Korjausrakentaminen -tilasto koostuu kolmesta erillisestä tilastojulkistuksesta. Ne ovat Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset -tilastojulkistus, Toimitilarakennusten korjaukset -tilastojulkistus sekä Rakennusyritysten korjaukset -tilastojulkistus. 

Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset -tilasto kuvaa asuinrakennuskantaan ja asuntoihin kohdistuneita korjaustoimenpiteitä ja niiden syitä. Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset- tilasto jakaantuu osiin talotyypin mukaan. Talotyyppiluokat ovat omakoti- ja paritalot, rivitalot ja kerrostalot. Tilaston tiedot perustuvat vuosittaiseen suorakyselyyn. 

Toimitilarakennusten korjaukset -tilasto kuvaa rakennuskantaan kohdistuneiden korjaustoimenpiteiden arvoa vuositasolla. Tilastojulkistuksen käyttötarkoitusluokat ovat liike- ja toimistorakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset sekä palvelurakennukset, jotka koostuvat opetusrakennuksista, terveyskeskus- ja sairaalarakennuksista sekä huoltolaitosrakennuksista. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto kuvaa vähintään 5 henkilöä työllistävien talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen urakoiden arvoa vuositasolla. Rakennusurakat luokitellaan uusien kohteiden uudisrakentamiseen sekä vanhojen rakennusten korjausrakentamiseen. Korjausrakentamisen urakat jaotellaan lisäksi sen mukaan, kohdistuvatko ne asuinrakennuksiin vai muihin rakennuksiin. 

Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset -tilaston perusjoukko koostuu asunnoista ja asuntoyhteisöistä. Asuntojen perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat omistus- ja asumisoikeusasunnot. Alle kaksi vuotta vanhat rakennukset rajataan perusjoukon ulkopuolelle. Asuntoyhteisöjen perusjoukkoon kuuluvat asunto-osakeyhtiöt. Asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluvat ainoastaan asunto-osakeyhtiöt, joissa on vähintään yksi kerros- tai rivitalo. 

Toimitilarakennusten korjaukset -tilaston perusjoukko on Suonessa sijaitsevat liike- ja toimistorakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset sekä palvelurakennukset, jotka koostuvat opetusrakennuksista, terveyskeskus- ja sairaalarakennuksista sekä huoltolaitosrakennuksista. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilaston perusjoukon muodostavat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin rakennusalan yritykset, joissa työskentelee vähintään 5 henkilöä. Tilaston perusjoukkoon kuuluu yhteensä yli 5000 yritystä. Perusjoukkoon eivät kuulu rakennuttajayritykset, jotka eivät tee varsinaista rakennusurakointia. 
 

Asuntojen ja rakennusten korjaukset -tilaston tilastoyksiköt ovat asunto, asunto-osakeyhtiö ja rakennus.  

Toimitilarakennusten korjaukset -tilaston tilastoyksikkö on rakennus. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilastossa tilastoyksikkö on rakennusyritys.
 

Tilaston tiedot julkaistaan joko euroina, pinta-alaan suhteutettuina euroina, prosenttijakaumina tai työpäivinä.  
 

 

Tilaston viiteajankohta on vuosi. Rakennusyritysten korjausten arvotiedot koskevat yritysten tilikautta, joka päättyi tilastovuoden aikana. 
 

Korjausrakentamisen tilastot julkaistaan koko maan tasolla. 
 

Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukset kattavat sellaiset asunto-osakeyhtiöt, joissa on vähintään yksi kerros- tai rivitalo. Omakoti- ja paritalot, kerros- ja rivitaloasunnot, joissa omistaja asuu itse, kuuluvat tilaston piiriin. Lisäksi tilastoon kuuluvat asumisoikeusasunnot. Muut asunnot ja asuinrakennukset eivät kuulu tilastoon. 

Toimitilarakennusten korjaukset -tilastoon kuuluvat liike- ja toimistorakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset sekä palvelurakennukset, jotka koostuvat opetusrakennuksista, terveyskeskus- ja sairaalarakennuksista sekä huoltolaitosrakennuksista. Muut rakennukset eivät kuulu tilastoon. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilaston otokseen kuuluvat kaikki vähintään 60 henkilöä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai taseen arvo yli 300 miljoonaa euroa. Tilastovuodesta 2019 lähtien suurten yritysten raja nostettiin 50 henkilöstä 60 henkilöön. Suurien rakennusyritysten osalta peittävyys on hyvä. Kynnysrajan alittavat, mutta vähintään 5 henkilöä työllistävät yritykset on valittu otokseen ositetulla satunnaisotannalla. Ositteiden muodostamiseen käytetään yrityksen kokoa ja toimialaluokitusta. Pienet alle 5 henkilön yritykset eivät kuulu tilaston piiriin. Pienet rakennusalan yritykset ovat usein keskittäneet toimintansa nimenomaan korjausrakentamiseen, esimerkiksi rakennusalan asennuksiin ja viimeistelyyn.

