Koulutuksen talous: tilaston dokumentaatio
18.11.2024 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Koulutuksen taloustilasto kuvaa koko koulujärjestelmän talous- ja kustannustietoja esiopetuksesta korkeakoulukoulutukseen sisältäen myös opintotukimenot. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Kustannustietoja tuotetaan eriteltynä koulutussektoreittain ja käyttökohteen mukaan.
Tilaston perusjoukko
Tilaston perusjoukkona ovat eri koulutussektoreiden menot Suomessa.
Tiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä. Vuodesta 2021 alkaen esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiedot perustuvat Valtiokonttorin kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelun tietoihin sekä Opetushallituksen keräämiin ja tuottamiin tietoihin. Ennen vuotta 2021 tiedot perustuvat opetustoimen valtionosuusjärjestelmässä olevien oppilaitosten osalta Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja kunnallisen esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen osalta Tilastokeskuksen kuntataloustilaston yhteydessä tehtyyn erillistiedonkeruuseen opetuksen valtionosuusjärjestelmää varten. Korkeakoulujen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön keräämiin tietoihin, valtion keskuskirjanpidon ja valtion talousarvioesityksen tietoihin sekä Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston keräämiin tietoihin yliopistojen tutkimusmenoista. Valtion opintotukimenotiedot ovat Kelan opintoetuustilastoista. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa käytetään Tilastokeskuksen opiskelijamäärätietoja.
Tiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä. Vuodesta 2021 alkaen esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiedot perustuvat Valtiokonttorin kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelun tietoihin sekä Opetushallituksen keräämiin ja tuottamiin tietoihin. Ennen vuotta 2021 tiedot perustuvat opetustoimen valtionosuusjärjestelmässä olevien oppilaitosten osalta Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja kunnallisen esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen osalta Tilastokeskuksen kuntataloustilaston yhteydessä tehtyyn erillistiedonkeruuseen opetuksen valtionosuusjärjestelmää varten. Korkeakoulujen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön keräämiin tietoihin, valtion keskuskirjanpidon ja valtion talousarvioesityksen tietoihin sekä Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston keräämiin tietoihin yliopistojen tutkimusmenoista. Valtion opintotukimenotiedot ovat Kelan opintoetuustilastoista. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa käytetään Tilastokeskuksen opiskelijamäärätietoja.
Tilastoyksikkö
Koulutussektorien menot (koulutusmenojen käyttökohteet)
Mittayksikkö
Euroa, miljoonaa euroa, muutos %, suhteessa BKT:hen %.
Perusajankohta
Perusvuosi koulutusmenojen muutosta kuvaavalle indeksille on 2015.
Viiteajankohta
Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.
Viitealue
Tilaston viitealueena on koko Suomi.
Kattavuus
Kustannustiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Perusjoukkona ovat Suomessa annetun koulujärjestelmäkoulutuksen kustannustiedot. Tiedot eivät sisällä henkilöpohjaisia tietoja.
Ajallinen kattavuus
Tilastossa on tietoja vuodesta 2000 alkaen.
Jakelutiheys
Tieto julkaistaan vuosittain.
Käsitteet
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.
Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Koulutuksen käyttömenot
Koulutuksen käyttömenoihin sisältyvät oppilaitosten käyttömenojen (ks. erillinen määritelmä) lisäksi myös esiopetuksen, oppisopimuskoulutuksen, muun koulutuksen ja opintotuen käyttömenot.
Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla.
Esiopetuksen menoiksi on laskettu elokuusta 2000 alkaen päiväkotien ja peruskoulujen yhteydessä tapahtuva 6-vuotiaiden lasten maksuton esiopetus. Sairaala- ja vammaisopetuksen menot sisältyvät lukuihin. Koulukuljetusten kustannukset sisältyvät esiopetuksen menoihin elokuusta 2004 alkaen. Kuntien ja kuntayhtymien menoissa esiopetuksen menot eivät sisällä palautusjärjestelmän arvonlisäveroa lukuun ottamatta pieniä hankkeita.
Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot.
