Palkaton kotityö – eli kotitalouksien itselleen tuottamat palvelut, kuten siivous, ruoanlaitto, pyykinpesu ja lastenhoito – jää kansainvälisten sopimusten perusteella kansantalouden tilinpidon tuotantorajan ulkopuolelle, eli ei sisälly esimerkiksi bruttokansantuotteeseen. Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmää täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa tämän tilinpitoon kuulumattoman kotitaloustuotannon taloudellista merkitystä. Kotitaloustuotannon arvon lisäksi voidaan puhua kotitaloustuotannon satelliittitilinpidosta (Household Production Satellite) tai kotitaloussatelliitista.

Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito (Household Production Satellite) eli kotitaloussatelliitti on tilastojärjestelmä, jolla pyritään kuvaamaan kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmän ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon taloudellista merkitystä. Satelliittitili sisältää sekä kotitaloustuotannon kansantalouden ydintilinpitoon kuuluvat osat että sen ulkopuolelle rajatut osat. Näin ollen se kattaa kaiken kotitalouksien omaan loppukäyttöön tarkoitetun tuotannon.

Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan kotitalouden muodostavat henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät tulojaan yhdessä. Kansantalouden tilinpidossa kotitalous määritellään, hiukan yksityiskohtaisemmin, pieneksi ryhmäksi henkilöitä, jotka jakavat keskenään asunnon ja tulonsa ja varallisuutensa osaksi tai kokonaan ja jotka kuluttavat kollektiivisesti tavaroita ja palveluja, erityisesti asumispalveluja ja elintarvikkeita (SNA 1993, 4.132; SNA2008 4.149). Myös yksin asuva henkilö muodostaa kotitalouden, koska se on oma taloudellinen yksikkönsä.

Käytetyt mittayksiköt ovat miljoona euroa, kotitalouksien lukumäärä, euroa/kotitalous, min/vrk/kotitalous sekä %-osuus suhteutettuna koko talouteen.

Tilaston kaikki aikasarjat ovat käypähintaisia.

Kotitaloustuotannon arvo on vuositilasto. Kotitaloustuotannon satelliitti on tuotettu niille vuosille, jolloin joko ajankäyttötutkimus tai kulutustutkimus on tehty. Tiedot on tuotettu noin neljän vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisen jälkeen, jolloin lähdeaineistoista – kansantalouden tilinpito mukaan lukien – on ollut käytettävissä lopulliset luvut. Lisäksi tuotetaan täysin laskennallisin menetelmin tiedot vuodesta 2017 alkaen niille vuosille, joilta päälähteitä ei ole käytettävissä.

Kotitaloustuotannon arvo -tilaston tietoja tuotetaan tällä hetkellä vain koko maan tasolla yhteensä, ei tarkemmin.

Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito (Household Production Satellite) eli kotitaloussatelliitti on kansantalouden tilinipdon laajennus, eli tilastojärjestelmä, jolla pyritään kuvaamaan kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmän ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon taloudellista merkitystä. Siitä käytetään tässä nimitystä kotitaloustuotannon arvo.

Kotitaloussatelliitti kuvaa kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa. Kansantalouden tilinpito on kansantalouden kuvauksen ydin ja kotitaloustuotannon satelliittitilinpito on sen laajennus. Tiedot on laskettu toiminnoittain ja ne julkaistaan internetissä kotitaloustuotannon arvo -tilaston tietokantataulukoissa.

Tiedot vuosilta 2001, 2006, 2009, 2012 ja 2016 ovat löydettävissä tietokantatauluista. Lisäksi on laadittu kokonaan laskennallisiin menetelmiin perustuvat tiedot vuosille 2017 ja 2018, ja myös nämä ovat löydettävissä tietokantatauluista.

Vuoden 2016 tuloksia on käsitelty julkistuksessa ja siihen liittyvässä katsauksessa, aikaisempien vuosien raportit ovat löydettävissä internetistä seuraavasti:

Vuoden 2001 raportti (englanninkielinen): Varjonen, J & Aalto, K: Household Production and Consumption in Finland 2001. Statistics Finland and National Consumer Research Centre, 2006.

Vuoden 2006 raportti (suomenkielinen): Varjonen, J & Aalto, K: Kotitalouksien palkaton tuotanto ja ostopalvelujen käyttö. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 2/2010.

Vuoden 2009 raportti sekä vuosien 2001–2009 aikasarjan tarkastelu (suomenkielinen): Varjonen, J & Aalto, K: Kotitalouksien palkaton tuotanto ja sen muutokset 2001-2009. Työselosteita ja esitelmiä 145. Helsinki, 2013.

