laaturaportit löytyvät Kulttuuritilastojen verkkosivulta http://stat.fi/til/klt/index.html.
 

Kulttuuritilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa.

Kulttuuritilastojen laadunarviointi tehdään TK:n lähdetilastojen osalta pääosin näissä tilastoissa. Säännöllisesti tehdään koherenssitarkasteluja eri lähdeaineistojen välillä. Kulttuuritilaston muiden lähdeaineistojen osalta laadunarviointi perustuu pääosin suurten muutosten tarkasteluun ja tulosten tarkistuksiin tietojen tuottajien kanssa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.