Muu koulutus sisältää kansanopistojen ja kansalaisopistojen menot sekä musiikkioppilaitosten ja liikunnan koulutuskeskusten muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten tutkintoon johtavan koulutuksen menot sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen lukuihin. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja opintokeskusten menot eivät sisälly muu koulutus -ryhmän lukuihin.
Koulutuksen hallinnon menot sisältyivät koulutuksen käyttömenoihin vuoden 2014 tietoihin asti, mutta vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen koulutuksen käyttömenot eivät sisällä koulutuksen hallinnon menoja vuosi- tai aikasarjatiedoissa. Hallintomenot sisälsivät opetusministeriön, Opetushallituksen sekä kuntien ja kuntayhtymien opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon toimintamenot. Oppilaitosten omat hallintomenot on luettu niiden käyttömenoihin.
Opintotuki sisältää opintorahan, asumislisän, aikuisopintorahan, korkotuen ja -avustuksen, takausvastuusuoritukset, ateriatuen ja koulumatkatuen.
Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla.
Esiopetuksen menoiksi on laskettu elokuusta 2000 alkaen päiväkotien ja peruskoulujen yhteydessä tapahtuva 6-vuotiaiden lasten maksuton esiopetus. Sairaala- ja vammaisopetuksen menot sisältyvät lukuihin. Koulukuljetusten kustannukset sisältyvät esiopetuksen menoihin elokuusta 2004 alkaen. Kuntien ja kuntayhtymien menoissa esiopetuksen menot eivät sisällä palautusjärjestelmän arvonlisäveroa lukuun ottamatta pieniä hankkeita.
Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot.
Muu koulutus sisältää kansanopistojen ja kansalaisopistojen menot sekä musiikkioppilaitosten ja liikunnan koulutuskeskusten muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten tutkintoon johtavan koulutuksen menot sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen lukuihin. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja opintokeskusten menot eivät sisälly muu koulutus -ryhmän lukuihin.
Koulutuksen hallinnon menot sisältyivät koulutuksen käyttömenoihin vuoden 2014 tietoihin asti, mutta vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen koulutuksen käyttömenot eivät sisällä koulutuksen hallinnon menoja vuosi- tai aikasarjatiedoissa. Hallintomenot sisälsivät opetusministeriön, Opetushallituksen sekä kuntien ja kuntayhtymien opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon toimintamenot. Oppilaitosten omat hallintomenot on luettu niiden käyttömenoihin.
Opintotuki sisältää opintorahan, asumislisän, aikuisopintorahan, korkotuen ja -avustuksen, takausvastuusuoritukset, ateriatuen ja koulumatkatuen.
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.
Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusaste
Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.
Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.
Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.
Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).
Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.
Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.
Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).
Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:
Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
Koulutussektori
Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Oppilaitosten käyttömenot
Oppilaitosten käyttömenoihin sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenot.
Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen menot ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen menoista ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenoihin on lisätty laskennallisesti kuntien opetushenkilökunnan työnantajan eläkevakuutusmaksut vuosina 1995-2001.
Perusopetuksen menoiksi on laskettu peruskoulujen, peruskouluasteen erityiskoulujen sekä harjoittelukoulujen ja muiden peruskoulua vastaavien koulujen perusasteen menot. Sairaala- ja vammaisopetuksen sekä valtion koulukotien menot sisältyvät lukuihin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän perusopetuksen. Ennen elokuuta 2000 peruskoulun yhteydessä tapahtuneen esiopetuksen menot sisältyvät perusopetuksen menoihin. Perusopetuksen aineopiskelijat eivät sisälly oppilasmääriin oppilaskohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa perusopetuksen aineopiskelijat sisältyivät oppilaskohtaisten menojen laskennassa oppilasmääriin. Kuntien ja kuntayhtymien menoissa perusopetuksen menot eivät sisällä palautusjärjestelmän arvonlisäveroa lukuun ottamatta pieniä hankkeita.
Lukiokoulutuksen menot sisältävät lukioiden menot sekä harjoittelukoulujen ja muiden lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten lukiokoulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän lukiokoulutuksen. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Lukiokoulutuksen aineopiskelijat eivät sisälly opiskelijamääriin opiskelijakohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa lukiokoulutuksen aineopiskelijat sisältyivät opiskelijakohtaisten menojen laskennassa opiskelijamääriin.