Eurostatin menetelmän soveltaminen Suomessa (englanninkielinen): Varjonen, J, Hamunen, E & Soinne, K: Satellite Accounts on Household Production – Eurostat Methodology and Experiences to Apply It. Statistics Finland, Working Papers 1/2014.

Aalto, K. (2017) Kotitaloustuotannonlaskelmat täydentävät kuvaa kotitalouksien hyvinvoinnista. Tieto&Trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus. 4/2017. Tilastokeskus. http://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/kotitaloustuotannon-laskelmat-taydentavat-kuvaa-kotitalouksien-hyvinvoinnista/

Kotitaloussatelliitti on vuositilasto. Kotitaloustuotannon satelliitti on tuotettu niille vuosille, jolloin joko ajankäyttötutkimus tai kulutustutkimus on tehty. Tiedot on tuotettu noin neljän vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisen jälkeen, jolloin lähdeaineistoista – kansantalouden tilinpito mukaan lukien – on ollut käytettävissä lopulliset luvut. Lisäksi tuotetaan täysin laskennallisin menetelmin tiedot vuodesta 2017 alkaen niille vuosille, joilta päälähteitä ei ole käytettävissä.

Kotitaloustuotannon laskennan pohjana ovat ajankäyttötutkimuksen, kulutustutkimuksen, kansantalouden tilinpidon ja palkkatilastojen tiedot.

Kotitaloustuotannon arvon laskenta lähtee liikkeelle ajankäyttötutkimuksen tiedoista, joiden perusteella lasketaan kotitalouksien omaan käyttöön tuottamien palveluiden tuottamiseen käytetty aika. Tämä kotitalouksien omaan käyttöön tuottamien palveluiden tuottamiseen käytetty aika kerrotaan palkkatilastoista saadulla palkkatiedolla, jolloin saadaan kansantalouden tilinpidon palkansaajakorvauksia vastaava tieto kotitaloustuotannolle. Kulutustutkimusta käytetään kansantalouden tilinpidon kotitalouksien kulutusmenojen jakamiseen kotitaloustuotantoon kuuluvaan välituotekäyttöön, kotitaloustuotantoon kuuluviin investointeihin ja kotitaloustuotantoon kuulumattomaan loppukäyttöön.

Kotitaloustuotannon satelliitti on tuotettu niille vuosille, jolloin joko ajankäyttötutkimus tai kulutustutkimus on tehty. Tiedot on tuotettu noin neljän vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisen jälkeen, jolloin lähdeaineistoista – kansantalouden tilinpito mukaan lukien – on ollut käytettävissä lopulliset luvut. Lisäksi tuotetaan tiedot täysin laskennallisin menetelmin vuodesta 2017 alkaen niille vuosille, joilta päälähteitä ei ole käytettävissä.

On hyvän käytännön mukaista, että julkaisupäivät määritellään ja ilmoitetaan etukäteen, ja että nämä julkaisupäivät myös toteutuvat. Kotitaloussatelliitin tiedot on pystytty toimittamaan tavoiteaikataulussa.

Kotitaloustuotannon arvo -tilaston laskelmia ei ole päivitetty, sillä varsinaisiin tietoihin pohjautuvat laskelmat tehdään vasta lähdeaineistojen valmistuttua. Kuitenkin revisiot vertailutiedoissa - käytännössä bruttokansantuotteessa - huomioidaan laskelmissa, viimeksi vuonna 2019 tehdyn aikasarjakorjauksen jälkeen.

Suomessa kotitaloussatelliitin tiedot lasketaan vain koko maata koskien.