Tilaston vuosittaiset tiedot ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 2003 alkaen. Nykyinen tietosisältö on suurimmaksi osaksi saatavilla vuodesta 2013 alkaen.  

Rakennusyritysten korjausrakentamisen osalta uudella laskentamenetelmällä tuotetut aikasarjat alkavat vuodesta 2012. 
 

Tilaston erilliset tilastojulkistukset ovat vuosittaisia. 

Omistusasuntojen tiedustelussa tehdään erillinen katohaastattelu. Haastatteluun valitaan vastaamattomien joukosta satunnaisesti 500 asuntoa. Katohaastattelu tehdään, koska on oletettavaa, että vastaamattomien korjausaktiivisuus poikkeaa vastanneista. Katohaastattelun perusteella oikaistaan vastauskadosta aiheutuvaa harhaa. 

Vuosittaiset otostutkimukset ovat erillisiä. Summatiedot kuvaavat vuosittain korjausrakentamiseen käytettyä rahamäärää. Tilaston menetelmään ei kuulu vuosittaisen muutosprosentin laskenta. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen aineisto tarkistetaan ja tarvittavat taustatiedot (taustamuuttujat) rakennusyrityksistä saadaan yritysten tilinpäätöstilastosta. Suurien rakennusyritysten osalta peittävyys on hyvä. Vastauskato on suurempaa pienempien yritysten joukossa. Varsinaisia katohaastatteluja ei tehdä.

Korjausrakentamisen tilastot julkaistaan vuoden kuluessa viiteajan päättymisestä. 

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. 

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia STS-asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen. 

Palvelurakennusten tilastointiin tehtiin muutoksia vuonna 2017. Vuoden 2016 tiedot palvelurakennusten korjauksista eivät ole vertailukelpoisia aiemmin julkaistujen tietojen kanssa. 

Vuonna 2014 asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastointiin on tehty muutoksia menetelmään, tietojen keruuseen ja tietojen käsittelyyn. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempina vuosina julkaistujen tietojen kanssa. 

Vuonna 2013 asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tilastointiin on tehty muutoksia menetelmään ja tietojen käsittelyyn. Muutoksen yhteydessä tiedot laskettiin uudella menetelmällä vuodesta 2009 alkaen ja aikaisemmin julkaistut tiedot vuosilta 2009–2011 ovat muuttuneet. Vanhalla menetelmällä julkaistuja tietokantatauluja ei enää jatkossa päivitetä. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen arvotiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 1996 lähtien vuoteen 2008 saakka. Tiedustelun tutkimusperusjoukkoa on laajennettu ja vuoden 2009 tiedot perustuvat uudistettuun otokseen, eivätkä ne ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Uusi toimialaluokitus TOL 2008 toi muutoksia rakentamisen toimialan sisältöön vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2012 tiedot eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, koska tutkimusperusjoukkoa on laajennettu ja kyselylomaketta muutettu. Vuodesta 2012 lähtien julkaistut tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään.
 

Tilastokeskus julkaisee kuukausittain rakentamisen liikevaihtokuvaajaa. Sen tiedoista ei voida kuitenkaan erottaa korjaus- ja uudisrakentamisen liikevaihtoa. Lisäksi Tilastokeskus julkaisee luvanvaraista uudisrakentamista kuvaavaa rakennus- ja asuntotuotantotilastoa. Siitä ei ole saatavilla luvanvaraisen korjausrakentamisen tietoja.

Korjausrakentaminen tilastossa on vain vuosittaisia tilastojulkistuksia. 
 

Korjausrakentamisen tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona. Lisäksi tilaston tuotannossa pyritään käyttämään yhtenäisiä käsitteitä ja määritelmiä kansantalouden tilinpidon kanssa.  
 

Rakennusyritysten korjaukset ei ole yhtenäinen muiden korjausrakentamisen tilastojen kanssa. 

Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilastojulkistus kattaa kaikkien vähintään 5 henkilöä työllistävien rakennusyritysten korjaus- ja uudisrakentamisen. Asuntojen ja rakennusten korjausrakentaminen kattaa korjausrakentamisen riippumatta tekeekö sen vähintään viisi henkilöä työllistävä rakennusyritys vai jokin muu taho. Asuntojen ja rakennusten korjauksissa ei kuitenkaan lasketa arvoa itsetehdylle eikä talkootyölle. Näiltä osin rakennusyritysten korjausrakentaminen ei ole yhtenäinen muiden korjausrakentamisen tilastojulkistusten kanssa. 
 