Ammatillisen koulutuksen menot sisältävät ammatillisten oppilaitosten (ml. musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset) ammatillisen peruskoulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen) sekä valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot. Aikasarjatiedoissa kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ammatillisen peruskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen menoihin vuodesta 1999 alkaen. Ammatillisten erikoisoppilaitosten menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin vuodesta 2001 alkaen. Valtionosuusrahoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot. Oppisopimuskoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2018 tietojen julkistuksesta alkaen. Tiedot eivät sisällä lääninhallitusten ostaman täydennyskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan menoja. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen, Ahvenanmaan ja sotilasalan ammatillisten oppilaitosten menot eivät ole mukana ammatillisen koulutuksen menoissa.
Ammattikorkeakoulukoulutus sisältää ammattikorkeakoulujen menot. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisälly lukuihin. Ammattikorkeakoululain uudistuksesta ja tiedonkeruumuutoksista johtuen vuodesta 2015 alkaen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tiedot ennen vuotta 2015 perustuvat valtionosuusjärjestelmän valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitettuihin käyttötalouden bruttomenoihin. Vuodesta 2015 alkaen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluilta keräämiin tietoihin. Poliisiammattikorkeakoulun menot sisältyvät ammattikorkeakoulumenoihin vuodesta 2015 alkaen. Ennen vuotta 2015 osa poliisiammattikorkeakoulun menoista sisältyy ammatillisen koulutuksen menoihin. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät sisälly ammattikorkeakoulukoulutuksen opiskelijamääriin.
Yliopistokoulutus ja -tutkimus sisältää yliopistojen menot. Käyttömenoilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksen mukaisia budjettirahoitteisia toimintamenoja mukaan lukien talonrakennuksista ja kiinteistöjen hankinnasta aiheutuneet menot. Lisäksi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenoihin on sisällytetty yliopistojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Yliopistojen menoissa ovat mukana valtion kiinteistölaitoksen vuokrat vuodesta 1995 alkaen (vuonna 1995 vain osan kustannusvuotta). Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa ulkopuolinen tutkimusrahoitus sisältyy yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen menoihin.
Yliopistolain uudistuksen aiheuttamista muutoksista johtuen vuoden 2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuonna 2010 luvut eivät sisällä siirtomäärärahoja yliopistojen toimintamenoihin ja yliopistojen yhteisiin menoihin. Vuodesta 2010 alkaen tiedot sisältävät momentin 29.40.50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan menot. Harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston menot sekä yliopistojen arvonlisäverokompensaatio eivät sisälly lukuihin.
Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen menot ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen menoista ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenoihin on lisätty laskennallisesti kuntien opetushenkilökunnan työnantajan eläkevakuutusmaksut vuosina 1995-2001.
Perusopetuksen menoiksi on laskettu peruskoulujen, peruskouluasteen erityiskoulujen sekä harjoittelukoulujen ja muiden peruskoulua vastaavien koulujen perusasteen menot. Sairaala- ja vammaisopetuksen sekä valtion koulukotien menot sisältyvät lukuihin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän perusopetuksen. Ennen elokuuta 2000 peruskoulun yhteydessä tapahtuneen esiopetuksen menot sisältyvät perusopetuksen menoihin. Perusopetuksen aineopiskelijat eivät sisälly oppilasmääriin oppilaskohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa perusopetuksen aineopiskelijat sisältyivät oppilaskohtaisten menojen laskennassa oppilasmääriin. Kuntien ja kuntayhtymien menoissa perusopetuksen menot eivät sisällä palautusjärjestelmän arvonlisäveroa lukuun ottamatta pieniä hankkeita.
Lukiokoulutuksen menot sisältävät lukioiden menot sekä harjoittelukoulujen ja muiden lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten lukiokoulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän lukiokoulutuksen. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Lukiokoulutuksen aineopiskelijat eivät sisälly opiskelijamääriin opiskelijakohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa lukiokoulutuksen aineopiskelijat sisältyivät opiskelijakohtaisten menojen laskennassa opiskelijamääriin.