Kotitaloussatelliittia on laskettu vuosille 2001, 2006, 2009, 2012 ja 2016. Kunkin vuoden luvuissa on käytetty silloin voimassa olleita kansantalouden tilinpidon lukuja. Kansantalouden tilinpidon aikasarjoja on päivitetty toisaalta toimialaluokituksen muutoksen myötä (TOL2002 => TOL2008) ja toisaalta uuden SNA:n (SNA93 => SNA2008) ja uuden ESA:n (ESA1995 => ESA2010) myötä. Kotitaloussatelliitin varsinaisia laskelmia ei ole takautuvasti päivitetty aikasarjakorjausten mukaan, mutta kotitaloussatelliitissa käytetyt koko talouden luvut, joihin kotitalouden oman tuotannon arvoa verrataan, on päivitetty kansantalouden tilinpidon viimeisimpien laskelmien mukaisiksi. Kotitaloustuotannon arvo on laskettu aikasarjassa samoista tietolähteistä samoilla menetelmillä, joten kotitaloustuotannon arvon osalta aikasarja on vertailukelpoinen. Kotitaloustuotannon arvon laskennassa aiemmin käytetyssä menetelmässä on hieman eroa kansainväliseen menetelmään (UNECE 2017) verrattuna, joten vuosille 2009 ja 2012 tiedot on laskettu molemmilla tavoilla. Vuodesta 2016 alkaen laskelmat on tuotettu vain kansainvälisen suosituksen mukaisina. Kansainvälisen menetelmän (UNECE 2017) mukainen laskenta tuottaa erilaisen toimintojen ryhmittelyn ja kotitaloustuotannon arvo pienenee hieman verrattuna Suomessa aiemmin käytettyyn menetelmään. Etuna on, että uusi menetelmä (UNECE 2017) yksinkertaistaa laskentaa.

Kansainvälinen menetelmä (UNECE 2017) poikkeaa Suomessa käytetystä laskentamenetelmästä siten, että
- mukana on ainoastaan 15 vuotta täyttäneiden kotitalouden jäsenten kotityöaika (ei yli 10–14-vuotiaiden)
- kotityöhön liittyvät matkat sekä asiointi ja kotitalouden suunnittelu pidetään omina ryhminään (ei jyvitetä eri toiminnoille)
- vapaaehtoistyö on kotityön ulkopuolella erillisenä osana
- puolikestävät tuotteet (esim. ruokailuvälineet, astiat, lastenvaunut) ovat välituotteita (ei investointeja)
- miesten ja naisten tekemälle kotityölle suositellaan laskettavaksi myös erilliset arvot.

Kansantalouden tilinpito on kansainvälisesti yhtenäinen menetelmä eri maiden kansantalouksien mittaamiseksi. Tilastokeskuksen laatimassa Suomen kansantalouden tilinpidossa noudatetaan YK:n kansantalouden tilinpitosuositusta (SNA2008) sekä siihen pohjautuvaa EU:n säädöspohjaista Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää (EKT 2010). Kansantalouden tilinpidon satelliittitilinpitona myös kotitaloustuotannon satelliitti noudattaa niihin perustuvia menetelmiä.

Kansantalouden tilinpito on kansainvälisesti yhtenäinen menetelmä eri maiden kansantalouksien mittaamiseksi. Tilastokeskuksen laatimassa Suomen kansantalouden tilinpidossa noudatetaan YK:n kansantalouden tilinpitosuositusta (SNA2008) sekä siihen pohjautuvaa EU:n säädöspohjaista Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää (EKT 2010). Kansantalouden tilinpidon satelliittitilinpitona myös kotitaloustuotannon satelliitti noudattaa niihin perustuvia menetelmiä.

Kotitaloustuotannon arvon laskennan pohjana ovat ajankäyttötutkimuksen, kulutustutkimuksen, palkkatilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot. Palkkatilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot ovat käytettävissä vuosittain, ajankäyttötutkimuksen ja kulutustutkimuksen tiedot niiltä vuosilta, jolloin tutkimukset on tehty. Tiedoista käytetään aina uusinta olemassa olevaa tietoa, ja luvut on laskettu niille vuosille, jolta on ollut käytettävissä joko uusi ajankäyttö- tai kulutustutkimus. Lisäksi tuotetaan täysin laskennallisin menetelmin tiedot vuodesta 2017 alkaen niille vuosille, joilta päälähteitä ei ole saatavilla.

Kulutustutkimus

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mikroaineistoa on käytetty kotitaloustuotannon satelliittitilin laatimisessa eri kotitaloustyypeille. Tietoja käytettiin erityisesti välituotekäytön ja pääoman kulumisen kohdentamisessa kotitaloustyypeille ja kotitaloustuotannon tehtäväalueille.

Ajankäyttötutkimus

Input-menetelmässä työn määrä perustuu tavallisimmin työhön käytettyyn aikaan. Ajankäyttöaineisto on keskeinen tietolähde määritettäessä työn arvoa. Satelliittitilissä käytettiin Tilastokeskuksen kokoamaa ajankäyttöaineistoa. Aineisto on kerätty kotitalouksittain niin, että kaikki 10 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet pyrittiin haastattelemaan, ja heille jätettiin täytettäväksi päiväkirjat. Kotitalouden jäsenet pitivät tarkkaa kirjaa ajankäytöstään kahtena samana etukäteen arvottuna päivänä, joista toinen oli arkipäivä ja toinen viikonlopun päivä. Vastaajat kirjoittivat päiväkirjaan ajankäyttönsä omin sanoin 10 minuutin tarkkuudella. Kotitalouksia ja niiden jäseniä kuvaavat rakenne- ja taustatiedot kerättiin pääasiassa tietokoneavusteisilla käyntihaastatteluilla. Tulotiedot saatiin hallinnollisista rekistereistä.