Tilastokeskuksen omat tiedonkeruut: 

1. Asuntojen ja omakotitalojen korjausrakentaminen 

Omistusasuntojen korjausrakentamisen kysely kohdistetaan omakoti-, pari-, rivi- ja kerrostaloissa asuville. Alle kaksi vuotta vanhat talot rajataan kyselyn ulkopuolelle. Vuokralaisilta ei kerätä tietoa vuosittaisella kyselytutkimuksella.  

Omistusasunnoissa asuville suunnattu asuntojen korjauskysely on henkilötiedustelu ja se kohdistetaan 5000 henkilölle. Otos poimitaan systemaattisena satunnaisotantana väestörekisterin väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen perusteella. Kehikko ositetaan asuntotyypin mukaan kolmeen ositteeseen, jotka ovat erilliset pientalot, rivitalot (sis. ketjutalot) ja asuinkerrostalot. Kaikissa ositteissa asunnot järjestetään kotipaikkatunnuksen mukaiseen järjestykseen ja poimitaan systemaattinen satunnaisotos, jolloin saadaan implisiittinen alueositus. Tiedot kerätään posti- ja internet-vastauslomakkeilla. 

2. Asuntoyhteisöjen korjausrakentaminen 

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen tiedonkeruussa kysytään asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Tiedot kerätään otokseen kuuluvien asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöiltä. 

Tiedonkeruun otos poimitaan Verohallinnon kiinteistörekisteristä. Vuosittainen otoskoko on noin 4 000 asunto-osakeyhtiötä, joista 3200 asunto-osakeyhtiötä vastaa myös asunto-osakeyhtiöiden talouskyselyyn.

3. Julkisten palvelurakennusten korjausrakentaminen 

Palvelurakennusten osalta -tilasto perustuu muiden kuin kuntaomistajien osalta Verohallinnon kiinteistötiedoista tehtyyn otokseen. Kuntien osalta tiedot on kerätty erillistä otosta käyttäen. Kysely on kohdistettu rakennusten omistajille. Kysely on omistajakohtainen siten, että otokseen valikoitunut palvelurakennuksen omistaja vastaa korjauskustannukset yhteensä kaikkien omistamiensa palvelurakennusten osalta. Näin ollen palvelurakennusten osalta ei alueellisia, rakennusosittaisia eikä ikäryhmittäisiä jakoja ole saatavilla. 

4. Liike- ja toimistorakennusten korjausrakentaminen 

Liike- ja toimistorakennusten otos on poimittu Verohallinnon kiinteistötiedoista. Kysely on omistajakohtainen siten, että otokseen valikoitunut liike- ja/tai toimistorakennuksen omistaja vastaa korjauskustannukset yhteensä kaikkien omistamiensa liike- ja toimistorakennusten osalta. Näin ollen liike- ja toimistorakennusten osalta ei alueellisia, rakennusosittaisia eikä ikäryhmittäisiä jakoja ole saatavilla. 

5. Teollisuus- ja varastorakennusten korjausrakentaminen 

Otos on poimittu Verohallinnon kiinteistötiedoista. Kysely on omistajakohtainen siten, että otokseen valikoitunut teollisuus- ja/tai varastorakennuksen omistaja vastaa korjauskustannukset yhteensä kaikkien omistamiensa teollisuus- ja varastorakennusten osalta. Näin ollen teollisuus- ja varastorakennusten osalta ei alueellisia, rakennusosittaisia eikä ikäryhmittäisiä jakoja ole saatavilla. 

6. Rakennuslupia koskeva lisätiedonkeruu 

Korjaus- ja laajennusluvista kysytään lupaa koskevien korjaustöiden arvo. Kysely kohdistetaan vain palvelurakennuksille, liike- ja toimistorakennuksille tai teollisuus- ja varastorakennuksille myönnetyille luville. Kysely tehdään kunkin rakennustyypin osalta seuraavana vuonna varsinaisen korjausrakentamiskyselyn jälkeen. 

7. Rakennusyritysten korjausrakentaminen 

Tilasto perustuu tilastovuoden 2012 tiedoista alkaen otoksen perusteella vähintään 5 henkilön rakennusyrityksille lähetettävään tiedusteluun. Otokseen kuuluvat kaikki vähintään 60 henkilöä työllistävät yritykset tilastovuodesta 2019 lähtien (aiemmin 50 henkilöä) sekä yritykset, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai tase ylittää 300 miljoonaa euroa. Kynnysrajan alittavat, mutta vähintään 5 henkilöä työllistävät yritykset on valittu otokseen satunnaisotannalla. 