Ammatillisen koulutuksen menot sisältävät ammatillisten oppilaitosten (ml. musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset) ammatillisen peruskoulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen) sekä valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot. Aikasarjatiedoissa kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ammatillisen peruskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen menoihin vuodesta 1999 alkaen. Ammatillisten erikoisoppilaitosten menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin vuodesta 2001 alkaen. Valtionosuusrahoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot. Oppisopimuskoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2018 tietojen julkistuksesta alkaen. Tiedot eivät sisällä lääninhallitusten ostaman täydennyskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan menoja. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen, Ahvenanmaan ja sotilasalan ammatillisten oppilaitosten menot eivät ole mukana ammatillisen koulutuksen menoissa.
Ammattikorkeakoulukoulutus sisältää ammattikorkeakoulujen menot. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisälly lukuihin. Ammattikorkeakoululain uudistuksesta ja tiedonkeruumuutoksista johtuen vuodesta 2015 alkaen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tiedot ennen vuotta 2015 perustuvat valtionosuusjärjestelmän valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitettuihin käyttötalouden bruttomenoihin. Vuodesta 2015 alkaen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluilta keräämiin tietoihin. Poliisiammattikorkeakoulun menot sisältyvät ammattikorkeakoulumenoihin vuodesta 2015 alkaen. Ennen vuotta 2015 osa poliisiammattikorkeakoulun menoista sisältyy ammatillisen koulutuksen menoihin. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät sisälly ammattikorkeakoulukoulutuksen opiskelijamääriin.
Yliopistokoulutus ja -tutkimus sisältää yliopistojen menot. Käyttömenoilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksen mukaisia budjettirahoitteisia toimintamenoja mukaan lukien talonrakennuksista ja kiinteistöjen hankinnasta aiheutuneet menot. Lisäksi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenoihin on sisällytetty yliopistojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Yliopistojen menoissa ovat mukana valtion kiinteistölaitoksen vuokrat vuodesta 1995 alkaen (vuonna 1995 vain osan kustannusvuotta). Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa ulkopuolinen tutkimusrahoitus sisältyy yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen menoihin.
Yliopistolain uudistuksen aiheuttamista muutoksista johtuen vuoden 2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuonna 2010 luvut eivät sisällä siirtomäärärahoja yliopistojen toimintamenoihin ja yliopistojen yhteisiin menoihin. Vuodesta 2010 alkaen tiedot sisältävät momentin 29.40.50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan menot. Harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston menot sekä yliopistojen arvonlisäverokompensaatio eivät sisälly lukuihin.
Yliopistokoulutus
Yliopistossa annettava korkeakoulutus.
Huomautus:
Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Huomautus:
Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tiedossa ei ole merkittäviä virhelähteitä. Tietojen laatu perustuu tietojen lähteenä olevien aineistojen laatuun.
Oikea-aikaisuus
Tiedot julkaistaan runsas vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen (noin 16 kuukautta viiteajankohdan jälkeen). Tilastosta ei julkaista ennakkotietoja.
Täsmällisyys
Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Täydellisyys
Tilastossa tarvittavat tiedot ovat saatavissa olemassaolevista lähteistä.
Tietojen revisioituminen
Tietoja revisioidaan aikasarjoissa tilastojulkistusten yhteydessä, jos tiedoissa on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät aikasarjojen päivittämistä vastaamaan uusimman tilastovuoden määrittelyjä.
Peittovirheet
Tiedot tuotetaan perustuen olemassaoleviin tilastolähteisiin. Tietojen tuottamiseksi ei tehdä erilliskyselyjä. Useat tietolähteistä ovat hallinnollisia aineistoja.