Satelliittitiliä varten muodostettiin kotitalouskohtainen ajankäyttöaineisto. Siihen otettiin mukaan kotitaloudet, joiden kaikilta (yli 10-vuotiailta) jäseniltä oli vähintään yksi yhteinen tutkimuspäivä. Kotitalouden yli 15-vuotiaiden jäsenten ajankäyttö samana päivänä laskettiin yhteen. Tätä aineistoa ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin julkaisussa Perheiden ajankäyttö (Pääkkönen 2005). Kotitalouksien ajankäyttö luokiteltiin 29 eri luokkaan, jotka edelleen ryhmiteltiin kuuteen kotitaloustuotannon tehtäväalueeseen.

Palkkatilastot

Työn arvo on laskettu kertomalla kotityöhön käytetty aika vastaavaa palkkatyötä tekevän tuntipalkalla. Tässä tutkimuksessa päädyttiin käyttämään Kotityöpalvelutyöntekijät -ryhmän palkkaa, joka kansainvälisessä ESCO palkkaluokituksessa kuuluu luokkaan 53221 (aiemmin ISCO-luokituksessa 51331 kodinhoitajat ja kotiavustajat). Peruslaskelmat on tehty bruttopalkalla ilman työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja. Kuukauden keskimääräisenä työaikana on vuosina 2009, 2012 ja 2016 ollut 167,3 tuntia.

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpidon lukuja käytettiin usealla tavalla. Ydintilinpitoon kuuluvat erät, kuten omistusasuntojen tuottamat asumispalvelut ja omatoiminen rakentaminen otettiin sellaisenaan tilinpidosta (SNA-asuminen). Samoin meneteltiin itselle tuotettujen maataloustuotteiden, metsästyksen, kalastuksen ja keräilytuotteiden osalta (SNA-ruoka).

Kotitalouksien kulutusta koskevat luvut olivat toinen keskeinen tietolähde. Kulutustutkimuksen ja kansantalouden tilinpidon lukujen yhteensovittaminen oli edellytyksenä lukujen tuottamiselle erilaisille kotitaloustyypeille. Periaatteena oli, että kulutuksen tasot otettiin kansantalouden tilinpidosta ja kulutusluokkien yksityiskohtaiset jakautumat otettiin kulutustutkimuksesta. Tilastokeskus on laatinut näiden kahden luokituksen välille linkin, jonka avulla luokitukset saatiin vastaamaan toisiaan.

Kolmanneksi kansantalouden tilinpidon lukuja käytettiin kotitaloustuotannon pääomaa koskevien lukujen tuottamiseen sekä tuotantoon liittyvien verojen ja tukipalkkioiden laskentaan.

Kotitaloussatelliittia varten ei kerätä erikseen tietoa, vaan käytetään olemassaolevia aineistoja ja tietoja.

Kotitaloustuotannon arvon laskennan pohjana ovat ajankäyttötutkimuksen, kulutustutkimuksen, palkkatilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot. Palkkatilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot ovat käytettävissä vuosittain, ajankäyttötutkimuksen ja kulutustutkimuksen tiedot niiltä vuosilta, jolloin tutkimukset on tehty. Tiedoista käytetään aina uusinta olemassa olevaa tietoa, ja luvut on laskettu niille vuosille, jolta on ollut käytettävissä joko uusi ajankäyttö- tai kulutustutkimus. Lisäksi tuotetaan täysin laskennallisin menetelmin tiedot vuodesta 2017 alkaen niille vuosille, joilta päälähteitä ei ole käytettävissä.

Kotitaloustuotannon arvon laskennassa aiemmin käytetyssä menetelmässä on hieman eroa kansainväliseen menetelmään (UNECE 2017) verrattuna, joten vuosille 2009 ja 2012 tiedot on laskettu molemmilla tavoilla. Vuodesta 2016 alkaen laskelmat on tuotettu vain kansainvälisen suosituksen mukaisina. Kansainvälisen menetelmän (UNECE 2017) mukainen laskenta tuottaa erilaisen toimintojen ryhmittelyn ja kotitaloustuotannon arvo pienenee hieman verrattuna Suomessa aiemmin käytettyyn menetelmään. Etuna on, että uusi menetelmä (UNECE 2017) yksinkertaistaa laskentaa.