Tilaston otoskehikko on muodostettu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedoista. Tiedustelu tehdään yhdessä yritysten tilinpäätöstilaston kanssa ja sen tilinpäätöstietokantaa käytetään yritysten taustatietojen analysoinnissa. Tilinpäätöstilastossa on myös tietoja Verohallinnon elinkeinoveroaineistosta.
 

Tiedonkeruut 1 ja 2 kerätään verkko- ja paperilomakkeella. Tiedonkeruuseen 1 tehdään katohaastattelut puhelimitse.

Tiedonkeruut 1, 2 ja 7 tehdään vuosittain.  

Tiedonkeruut 3-5 tehdään vuorovuosin siten, että kukin näistä tehdään kolmen vuoden välein. 

Tiedonkeruu 6 tehdään joka vuosi, mutta kohdejoukko vaihtuu vuosittain rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan, siten että kukin käyttötarkoitusluokista on tiedonkeruuvuorossa kolmen vuoden välein. 
 

Rakennusyritysten korjausrakentamisessa korotettiin isojen yritysten rajaa 50 henkilötyövuodesta 60:een vuonna 2020 (koskee tilastovuotta 2019 ja sitä seuraavia). Tämän tarkoituksena on pitää otoskoko samansuuruisena kuin aiempina vuosina, jotta jokavuotinen vastausrasite ei laajenisi yritysten koon kasvun vuoksi.

Asuntojen ja rakennusten kerätty aineisto tarkastetaan muutamaa loogisuussääntöä apuna käyttäen ja virheelliset tiedot korjataan tai hylätään. Lisäksi aineistolle tehdään outlier-tarkastelu ja poikkeavat havainnot otetaan huomioon laskentaa tehtäessä. Tarkistetusta ja korjatusta aineistosta lasketaan haluttuja summatietoja eri luokituksilla. Tiedot korotetaan perusjoukon tasolle ja summatietojen estimoinnissa muuttujan arvot painotetaan kertomalla muuttujan arvo sen painokertoimella ja summaamalla näin saadut luvut yhteen. Vastauskato ja ylipeitto otetaan huomioon painokertoimia laskettaessa. 

Tiedonkeruiden 3-5 aineiston kadoissa on tieto, mistä syystä tiedonkeruukohteesta ei ole saatu vastausta. Tätä tietoa käytetään hyväksi painokertoimien laskennassa. 

Rakennusyritysten laskenta-aineistoon kelpuutetaan vaatimusten mukaiset yritykset ja loput siirretään ylipeittoon. Mukaan hyväksytystä aineistosta korjataan puutteellisia vastauksia loogisilla käsittelysäännöillä. Tarkistetusta aineistosta lasketaan haluttuja summatietoja eri luokituksilla. Tiedot korotetaan perusjoukon tasolle ja kadon vaikutusta korjataan. Estimointi tehdään painottamalla vastauksia kalibroiduilla painokertoimilla. Kalibroidut painokertoimet muodostetaan siten, että peruspainoa eli sisältymistodennäköisyyden käänteislukua, kalibroidaan liikevaihtotietoa hyväksikäyttäen. Kalibrointi tehdään, jotta vastauskadosta johtuva harha saataisiin minimoitua. Harha aiheutuu siitä, että isommilla yrityksillä on suurempi vastaustodennäköisyys kuin pienillä.
 

Jokaisesta tiedonkeruusta saatava aineisto tarkastetaan ja virheelliset tiedot korjataan tai poistetaan tiedonkeruun päättymisen jälkeen.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilastotuotannon prosessin vaiheet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Tilaston tiedot julkaistaan niin karkealla tasolla, ettei yksittäisten vastaajien tietosuoja ole vaarassa. 
 

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrottaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla. 
 

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tietoja käyttävät mm. kansantalouden tilinpidon lisäksi rakennus- ja kiinteistöalan eri järjestöt, yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen hallinto. Tilastokyselyn sisällön kehittämisessä on otettu huomioon laajamittaisesti käyttäjien näkemyksiä. Kyselylomakkeen testaamiseen on osallistunut keskeisten sidosryhmien edustajia.

Aiemmat laatuselosteet löytyvät täältä.

Korjausrakentamisen tilastoja verrataan vuosittain muihin rakentamisen ja korjausrakentamisen tietolähteisiin.
 

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.