Käsittelyvirhe
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Vertailukelpoisuus
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia aikasarjatiedoissa vuodesta 2000 alkaen. Tiedot eivät ole vertailukelpoisia eri maiden välillä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tilasto kuvaa koko maan tilannetta.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Vertailukelpoinen aikasarja vuodesta 2000 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset. Vuodesta 2017 alkaen opintotuen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin opintotuen asumislisän muutoksista johtuen.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Koulutussektorien menotiedot voivat poiketa eri tilastojärjestelmissä (esim. kansantalouden tilinpito) toisistaan johtuen eri tilastokäsitteistä ja -määritelmistä. Opetushallituksen julkaisemat koulutuskustannustiedot poikkeavat Tilastokeskuksen tiedoista tietojen rajauksen ja tilastointikäytäntöjen erojen vuoksi.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa
Koulutuksen taloustilastot käyttää osittain samoja lähteitä ja käsitteitä kuin kansantalouden tilinpito, mutta käsitteistössä on myös eroja verrattuna kansantalouden tilinpidon käsitteistöön.
Sisäinen yhtenäisyys
Eri koulutussektoreiden menokäsitteet voivat poiketa jonkin verran toisistaan johtuen perusaineistojen käsitteistöjen eroista.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Tiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä. Vuodesta 2021 alkaen esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiedot perustuvat Valtiokonttorin kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelun tietoihin sekä Opetushallituksen keräämiin ja tuottamiin tietoihin. Ennen vuotta 2021 tiedot perustuvat opetustoimen valtionosuusjärjestelmässä olevien oppilaitosten osalta Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja kunnallisen esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen osalta Tilastokeskuksen kuntataloustilaston yhteydessä tehtyyn erillistiedonkeruuseen opetuksen valtionosuusjärjestelmää varten. Korkeakoulujen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön keräämiin tietoihin, valtion keskuskirjanpidon ja valtion talousarvioesityksen tietoihin sekä Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston keräämiin tietoihin yliopistojen tutkimusmenoista. Valtion opintotukimenotiedot ovat Kelan opintoetuustilastoista. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa käytetään Tilastokeskuksen keräämiä opiskelijamäärätietoja.
Tiedonkeruumenetelmä
Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Tiedonkeruun tiheys
Tilaston tiedot kerätään vuosittain.
Kustannukset ja vastausrasite
Tiedot tuotetaan perustuen olemassaoleviin tilastolähteisiin. Tietojen tuottamiseksi ei tehdä erilliskyselyjä, joten tilastosta johtuvaa vastausrasitetta koulutusalan toimijoille ei ole.
Menetelmät
Tilastoprosessi
Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tietoja yhdistetään useista eri lähteistä, jotta koulutusjärjestelmän kokonaismenot voidaan määritellä. Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tietojen laatu varmistetaan vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely
Tietoja yhdistetään useista eri lähteistä, jotta koulutusjärjestelmän kokonaismenot voidaan määritellä.
Aineiston/datan validointi
Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tietojen laatu varmistetaan vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Menetelmädokumentointi
Tilaston käsitteet on kuvattu Tilastokeskuksen käsitetietokannassa.
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Yhteiskuntatilastot
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta).
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta).
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tilasto ei sisällä henkilöpohjaisia tietoja. Tilasto sisältää vain koko maan tietoja.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tietojen jakaminen
Tilaston tietoja raportoidaan UNESCO:lle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Muu tiedonjakelu
Tilaston tiedot ovat eri tahojen käytettävissä tilaston verkkosivujen kautta.
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tilastossa ei ole yksikkötason aineistoja.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Relevanssi
Tilaston käyttäjien tarpeet ja palaute otetaan jatkuvasti huomioon tilaston kehittämisessä.
Käyttäjien tarpeet
Tilaston käyttäjät ovat asiantuntijoita, tutkijoita, median edustajia ja yksityisiä kansalaisia, joita kiinnostaa yleiskuvaus koulutusmenojen kehityksestä koko koulutusjärjestelmässä.
Käyttäjätyytyväisyys
Tilastosta saatavaa palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
Laatudokumentointi
Tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.
Laadunhallinta
Tilastokeskus on yleistilastoviranomainen ja tuottaa SVT-tilastoja. Tilastokeskus noudattaa tähän liittyviä kansallisia ja EU:n laatustandardeja.
Laadun arviointi
Koulutuksen taloustilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Koulutuksen taloustilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa.
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.