Kansainvälinen menetelmä (UNECE 2017) poikkeaa Suomessa käytetystä laskentamenetelmästä siten, että
- mukana on ainoastaan 15 vuotta täyttäneiden kotitalouden jäsenten kotityöaika (ei yli 10–14-vuotiaiden)
- kotityöhön liittyvät matkat sekä asiointi ja kotitalouden suunnittelu pidetään omina ryhminään (ei jyvitetä eri toiminnoille)
- vapaaehtoistyö on kotityön ulkopuolella erillisenä osana
- puolikestävät tuotteet (esim. ruokailuvälineet, astiat, lastenvaunut) ovat välituotteita (ei investointeja)
- miesten ja naisten tekemälle kotityölle suositellaan laskettavaksi myös erilliset arvot.

Suomessa kotityönarvon laskennassa on käytetty kaikkien kotitalouden yli 10-vuotiaiden jäsenten yhteen laskettua kotityöaikaa. Kansainvälisessä laskentamallissa 10–14-vuotiaiden kotityöaika jää laskelman ulkopuolelle. Sen osuus on Suomessa noin 1,85 % koko väestön kotityöajasta vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen perusteella.

Puolikestävien tuotteiden luokittelu välituotteeksi investointituotteiden sijaan pienentää pääoman kulumista ja kasvattaa välituotekäytön arvoa.

Naisten ja miesten kotityön osuutta ei ole laskettu erikseen. Ajankäytöstä se olisi mahdollista poimia. Keskimääräisten tietojen perusteella naisten osuus kotitöistä oli viimeisimmässä ajankäyttötutkimuksessa 59 %. Lapsettomien parien talouksissa naiset tekivät talouden kotitöistä 57 %, kouluikäisten perheissä 58 % ja pikkulapsiperheissä 62 % (Pääkkönen & Hanifi 2011). Kulutustutkimuksessa kulutusta seurataan kotitalouskohtaisesti, joten naisten ja miesten osuudet kotitalouksien kulutuksesta jouduttaisiin arvioimaan.

Validointia tehdään tyypillisesti tiedonkeruun yhteydessä ja perustilastojen laadinnassa. Tarkistukset liittyvät tyypillisesti puuttuviin tai poikkeaviin havaintoihin.

Kotitaloussatelliitti pohjautuu kansantalouden tilinpidon ohjeistukseen (uusimmat versiot SNA2008 ja ESA2010), ja lisäksi satelliitin laatimiseksi on laadittu erillinen manuaali UNECE:n johdolla.

UNECE (2017). Guide on Valuing unpaid household service work. United Nations. Economic Commission for Europe. ECE/CES/STAT/2017/3. https://www.unece.org/fileadmin/DAM/stats/publications/2018/ECECESSTAT20173.pdfK

Tilastokeskus

Taloustilastot

Kansantalouden tilinpito on kansainvälisesti yhtenäinen menetelmä eri maiden kansantalouksien mittaamiseksi. Tilastokeskuksen laatimassa Suomen kansantalouden tilinpidossa noudatetaan YK:n kansantalouden tilinpitosuositusta (SNA2008) sekä siihen pohjautuvaa EU:n säädöspohjaista Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää (EKT 2010). Kansantalouden tilinpidon satelliittitilinpitona myös kotitaloustuotannon arvo noudattaa niihin perustuvia yhtenäisiä menetelmiä.

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Kansantalouden tilinpito laaditaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisesti. Se julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) No 549/2013 Liite A:na.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin.Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilasto muodostuu käsittelemällä lukuisaa joukkoa eri tilastoja ja muita tietolähteitä. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Kotitaloussatelliitin keskeiset tiedot julkaistaan kotitaloussatelliitin internet-sivuilla.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tiedotusvälineiden reagointia Tilastokeskuksen julkistuksiin ja uutisointiin seurataan säännöllisesti ja ne raportoidaan.

Suomessa laaturaportit ovat pakollisia kaikille tilastoille. Ne perustuvat kansalliseen käytäntöön ja ovat saatavilla kunkin tilaton verkkosivulta.

Kotitaloustuotannon arvo <font color="#0066cc">laatudokumentointi </font>
Kansantalouden tilinpidon <font color="#0066cc">EKT 2010-uudistus
Suomen bktl-menetelmäkuvaus</font>

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.